18 maalis

Posted at 09:52h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yksityisille, Yrityksille

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 3.3.202021

 

Kulunut vuosi on koetellut meitä varsin eri tavoin ja poikkeusoloihin siirtyminen pysäytti meidät jälleen pohtimaan, miten selvitä tulevasta keväästä henkisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti. Lukiolaiset palasivat etäopetukseen, monet harrastuspaikat menivät kiinni ja mahdollisuus sosiaaliseen kohtaamiseen tipahti jälleen minimiin. Ilokseni sain kauempana lukiota käyvän tyttäreni kotiin pidemmäksi aikaa ja onnekseen hänkin nauttii etäopetuksesta. Vaikka kaikilla meillä on erilaiset tilanteet, jokaista auttaa pysähtyminen sekä oman sisäisen voiman ja henkisen suorituskyvyn vahvistaminen.

 

Selviytymiskyvykkyys on yksilön psyykkinen ominaisuus ja se muodostuu monesta tekijästä, joka juontaa juurensa jo lapsuudesta. Se on suhteessa yksilön henkisen suorituskyvyn elementteihin ja omiin voimavaroihin. Selviytymiskyky on sopeutumista, kuormitustilasta palautumista ja uuden oppimista.

 

Viime aikoina mieleeni on noussut vahvasti oman elämäni henkisesti kovin hetki, jolloin kahdessa viikossa elämästäni hävisivät terveys, puoliso ja koti. Suru, ahdistus ja riittämättömyys valtasivat minut silloin kokonaan ja näköalattomuus oli vahvasti läsnä. Silloisen kriisitilanteen hyväksyminen ja tilanteeseen sopeutuminen auttoivat minua näkemään oman voimani. Kun uskalsin pysähtyä kaikkien tunteideni äärelle ja tuntea myös suruni ja vihani, aukeni pikkuhiljaa toivonhorisontti ja sain energiaa rakentaa henkistä kapasiteettiani. Siitä lähtien henkisen kapasiteetin tutkiminen onkin ollut intohimoni.

 

Miten vahvistaa henkistä kapasiteettiaan

 

Näinä päivinä ilmassa leijuu monenlaisia tunteita, joita voi huomaamattakin imeä itseensä. Kun pettymyksen, ärtymyksen tai riittämättömyyden tunteet nousevat, voi olla vaikea löytää tarvittavaa energiaa myönteisyyteen.

 

Meitä kaikkia kuormittaa eniten takertuminen niihin asioihin, joihin emme pysty vaikuttamaan. Juuri nyt onkin ensiarvoisen tärkeää löytää sellaisia arjen keinoja, joilla voimme vahvistaa omaa henkistä suorituskykyämme. Voimme kirjata kalenteriin energiaa lataavia asioita nostamaan päivittäin voimavarojamme. Kun mietimme, mitkä asiat ovat omissa käsissämme ja mihin pystymme vaikuttamaan, epävarmuuden ja tunteiden käsittelykin helpottuu.

 

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on arvokasta myös tiedostaa ympäristöstä kumpuava negatiivinen vinouma ja vahvistaa tietoisesti myönteistä asennetta, johon sisältyy toiveikkuus paremmasta tulevaisuudesta ja itsevarmuus kyvystä vaikuttaa siihen (Fredrickson 2008).

 

Mennyt vuosi on todistanut sen, miten ihmismielen kyky sopeutua olosuhteisiin on huima. Sopeutumista on kuitenkin tapahtunut paljon henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Vahvuuden ydin piilee myös herkkyydessä sekä keskeneräisyyden myöntämisessä. On vahvuutta sanoa ääneen, ettei jaksa ja tarvitsee tauon tai ystävän olkapäätä.

 

Juuri nyt jokainen meistä tarvitsee hetkeen pysähtymistä sekä henkisiä taukoja. Koska emme voi vaikuttaa ulkoisiin tapahtumiin, voimme kääntyä sisäänpäin, soittaa vaikka ystävälle ja vahvistaa omaa sisäistä vahvuuttamme.

 

”Oma mieli on ihmisen vallassa – ei se, mitä ympärillä tapahtuu.
Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden”
Marcus Aurelius

 

Muutamia työkaluja henkisiin taukoihin

 

1. Mielen kuorman purkaminen käy henkisestä tauosta.

Mielen kuorman purkaminen on mukailtu versio Stanley Blockin kehon ja mielen yhteys -harjoituksesta.

