15 joulu

Posted at 17:30h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

Palautuminen ja stressinhallinta – anna aivoille lepoa

Odotatko  jo kesälomaa tai seuraavaa vapaapäivääsi, jotta palautuisit työpäivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos tämä onkin viesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta kehossasi? Palautuminen ja stressinhallinta ei kuitenkaan välttämättä vaadi isoja tekoja. Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen – enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Kehosi puhuu – opi tulkitsemaan sen viestejä

Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin: tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli usein päätyy myös tekemään tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvät hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

Stressi voi olla niin hyväksi kuin haitaksikin

Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö, vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meistä lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime hetken tekijä, joka saa parhaan boostin usein juuri viimeisten hetkien sattuessa päälle. Aivoihimme virtaa tällöin enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi voikin olla hyvää, kunhan se parantaa suoritusta.

Liika on liikaa

Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että tähän vaikuttaa myös, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

Pienet toimintamallien muutokset

Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta sen tiedostamista ja arvokkaita päätöksiä. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit syvään happea. Muutaman viikon toistojen jälkeen tästä voikin tulla mikrotaukorutiini, joka parantaa sen hetkistä keskittymistä.

Pidä huolta energiasta suunnittelemalla

Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressinhallinnasta on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja: Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä, kuten jatkuvaa sähköpostin tai puhelimen vilkuilua sekä muunlaisen multitaskingia. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa, ja monotaskingin – eli yhteen tehtävään keskittymisen – opettelua päätöksentekoa ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle koko loppupäiväksi? Vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista mikrotauot ovat täysin unohtuneet? Onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito jäänyt jälkeen oravanpyörässä kulkiessa? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamuissaan tai fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa “kiire”-sanan käytöstä kokonaan ja katsoa, miten se vaikuttaa päivittäiseen energiaasi?

Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeä aloittaa heti aamusta

Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaan tärkeisiin ja tavoitteille oikeisiin asioihin. Rauhoita aamuinen energiasi pysähtymällä harkiten aamutoimien äärelle ja fokusoi näin päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista aivan aamusta alkaen.

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja

Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksiasi ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on vauhtisi on kovimillaan, pysähdy aistiesi äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun seuraavan kerran vastaat sähköposteihisi. Kun on läsnä itselle, on helpompi olla läsnä muille – näin tulee myös sähköpostin kautta kohdatuksi paremmin.

Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaasi?

Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat ympärilläsi. Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet useampia näkökulmia.

Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päiväsi juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi itsesi tähän hetkeen, keskity aisteihisi, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

 

27 loka

Posted at 17:29h in Blogi, Mielenvoima, Uskomukset, Yksityisille, Yrityksille

Ensimmäinen tietokirjani on tällä viikolla tullut uunituoreena kauppoihin. Hieman jännittää, miten Jerry Ketolan kanssa yhteisvoimin kirjoitettu kirja otetaan vastaan. Kirjassa haastamme meidän uskomuksia ja myyttejä sekä toivon mukaan pysäytämme pohtimaan kipupotilaan sekä kivun kanssa töitä tekevän ajattelu-ja toimintamalleja kivun keskellä. Selkäkivustakin voi parantua. Itse olen siitä elävä esimerkki, kun 35 vuoden selkäkipumatkan olen kääntänyt voiton puolelle.

 

Itselleni kirja on eräänlainen terapiakirja saada omalle selkäkiputarinalleni jonkinlainen loppu. Toisaalta kirja antoi huiman matkan tutkia monenlaisia näkökulmia ihmisten kiputarinoihin. Kirja on innostanut itseäni syventymään jälleen lisää myös muuttumisen voimaan. Miten muutos saadaan aikaan omassa arjessa ja mistä energia silloin pieniin toimintamallien muutoksiin, kun kipu vie kaiken huomion. Itse innostuin tämän kirjoittamisvuoden aikana lukemattomien tutkimusten äärelle. Erinäiset tutkimukset aivoista, kivusta, mielestä, tunteista ja kehosta veivät minut täysin mukanaan.

