Oletko milloin viimeksi antanut tietoisesti tilaa ja aikaa uudella ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua työpäivien aikana: nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä toki oivalluttavaa ajattelua. Elämän rakenteiden murtuessa ja uudistuessa olisikin hyvä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Koska suurin osa ajattelustamme luontaisesti toistaa historiaa, oman ajattelun kehittäminen on arvokasta uudistumisen näkökulmasta. Itse olen ottanut tavaksi aamuisin kysyä, miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille?

 

Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös niille loisto-oivalluksille. Ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä, reflektion pintaa, jotta se pääsee uudistumaan. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme. Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei aina viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja aitoa läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet aidosti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa voimme harjoitella. Miten sinä saavutat parhaiten tyhjän mielen?

 

Muutamia ajatuksia tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen, joita innostuin pohtimaan.

    1. Järjestätkö aikaa ajattelun kehittämiselle ja uudistamiselle päivittäin? Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen uudistamiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa ja aivotkin tutkitusti vastaanottavaisempia.
    2. Löydätkö itsellesi sopivan päivittäisen keinon mielen tyhjentämiseen? Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja luonto toisille. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä.  Tärkeät mikrotauot auttavat myös verenkierron elpymiseen, jolloin fokus sekä läsnäolo kirkastuvat.
    3. Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun oivalsin, etten ole ajatukseni, sain mieleeni lisää tilaa sekä reaktioihini aikaa. Turha kriittinen mielikin hiljeni. Kun leimaa tai nimeää ajatuksen, sen tunne intensiteetti pienenee. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita historian pohjalta, ja leimaamalla vanhat ajatukset,  aivot saavat ikään kuin tilaa uudelle ajattelulle.
    4. Mitä rutiineja sinä käytät virittämään aivoja uusiin oivalluksiin? Aivot arvostavat selkeyttä ja fokusta. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin tietoisella fokuksen suuntaamisella. Haen tietoisemmin uusia näkökulmia ja käytän aisteja eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli hakee mieluummin asioita ympäristöstä tuttujen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.

 

Kaikilla meillä on oma luontainen tapa kehittää ajatteluntaito. Olemmekin paljon eri verkostoissa pohtineet, sitä jos hyvinvoinnin yhdeksi kivijalaksi nostettaisiin myös asenteen sekä ajattelukulttuurin muutos? Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.

 

Olisi kiva kuulla, mitä ajatuksia blogini herätti, ja jos haluat lähteä kehittämään ja oivaltamaan yhdessä lisää ajattelusta sekä kohtaamisesta:

Tervetuloa mukaan 5.-64.2018  avoimen ajattelun- ja vuorovaikutuksen koulutukseen. 

 

Me kaikki voimme johtaa systemaattisesti omaa ajattelua. Nykypäivänä on tarvetta ajattelun johtamiseen sekä siihen, miten havainnoidaan toisten ajattelua. Ihmisten erilaisuus korostuu, ja esimiesten sekä asiantuntijoiden on tärkeää löytää keinot, miten johtaa ihmisten ajattelu yhteiseen suuntaan sekä yhteiseen tavoitteeseen. 2 päivän avoin koulutus esimiehille ja asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omia ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutuksen vaikuttavuutta.  Pienryhmään mahtuu mukaan vain 12 osallistujaa. Lisätietoja.

 

Olen itse hurahtanut täysin tutkimaan ihmisen tasapainoa sekä uudistumista. Viimeisen 10 vuoden aikana intohimoksi on noussut mielentaidot, henkinen suorituskyky ja sekä vuorovaikutus alati uudistuvassa työympäristössä.  Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset myös innostumaan mielestä ja sen potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä koko hyvinvoinnin uudistamiseen.

 

Innostu mielestä,

Jaana Hautala

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

oivaltamaan.fi

Keväällä on kiireen kaiku, ja osa meistä odottaa lomaa jolloin ehtisi taas keskittyä ja palautua. Kiire, tehokkuus, saavutettavuus ja nopeus täyttävät kalenterimme.  Milloin sinä ole pysähtynyt priorisoimaan tai kirkastamaan tekemisiäsi? Kun kiire kasvaa, niin päivät täyttyvät tulipalojen sammuttamisesta.  Itse olen usein törmännyt ajankäyttöä ja aivojen palautumista valmentaessani ajatukseen: ”Ei minulla ole aamulla aikaa miettiä ja priorisoida päivän to do listaa vaan päivä häviää arjen hektisyyteen”. Monen pienyrittäjän olen huomannut jäävän kiireeseen ja arkeen koukkuun, vaikka silloin kun on kovin kiire niin olisi pysähdyttävä ja silloin kun tekemisen runsaus kaatuu päälle, niin olisi valittava vielä viisaammin ja priorisoitava.

 

Tekemistä on varmasti kaikilla enemmän kuin päivän tunnit sallivat. Ja kun omat työt saa jotenkin hoidettua, niin ”täytyy hoitaa” lapsen harrastukset, kevään puutarhatyöt, vappu leivonnaiset jne. Entäpä jos kysymys on vapaa-ajallakin priorisoinnista ja oman mielen focuksen suuntaamisesta. Entä jos enemmän, kovempaa ja paremmin ei tuotakaan toivottua tulosta oman hyvinvoinnin äärellä. Vaan enemmän tuo väsymyksen tunnetta, kovempaa tuo voimattomuuden tunnetta ja vielä paremmin tuo riittämättömyyden tunnetta. Pitäisikö tehdä silloin kevätsiivous niin omaan kalenteriin kuin myös omaan mieleen? Arvottaa arki ja arjen valinnat uudelleen.

 

Joskus on hyvä aloittaa asioiden priorisointi ”not to do” -listalta. Mitä sinä uskallat jättää pois? Kaikkea ei ehdi eikä kannatta tehdä –ei työ-eikä vapaa-ajan kiireessä. Mitä siirrät myöhemmäksi- ehkä kesän projektiksi tai jopa syksyyn? Entä mitä sitten jää jäljelle tähän hetkeen, jossa aikaa on rajallinen määrä. Miten sinä priorisoit sen oman kallisarvoisen ajan?

 

Mieli kaivaa selkeyttä ja pysähtymistä keskittyäkseen, muuten käy niin että kovalevy on täynnä ja asiat hukkuvat aivokurkiaiseen. Kehosi kaipaa palautumista, liikkumista sekä läheisyyttä naurun kera, sillä kuormittunut keho kuormittaa myös mielen jumiin. Asiat ovat meille toki tuttuja, mutta tiedon muuttaminen kokemukseksi tarvitsee konkreettisen pysähtymisen sekä Sinun valintoja ja toimintaa.

 

Annatko sinä itsellesi aikaa kukoistaa vai annatko kiireen uuvuttaa Sinua ja huilaat sitku on se loma?

 

Juuri avatussa Voittajan Portaat -verkkovalmennuksessa on sinulle loistavia käytännön vinkkejä niin arjen kuin mielen ohjelmointiin. Kannattaa tutustua myös tiimin kanssa.