Anna mieleen nousta asia, tapahtuma, tilanne, joka kuormittaa mieltäsi. Kirjoita se ympyrän sisälle. Kirjaa sen jälkeen kaikki mieleen nousevat ajatukset, kehotuntemukset ja tunteet ympyrän ulkopuolelle.

Tee seuraavaksi muutaman minuutin aisteihin keskittyvä tietoisuusharjoitus. Hengitä rauhallisesti, sulje silmät ja pysähdy hetkeksi eri aistikokemuksiin, ja aina kun mieleesi tulee ajatuksia, siirrä huomio lempeästi aistihavaintoihin.

    • Mitä kuulet ympärilläsi, kehossasi?
    • Mitä värejä, kuvia näet silmäluomien alla?
    • Miltä tuntuu hengitys, istuinluut tuolia vasten, jalat maassa tai käsien vienti rintakehälle?

 

Tee sen jälkeen uudestaan ensimmäinen ympyräharjoitus. Mitä mielessä tapahtuu, onko mielesi selkeä vai levoton?  Muuttuiko tunne tai reaktio jollain tavalla? Eroaako se jotenkin ensimmäisestä?

 

2. Pidä pieniä henkisiä hengitystaukoja pitkin päivää.

Opettele tietoinen palleahengitys, jonka avulla voit rauhoittaa kehoa. Samalla on helpompi suunnata huomiota myönteisyyteen.

 

3. Varaa itsellesi tunnevartti, jonka aikana kohtaat kaikki tunteesi.

Anna itsesi tuntea myös energiaa vieviä tunteita, puhu niistä, kirjoita ne ylös tai jaa ne ystäviesi kanssa.

 

4. Luo turvapaikka kehoosi käyttämällä visualisointitekniikkaa.

Jokaisella meistä on kyky luoda mielikuva ajatuksissaan. Voimavara- tai turvapaikan kuvitteleminen kaikilla aisteilla rentoutuneessa tilassa, vaikkapa ennen nukahtamista, rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä vaikuttaa psyykkiseen säätelyyn.

 

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega verkkolehdessä_ Muuta ja unelmoi sydämestä käsin, Millaisilla tunteilla otamme muuttuneen tulevaisuuden vastaan ja Löydä oma luontainen rytmisi.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

15 tammi

Posted at 12:17h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Työelämätaidot

Tietoisuus on opittava taito, joka edistää omaa hyvinvointia. Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin; innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen suoritukseen tarvitaan itsesäätelyä, tietoisuutta sekä metataitoja
 
Miksi kuitenkin helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle? Käytämme tällöin energiamme rutiineihin, jotka ylläpitävät sekasortoista tilaa, jossa mieli suorittaa ja keho selviytyy. Tällöin elämä on toisinaan vain selviytymistä päivästä toiseen vauhdin keskellä.
 

Tietoisuus autopilotin tilalle

 
Olen tämän syksyn aikana kohdannut kymmenissä organisaatioissa asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat uupumisen keskellä. Toisaalta olen saanut valmentaa innostavia asiantuntijoita, jotka tietoisesti haluavat kehittää palautumisentaitoja, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä muita metataitoja johtaakseen itseään paremmin. Tietoa on varmasti riittävästi, mutta miten tiedon keskellä voi varmistaa oman palautumisen sekä uudistumiskyvyn?
 
Kysymys on usein ympäröivän tilanteen tiedostamisesta sekä rohkeudesta ja kyvystä pysähtyä ja olla läsnä tässä ja nyt. Kun pysähtyy, tunnistaa helpommin omat tarpeensa ja tiedostaa omat toimintamallinsa. Metataidoissakin kyse on henkilökohtaisista taidoista, jotka auttavat voimaan paremmin, uudistumaan, pitämään omat rajat, ajattelemaan selkeämmin sekä kuuntelemaan omaa kehoa.
 

Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa mitään

 
Pysähtyminen antaa myös tilaa tarkastaa, tekeekö arjen vauhdissa oikeita asioita. Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa juuri mitään. Elämä kulkee huomaamattamme autopilotilla päivästä toiseen. Heräämme samaan aikaan, torkutamme kelloa, selaamme sängyssä kiiremeilit, juomme lennossa aamukahvit, hoidamme totuttuun tapaan aamurutiinit, siirrymme kotoa töihin selaamalla älypuhelinta, meilejä ja huomaamatta olemme työpaikan pihalla to do -lista täynnä tekemistä. Alamme juoksemaan paikasta tai tehtävästä toiseen – liian usein vain pyrkiäksemme selviytymään päivästä.
 