 

Tieto ei kuitenkaan aina tuo muutosta kipupotilaalle tai itsensä johtamisesta kiinnostuneelle. Usein on kysymys siitä, miten tiedon ymmärtää ja toisaalta siitä, miten sen tieto jalkautettua pienin askelin omannäköiseen arkeen. Miten saadaan oma kokemus muuttumaan? Mistä löytää energiaa kokeilla sekä haastaa itseään pois tutusta sekä turvallisestakin boxista pois, jossa vanhat ajattelumallit pitävät vanhoja toimintamalleja yllä. Olipa kyse sitten omasta selkäkivusta kuin kivun hoidosta. Entä kuinka usein kohtaamisessakin ihmiset kuitenkin niputetaan samankaltaisuuden boxiin myös selkäkivun hoidossa. Kuitenkin jokainen yksilö on ainutlaatuinen hänen historialla, keholla, ajatuksilla, tunteilla sekä elämällä. Uskon, että usein kyse on silloin kiireestä eikä niinkään tahdosta.

 

Itse saan olla kiitollinen niille sadoille ihmiselle, joita olen saanut tämän vuoden aikana kohdata eri koulutuksissa ja valmennuksissa sekä luonnollisesti kirjailijakumppanille Jerrylle. Olemme yhdessä kokeilleet, tutkineet ja ihmetelleet. Te kaikki olette olleet minulle tärkeitä kohtaajia ja kirjan sparraajia kirjoitusmatkalleni. Olette onnistuneet haastamaan minua ja rikkomaan minun boxini seiniä. Olen innostunut tutkimaan paljon omia ydinuskomuksiani kirjoittaessa, ja näitä tutkimismatkoja olen kirjaamme tuonut myös oman kiputarinani kautta.

 

Kirjoittaminen toi minulle suuren mahdollisuuden tutkia perustunteitani. Tutkin ja kohtasin kirjoitusprosessin aikana paljon iloa, surua, pelkoa, vihaa, häpeää ja hämmästystä. Kun kohtasin surun ja pelon, niin arkeeni tuli enemmän iloa. Kun taas tutkin häpeää ja uskalsin haavoittua, niin hämmästys valtasi päivän. Tunteilla kun ei kuitenkaan ole off -nappia, niin jonnekin tunteetkin varastoituvat, jos niitä on tottunut piilottamaan omassa elämässään. Tunteiden kohtaaminen ja tutkiminen voi olla yksi iso avain niin selkäkipupotilaalle kuin omasta kasvusta kiinnostuneelle. Siitä kirjassa myös paljon ajatuksia sekä harjoituksia.

 

Uskotko sinä mielen voimaan? Uskotko sinä, että selkäkipuisen hoito tulee usein ulkopuolelta, mutta paraneminen lähtee aina sisältä päin? Tutustu kirjaamme, jos asia herättää mielenkiintoa. Jerry Ketola tuo kirjaan huiman määrän modernia kiputietoa ja purkaa vanhoja selkäkipuun liittyviä ajattelumalleja. Itse tuon kirjaan oman tarinani lisäksi oivalluksia sekä harjoituksia mielen voimasta, uskomuksista, tunteiden johtamisesta, stressistä ja kehotietoisuudesta.

 

Toivon sydämestäni, että kirjamme herättää ajatuksia ja kysymyksiä.  Myös selkäkipupotilas tulisi kohdata biopsykososiaalisen mallin kautta. Me ihmiset olemme kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Olisiko jo korkea aika ottaa tämä asia huomioon.

 

Jos olet käymässä kirjamessuilla, tule tapaamaan Otavan ständille sunnuntaina klo 15 eteenpäin tai tule kuuntelemaan haastattelu Rauhasalissa klo 14.30-15.00.

06 kesä

Posted at 07:56h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, NLP

Menestys on jokaisen itse määriteltävissä. Prosessori Jarmo Liukkonen puhui kesän alussa Helsingin Sanomissa miten menestyminen on korvien välissä ja me kaikki voimme harjoitella menestymisen henkisiä taitoja, joita ovat mm. itseluottamus, paineensietotaito, mielikuvaharjoittelu, tavoitesuuntautuneisuus ja rentous. Rento mieli ja keho ovatkin usein avaimia onnistumiseen.