Aamun toimintamallien sekä rutiinien muuttaminen, voi olla iso askel kohti parempaa energian johtamista ja palautumista. Hyvinvoivia ja menestyviä ihmisiä tutkiessa, heiltä on löydetty paljon samankaltaisuutta aamurutiineista. Aamu asettaakin meille kaikille koko loppupäivän suunnan.
 

Viritätkö sinä itsesi mentaalisesti aamuisin päivään? Valitsetko millä tunnetilalla ja fokuksella menet töihin?

1) Anna itsellesi aamuisin aikaa olla tietoinen
 
Usein riittää, että herää 15 minuuttia aikaisemmin. Voisitko olla ensimmäisen tunnin ilman sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Jos avaa sähköpostin heti heräämisen jälkeen, etkö anna silloin kellosi hallinnan muille? Löydä sinulle sopiva tapa tai aamurutiini, jolla aloitat päivän tietoisesti, reuhoittuen ja virittäytyen.
 
2) Pysähtyminen ja uudistumiskyky
 
Onko sinulla lupa palautua päivittäin? Tiedämme, että mikrotauot sekä päivittäinen pysähtyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Oletko varannut kalenteriin aikaa pysähtymiselle entä onko teillä yhteiset pelisäännöt mikrotauoille?
 
3) Kohtaaminen aidosti ja arvostaen
 
Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat tietoisesti omaa tunne-energiaansa kysymyksillä. Kysytkö itseltä aamuisin: Minkä tunnetilan vien tähän päivään? Pysähdytkö sinä aidosti kuuntelemaan vuorovaikutuksessa toista ilman oman mielen selittelyä?
 
Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoinnin takanakin on pysähtyminen tähän hetkeen sekä tietoisuus, joka tuo usein vastuuta omaan toimintaan.
 
Minun oma intohimoni on metataidot, henkinen suorituskyky, vuorovaikutus ja palautuminen. Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset innostumaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta ja näkemystä uudistumiseen.
 
Jos ajatukseni kiinnostavat, tutustu minuun lisää tai käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen.
 
Jaana Hautala, 050 34 06 2888 tai jaana.hautala@oivaltamaan.fi
 
Tämä blogi julkaistu alkuperäisenä Unelmien työpäivän yhteydessä syyskuussa 2018.
 

15 joulu

Posted at 17:30h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

Palautuminen ja stressinhallinta – anna aivoille lepoa

Odotatko  jo kesälomaa tai seuraavaa vapaapäivääsi, jotta palautuisit työpäivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos tämä onkin viesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta kehossasi? Palautuminen ja stressinhallinta ei kuitenkaan välttämättä vaadi isoja tekoja. Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen – enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Kehosi puhuu – opi tulkitsemaan sen viestejä

Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin: tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli usein päätyy myös tekemään tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvät hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

Stressi voi olla niin hyväksi kuin haitaksikin

Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö, vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meistä lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime hetken tekijä, joka saa parhaan boostin usein juuri viimeisten hetkien sattuessa päälle. Aivoihimme virtaa tällöin enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi voikin olla hyvää, kunhan se parantaa suoritusta.

Liika on liikaa

Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että tähän vaikuttaa myös, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

Pienet toimintamallien muutokset

Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta sen tiedostamista ja arvokkaita päätöksiä. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit syvään happea. Muutaman viikon toistojen jälkeen tästä voikin tulla mikrotaukorutiini, joka parantaa sen hetkistä keskittymistä.

Pidä huolta energiasta suunnittelemalla

Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressinhallinnasta on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja: Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä, kuten jatkuvaa sähköpostin tai puhelimen vilkuilua sekä muunlaisen multitaskingia. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa, ja monotaskingin – eli yhteen tehtävään keskittymisen – opettelua päätöksentekoa ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle koko loppupäiväksi? Vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista mikrotauot ovat täysin unohtuneet? Onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito jäänyt jälkeen oravanpyörässä kulkiessa? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamuissaan tai fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa “kiire”-sanan käytöstä kokonaan ja katsoa, miten se vaikuttaa päivittäiseen energiaasi?

Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeä aloittaa heti aamusta

Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaan tärkeisiin ja tavoitteille oikeisiin asioihin. Rauhoita aamuinen energiasi pysähtymällä harkiten aamutoimien äärelle ja fokusoi näin päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista aivan aamusta alkaen.

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja

Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksiasi ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on vauhtisi on kovimillaan, pysähdy aistiesi äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun seuraavan kerran vastaat sähköposteihisi. Kun on läsnä itselle, on helpompi olla läsnä muille – näin tulee myös sähköpostin kautta kohdatuksi paremmin.

Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaasi?

Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat ympärilläsi. Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet useampia näkökulmia.

Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päiväsi juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi itsesi tähän hetkeen, keskity aisteihisi, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

 

04 joulu

Posted at 12:24h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, NLP, Työelämätaidot, Yksityisille

Metataitojen kehittäminen

Olen saanut viimeisen vuoden aikana kohdata ja valmentaa erilaisten start up -yritysten esimiehiä ja johtoryhmiä. Ilokseni olen kohdannut innovatiivisia nuoria, jotka haluavat lisätä tietoisuuttaan ja ovat kiinnostuneita omien metataitojensa kehittämisestä systemaattisesti. Valmennettavien huulilta on nousseet metataitojen kehittäminen valmennuksen suurimmat kysymykset: Miten kehittää omaa ajattelutaitoa sekä tunnekyvykkyyttä? Miten lisätä empaattisuutta ja säilyttää samalla omat rajansa? Miten huoltaa aivoja ja palautua? Miten luoda tiimiin luottamusta? Miten kohdata erilaisuutta? Monille näiden “uusien työelämätaitojen” eli metataitojen harjoittaminen on jo arkipäivää. Suomi on muuttumassa siis kohisten, ja henkilöstön kehittäminen arvotekijnää on tiedostettu edelläkävijä organisaatiossa.

Metataitojen kehittäminen tuo hyvinvointia ja tasapainoa

Kuitenkin, kun olen valmentanut näitä kyseisiä metataitoja lähes kymmenen vuotta, olen vuosien aikana useinkin hakannut päätäni seinään. Henkilöstön kehittäminen jää liian usein pikavoittojen metsästämiseen. Jatkuva tehokkuuden lisäys on usein ollut oletusarvo, kun kaikessa on täytynyt kasvaa nopeasti.. Minultakin on lukemattomia kertoja pyydetty luentoa, jolla tarjoan taikasauvaa muutokseen – oli kyse sitten hyvinvoinnista tai vuorovaikutuksen kehittämisestä. Oivalluttavia luentoja olenkin pitänyt satoja ja tulen toki jatkossakin innostamaan luennoillani ihmisiä. Aina, kun luennolla saan muutaman ihmisen reakoimaan tai hämmästymän, tiedän että jotain tapahtuu ja tietoisuus kasvaa sen ihmisen kohdalla. Tietoisuus jo sinänsä lisää vastuuta.

Työelämätaidot muuttuvat kaiken muun muuttuessa

Taikasauva kuitenkin tuo harvoin pysyvän muutoksen, vaan siihen tarvitaan pidempiä prosesseja. Entistä parempaa tulosta vähemmällä panostuksella harvoin saa, kun on kyse ihmisten hyvinvoinnista.

 

Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin, innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen huippusuoritukseen tarvitaan itsesäätelyä ja kontrollia. Päivän menetystekijä on yhdessä ajattelu, joka tarvitsee tilaa ja luottamusta ympärilleen.

 

Miten kehittää metataitoja – näitä arvokkaita työelämätaitoja? Metataidot auttavat meitä pysähtymään, lisäämään itsetuntemusta ja tietoisuutta, mukautumaan kiihtyvään muutokseen sekä lisäävät tärkeää yhdessä ajattelemisen ja ymmärtämisen taitoja.

Metataitojen kehittäminen – ydinasioita

1) Ajattelutaidot

Meidän kaikkien on tärkeää kehittää omia ajattelutaitoja ja ottaa mielen mahdollisuuksia sekä näkökulmia käyttöömme. Oletko sinä tietoinen minkälaisella tarinalla tai minkälaisilla uskomuksilla rakennat sinun elämääsi? Miten sinä kehität luovuutta ja rajoja rikkovaa ajattelua? Kun tiedostaa omaa ajattelua, on helpompaa lähteä rakentamaan yhdessä ajattelemisen taitoja.