Nykypäivän ärsyketulvaisessa maailmassa elämä on yhä hektisempää ja rentouden sekä tietoisuustaitojen arvo nousee. Kenenkään mieli eikä elimistö kestä jatkuvaa ylivirittyneisyyttä, joten rentoutumista olisi hyvä harjoitella päivittäin. Rentoutua voi toki monella tavalla, joten kysymys onkin, että oletko sinä löytänyt sinulle sopivan tavan rentoutua kesken kiireisen työpäivän, opiskelutahdin tai kovan treeniputken?

Mielen taidot ovat meidän kaikkien käytössä ja mielen voima on suurempi kuin uskommekaan niin tasapainoon, onnistumiseen ja jopa terveyteen. Toisaalta me toimimme usein itseämme vastaan, jos emme ymmärrä mielen tekniikoita. On esimerkiksi arvokasta tiedostaa, ettei mielessämme ole EI-sanaa, jolloin on tärkeämpää puhua itselle tavoitesuuntautuneisuuden kautta.  Jos hoet jatkuvasti itsellesi, että ”Tänään minulla EI ole kiire”, niin mieli näkee kuvan kiireestä, ja silloin kiire kasvaa arjessasi.

Mieli rakentaa koko ajan mielikuvia, joten mielikuvaharjoittelu eli visualisointitekniikka on tutkitustikin tärkeä menetelmä saavuttaa elämään niin rentouden kuin onnistumisen kierrettä. Mielikuvaharjoittelu perustuu peilisoluteoriaan, jonka mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havaitsee tai kuvittelee. Siis kun ajattelet tai kuvittelet jotain asiaa tai tekemistä, niin se toimii ikään kuin sen harjoitteena. Kun kuvittelet tekeväsi jotain, niin aktivoit aivoissa samoja hermoverkkoja, joita tarvitset itse asiaa tehdessäsi. Kun kuvittelet tavoitteesi positiivisesti onnistuneena, niin samalla poistat mielestä huolien ja turhautumisen ajatteluprosesseja ja nostat merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia. Minkälaisia mielikuvaharjoituksia sinä voisit rakentaa arkeesi?

Itseluottamus on taito, jota voimme rakentaa päivittäin. Olen huomannut, että aina meille ei ole selvää, miten itseluottamus on tilannesidonnaista ja miten sitä voisi arjessa tietoisesti vahvistaa. On arvokasta tiedostaa, että minkälaista tarinaa kertoo oman mielensä sisällä eri tilanteissa. Kun tulee tietoisemmaksi omasta sisäisestä puheestaan, niin sitä on myös helpompi muuttaa. Voi katkaista negatiivista sisäistä puhetta ja rakentaa niin myönteistä kuin vahvuusajattelu puhetta itselleen. Yhtä lailla kuin sisäinen puheemme vaikuttaa meidän itseluottamukseen, niin se miten kannamme itsemme ja kehomme vaikuttaa meidän itseluottamukseen. Oletko sinä tietoinen omasta sisäisestä puheestasi ja siitä miten ”kannat itseäsi” arjen vauhdissa?

10 vinkkiä onnistumisen rakentamiseen:

  • Löydä sinun tapasi rentoutua: Tauota päivä, hengittele, ota happihyppy, katsoa luontoa, keskity aisteihin tai kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
  • Harjoittele tietoisuustaitoja: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele kehoasi. Minkälaisia tuntemuksia sinulla on kehossasi arjen keskellä. Kun on kovin kiire, niin pysähdy aistien äärelle hengittelemään
  • Katkaise negatiivinen sisäinen puhe: Huuda mielen sisällä stop/seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe vahvuusajattelulla.
  • Aloita aamu mielikuvaharjoitellen tavoitesuuntautuneisesti : Missä asioissa onnistun tänään ja rakenna onnistumisen kierrettä sinun päivääsi
  • Tarkista päivän mittaan ryhtisi ja miten kannat itseäsi. Löydä sinulle luontainen itsevarma asentoa, jolloin olet hyvässä omassa energiassa
  • Kokeile Amy Cuddyn voima-asentoa eli leveä haara-asento ja nostaa kädet hetkeksi ylös voittamisen merkiksi ja huomata miten väsyneenäkin voi saada pikaenergiaa tai hymyn huulilleen. Fake it until you make it – ei välttämättä rakenna meistä henkisesti vahvempia, mutta luo hetkeksi itsevarmaa onnistujan energiaa
  • Varmista, että käytät mielen tekniikoita sinulle parhaalla tavalla. Kokeile viikko ilman EI-sanaa tai minun on PAKKO- sanaa
  • Harjoittele keskittymistaitoa ja tarkista päivän mittaan, missä sinun huomio on. Se kasvaa missä fokus on arjen keskellä.
  • Vie hyvä olo uneen ja mieti mistä olet päivän aikana kiitollinen. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee mm. unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta
  • Ole aito ja löydä sinun elämän merkitys. Meissä kaikissa on niin paljon Onnistujaa!

Suurimmat esteet sille mitä olemme tekemässä ovat rentoudessa ja mielessä

NLP on yksi parhaimpia työkaluja mielen kanssa työskentelyyn. Järjestän maksuttoman tutustumisillan mielen ja onnistumisen mahdollisuuksiin Lauttasaaressa

Ke 23.1.2019 klo 17.30-20.00

Varaa paikkasi ja tule juttelemaan rentoudesta ja mielenvoimasta.

Oivaltamaan Oy

Jaana Hautala, Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

jaana.hautala@oivaltamaan.fi,www.oivaltamaan.fi

08 joulu

Posted at 20:50h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Mielenvoima, Palautuminen

Viime viikkojen valmennusryhmissäni on usein noussut esiin keskustelua siitä, miten haastavaa on toisinaan pysähtyä hengittelemään ja keskittyä omaan kehoon. Arjen vauhti vie mukanaan, ja pysähtyminen tuntuu työpäivän aikana vaikealta. Tämä viritti minut tämän kertaisen blogin kirjoittamiseen.

 

Olen itse saanut sparrata ja valmentaa tuhansia asiakkaita pysähtymisen, rentouden sekä oman itsensä johtamisen äärellä viime vuosien aikana. Elänkin tällä hetkellä unelmaani, mutta aina tilanne ei ollut näin. Hävitin 2000-luvulla itseni johtamisen taidot, kun elämän merkitys ja innostus hävisivät arjestani. Elämässä tapahtuu meille kaikenlaista, ja omaan tarinaani mahtui 5 vuoden aikana konkurssi, syöpä sekä puolison äkillinen kuolema. Oli hetki, jolloin oli kovin vaikea löytää uusia näkökulmia, kun pää oli täynnä syyllisyyden ja häpeän ajatuksia. Hukkasin täydellisesti meille kaikille tärkeän keho mieli yhteyden ja pienet paniikkikohtaukset, jotka ovat nykyään yllättävän yleisiä työelämässä, täyttivät arkeani. Minulla itselläni meni muutamia vuosi löytää tieni takaisin omaan kehoon sekä siitä pikkuhiljaa mielen ja kehon tasapainoon.

 

Mielen focusoinnilla ja rentoudella on huikea voima. 

Tasapainon saavuttamiseen unen, ravitsemuksen tai liikunnan merkitystä me emme varmaan ketään väheksy, ja ne antavat vankan pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja tasapainolle. Entä sen jälkeen? Miten mieltä ja kehoa johdetaan arjen muutosvauhdissa. Itse löysin muinoin NLP: n (neurolingvistinen-prosessointi) myötä uudenlaisia keinoja itseni johtamiseen sekä tietoisuus- ja rentousharjoittelun myötä tieni takaisin kehoon sekä omaan potentiaaliin.