 

2) Tunnetaidot 

Tunnetaidot ovat tämän päivän työelämässä arvokas vahvuustekijä. Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoivat ihmiset ohjaavatkin omaa tunne-energiaa kysymyksillä. Milloin sinä olet kysynyt: ”Mitä energiaa viet töihin?” tai ”Mitä tarvitaan, että onnistumme päivän tiimipalaverissa mahdollisimman hyvin?”

 

3) Vuorovaikutustaidot

Yhdessä ajattelu vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa, ja sitä miten oma viestintä vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeä ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa viestintää ja osattava mennä toisen maailmaan. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein toisen maailmassa, joten olisikin tärkeää muokata omaa viestintää vastaanottajan mukaan. Harva asiantuntija tai esimies luonnostaan osaa näitä taitoja vaan niitä on tärkeä harjoittaa. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?

 

4) Pysähtyminen ja uudistumiskyky

Aivojen palautuminen sekä päivittäinen virittäytyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa.  Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Tiedämme toki niiden auttavan palautumiseen ja uudistumiseen, mutta onko sinulla lupa palautua? Miten sinä rakennat päivittäin palautumis- ja uudistumiskykyä?

 

Olen itse 10 vuotta ihmetellyt, opiskellut ja lukenut NLP: tä ja kouluttanut yli 5 vuotta tätä metataitoja kehittävää menetelmää ja asennetta sadoilla ihmisille. Mukana on ollut lukemattomia esimiehiä, HR-henkilöitä, yrittäjiä ja coacheja

NLP-tutkimuksia jo 48 vuotta

NLP on käytännöllistä ja toimivaa ja sitä hyödynnetään monissa työ-ja liike-elämän tilanteissa: esimiestyössä, vuorovaikutuksen parantamisessa tai tiimien motivoinnissa. Se auttaa meitä kehittämään potentiaalia, mentaaliresurssejasi ja metataitoja eli niitä tämän päivän hyvinvoinnin taitoja. Tämän päivän NLP hyödyntää uusinta neurotiedettä ja toisaalta neurotiede on todentanut sen, mitä NLP on tutkinut menestyksekkäästi jo 48 vuoden ajan.

 

-Jaana

 

Yritys- ja mentaalivalmentaja
NLP Trainer ja tietokirjailija

 

Tavoitat minut niin sähköisesti jaana.hautala@oivaltamaan.fi kuin  puhelimelle 050 34 06 288

 

22 marras

Posted at 09:27h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Työelämätaidot

Elämä haastaa nyt meitä sietämään epämukavuutta. Kohtaamme kaikenlaisia tunteita. Työelämän sekä ihmisten uskomukset ovat murtuneet rytinällä viime maaliskuusta alkaen. Tässä ajassa nousee esiin myös paljon pelkoa ja vihamielisyyttä.

 

Itse törmään kouluttajana siihen, miten armottomia me ihmiset voimme olla itseämme kohtaan. Toisaalta myös siihen, miten tuohtuneita olemme toisten käyttäytymistä kohtaan. Voi olla vaikeaa elää pintaan nousevien tunteiden kanssa, mutta juuri nyt olisi tärkeintä pysähtyä tuntemaan, mitä tuntee. Tunteminen ei tarkoita tunteiden laukaisemaa huonoa käytöstä. Tunteet ovat kykymme ja energiamme. Tunteet ovat mukana sekä päätöksenteossa että toiminnassa ja niiden takaa löytyy tarve.

 

Äskettäin koin vahvaa keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta koulutusryhmäni kanssa. Vaikka olen jo varsin tottunut etäkoulutuksien pitämiseen ja harjoituspäiviä on takana lukemattomia, tunnistin outoa hämmennystä. Mietin, miten ihmeessä onnistun luomaan turvallisen luottamuksen kehän koko ryhmälle, kun puolet koulutusryhmästäni oli livenä koulutuksessa ja puolet zoom-etäyhteyden kautta mukana?

 

Tilanteessa herännyt kysymys on mielestäni oleellinen tällä hetkellä kaikissa etäkohtaamisissa ja -koulutuksissa. Etäkohtaamisissa huomiomme on vahvasti ”Kuuluuko?”-kysymyksessä, kun sen pitäisi olla siinä, miten kohtaamme toisemme arvostavasti. Miten luomme luottamusta ja turvallisuutta sekä miten rakennamme yhdessä tunneyhteyttä? Kohtaamisen kulttuuri on muuttunut, mutta mitä viemme kohtaamisiin tällä hetkellä – pelkoa vai turvallisuutta?

 

Koulutusviikonlopun jälkeen kohtasin omat tunteeni. Tutkin riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, toivotin ne tervetulleeksi ja hyväksyin ne eli konkreettisesti tunsin ne. Tässä poikkeusajassa on erittäin haitallista sivuuttaa tunteet. Tiedämme toki analyyttisesti, miten tärkeää tietoa tunteet antavat meille, mutta onko meille rohkeutta pysähtyä tunteiden äärelle? Niin, ettemme enää piilottelisi, vaan oivaltaisimme. Tunteet yhdistävät meitä ihmisiä tässäkin tilanteessa. Tunteet herättävät meidät toimintaan, itsekritiikkiin sekä muutokseen. Aivan kuten koulutusviikonloppuna kohtaamani riittämättömyyden tunne. Se käynnisti oivalluksen, miten voin kehittyä kouluttajana tuleviin monimuotokoulutuksiin.

 

 

Tunteita ei kannata laittaa syrjään

Me suomalaiset olemme varsin sisukkaita, sinnikkäitä ja periksiantamattomia, se on voimavaramme. Sisu oli vahva selviämisen ehto jo sata vuotta sitten, kun taistelimme toisenlaisia myrskyjä vastaan. Siihen aikaan olikin ehkä tarpeen työntää tunteita syrjään, jotta selvisimme. Mutta työntäessämme tässä ajassa tunteita syrjään, se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Niihin lapsiin, jotka nyt mallittavat tunnetaitoja meiltä aikuisilta. Koska huomattava osa tunnekäyttäytymistä on opittua, olisi juuri nyt oikea hetki kehittyä omien tunteiden kohtaamisessa.

 

Mitä tunnetta sinä sanoitat ääneen tänään? Puhutko juuri nyt kotona pelosta ja vihastut median mielipiteistä vai kuuluuko puheessa riittävyyden tunne sekä mahdollisuus- ja toiveajattelu? Pelko voi olla vaarallinen kuski, jollei sitä tiedosta. Se voi ajaa meidät juuri nyt henkisesti seinään, vaikka moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja toistemme apua. Voi tuntua häpeälliseltä sanoa ääneen, ettei pärjää tai tarvitsee apua. Silloin häpeä voi vieraannuttaa muista ja luoda lisää erillisyyttä. Häpeä on kuitenkin sosiaalinen tunne, josta puhuminen murtaa sitä ja jopa lisää yhteisöllisyyttä. Myös myötätunnon kokeminen itseä ja muita kohtaa, auttaa monia pääsemään paremmin häpeän tunteeseen kiinni, mikä voi olla myös voimavara.

 

Olen pohtinut paljon omien koulutusryhmieni kanssa, miten tärkeää myönteisten tunteiden esille nostamisesta on tullut. Myönteiset tunteet tuovat sekä toivoa että merkitystä tähän hetkeen. Ilon, rauhan ja rakkauden tunteet asuvat meissä kaikissa. Mutta annammeko niille tilaa tässä ajassa? Toisinaan ne löytyvät energiaa vievien tunteiden takaa ja ensimmäinen askel onkin oppia kohtaamaan kaikenlaisia tunteita.

 

”Kun ihminen paljastaa haavoittuvaisuutensa, hän ei ole enää haavoittuva.”
Peter Crone

 

 

Tervetuloa tunteet -harjoitus

Kokeile tervetuloa tunteet -harjoituksen vaikutusta arjessasi.

    • Ota mukava istuma-asento, hengittele hetki rauhassa ja anna itsesi huomata, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai kenties jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. Kun havainnoit, riittää, että huomaat tunteen ja tuntemuksen. Sinun ei tarvitse tietää, mistä se tulee, mikä se on tai miksi se tuntuu juuri nyt. Riittää, että huomaat sen.
    • Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi: tervetuloa. Voi olla, että sinulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteen kokemukseen ja huomaa se ilman analyysia. On mielenkiintoista huomata, miten tunne ja tuntemus tulee, missä ja miltä se tuntuu.
    • Kun olet ottanut tunnetta vastaan sen verran, kun tällä kertaa voit ja haluat, anna sille lupa laimentua, liueta ja haihtua pois. Huomaa, mikä tunne tulee seuraavaksi tuon tunteen takaa. Se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen, mutta sekään ei ole välttämätöntä.
    • Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin sinulle myönteinen tunne. Yleensä sellainen on 3–5 tunteen päässä. Voit lopettaa siihen. Joskus tunteet tulevat ja menevät nopeasti, toisinaan harjoitukseen menee aikaa. Tärkeintä on, että teet harjoituksen kaikessa rauhassa ja kiirehtimättä.