 

Rennossa kehossa ja tietoisessa mielessä asuu huima määrä potentiaalia, joka jää meiltä usein käyttämättä. Tutkitustikin säännöllinen rentous ja aivojen palautuminen vapauttavat omaa potentiaali ja tuovat vahvuuksien ja voimavarojen äärellä. Kun stressin- ja paineensietokyky paranevat niin vireystila ja keskittyminen lisääntyy. Toisaalta rennossa tilassa on helpompaa saavuttaa luovuutta, ajattelua yli ajattelun eli intuition oivalluksia sekä sitä työnimua ja virtaa, jolla me kaikki olemme tuottavampia siinä mitä teemme. Valmentajana toisinaan hämmästelen, että emme työelämässä vielä kuitenkaan aina arvosta mielen voimaa, tietoisuustaitoja tai kehon rentoutta.

 

Miksi sitten enemmän – kovempaa –paremmin ideologia on niin vahva, että on voi olla vaikea aktivoida sen rinnalle toisenlaista mallia tiedostaen-pysähtyen –rennosti? Onko meillä suomalaisilla tietynlainen ylpeys hoitaa työmme suorittamalla uupumukseen asti? Onko kenties erilaisia uskomuksia, miten kiire on tehokkuuden mittari tai miten tauon pitäminen näyttää laiskottelulta? Multitasking on varsin hyväksytty toimintamalli töissä, mutta kuinka usein pysähdymme pohtimaan sen mallin tehottomuutta.

 

Rentous sekä tietoisuustaidot vahvistuvat vain toistomäärien ja harjoittelun kautta. Kaikilla on kehon muistissa se luontainen rentouden tila lapsuudesta, jolloin olimme tasapainossa. Siihen on hyvä pyrkiä, jos sen on hukannut. Uskon että se auttaa saavuttamaan myös core –tilaa eli sinun omaa ydintilan. Kuka sinä todella todella olet ja mitä haluat elämästä? Tietoisuustaidot auttavat taas meitä olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä ja johdattavat näin omien vahvuuksien ja potentiaalin äärelle.

 

Itse aloitin jo nuorena -80 luvun alussa urheilijana hengitys- ja rentousharjoittelun. Muistikuvaksi on jäänyt jääkylmä jumppasalin lattia ja hyvä olo. Valitettavasti omalla matkallani hukkasin jalon taidon vuosiksi. Pysyvämpi päivittäinen harjoittelu alkoi 2000-luvulla ja se oli aluksia pirun vaikeaa, koska mieli oli levoton ja keholla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa miltä tuntuu olla rento. Viime vuodet olen päivittäin hakenut itselle sopivan tavan pysähtyä, meditoida ja rentoutua eri tekniikoita vaihdelle ja kehoa kuunnellen.

 

Sinulle päivittäinen harjoittelu voi tällä hetkellä olla hengittely metsässä tai rentoutuminen saunassa. Loistavia keino tankata energiaa molemmat.  Suosittelen kuitenkin myös tietoisuustaitoharjoituksia tai kehorentoutusta päivittäin. Ajallisesti jo 10-20 minuuttia arvokasta. Voi olla, että kun huomaat muutokset vireystilassa, keskittymiskyvyssä ja mielen tasapainossa, niin et enää haluakaan luopua näistä pienistä mielen ja kehon treeneistä.

 

Harjoittelun voi aloitta vaikka heti pienellä n. 6 minuutin arjen tietoisuusääniteellä. Lisää äänitteitä löydät Oivaltamaan hyvän mielen kaupasta.

 

“I am not what happens to me, I am what choose to become” -Carl Jung

 

Voi hyvin,

Jaana

Oivaltamaan Oy 

“Menestyksen avaimet löytyvät meidän sisältämme – on kyse sitten työstä tai yksityiselämästä. Valmentajana inspiroin, mentoroin ja haastan sinut sekä tiimiäsi löytämään potentiaalia ja voimavaroja itsestäsi. Avaa oma tiesi menestykseen ja tasapainoon!”