 

 

Muita kollega.fi lehdessä julkaistuja kirjoituksia muun muassa Löydä oma luontainen rytmisi ja Loppuelämän ensimmäinen päivä.

 

Tämä blogi julkaistiin ensimmäisen kerran kollega.fi lehdessä 21.10.

25 touko

Posted at 16:11h in Blogi, Työelämätaidot

Julkaistu alunperin Kollega-verkkolehdessä!

 

Minkälaisilla laseilla sinä katselet omaa tulevaisuutta tästä hetkestä? Uskallatko unelmoida tulevista työmahdollisuuksista tai lomamatkoista, vaikka epätietoisuus ja epävarmuus ympäröivät meidät? Toivottavasti, sillä luomme odotuksilla aina myös itseään toteuttavan ennusteen. Koska kukaan muu ei voi tietää, minne olet matkalla tässä elämässä, tavoitteiden rakentamista ja unelmoimista ei missään tilanteessa kannata lopettaa, vaikka voimavarat olisivat vähissä.

 

.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen mallintanut paljon sitä, miksi toiset onnistuvat muutosten ja kriisien keskellä, kun toiset hädintuskin selviytyvät. Aloin tutkia onnistumisen ja muutoksen mindsettia noin kaksitoista vuotta sitten, kun kiinnostuin holistisesta hyvinvoinnista ja mentaalisesta vahvuudesta omien kriisieni myötä. 2000-luvun loppupuolella muutaman vuoden sisällä koin konkurssin, avioeron, totaalisen pysäytyksen sekä läheisen kuoleman. Yksikin näistä tapahtumista riittää horjuttamaan ihmisen hyvinvoinnin, mutta selvisin kaikesta. Halusin selvittää, mistä löysin elämänenergiani lähteä rakentamaan uutta yrittäjän uraa. Miten ylipäätään löydämme keinoja onnistua sekä voida hyvin suurien muutosten ja kriisien keskellä?

 

Kriisin keskellä potentiaalimme voi päästä paljon paremmin esille kuin normaalitilanteessa. Jos maltamme pysähtyä katsomaan, on ympäristö täynnä mahdollisuuksia, joihin voimme rohkeasti tarttua. Pysähtyminen ja tiedostaminen auttavat meitä myös katkaisemaan tutun ja turvallisen autopilotin.

 

Ehkä nyt tarvitsemmekin uteliaisuutta ja ihmettelyä enemmän kuin koskaan. Tätä elämänenergiaa olen itse mallintanut viimeisen vuoden aikana rakkaalta kummipojaltani, joka tutkii elämän ihmeellisyyttä ja opettelee ensimmäisiä sanojaan. Uteliaisuus, kokeilu sekä sopeutumiskyky ovat niitä taitoja, joita tässä pienessä ihmisessä näen – ja näitä samoja osa-alueita löytyy meiltä kaikilta.

 

 

Muutoksessa onnistuminen on asenne

Muutoksessa onnistuminen on myös asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Murroksen keskellä on tärkeää keskittyä siihen, mikä on mahdollista ja missä voi onnistua. On hyvä oppia ajattelemaan uudella tavalla, tutkia omia kahlitsevia uskomuksiaan sekä pysähtyä omiin tunteisiin. Jokainen voi johtaa omaa ajatteluaan, tunteitaan ja tekemisen energiaa muutostenkin keskellä uuteen suuntaan. Se vaatii rohkeutta pysähtyä, tietoisuutta nykyisestä toiminnasta sekä toisinaan sallimista ja uudenlaisten lupien antamista itselleen.

    • Oletko antanut luvan palautumiseen ja riittävään lepoon?
    • Sallitko itsellesi keskeneräisyyden ja haavoittuvuuden?
    • Vaalitko iloa ja leikillisyyttä elämässäsi?
    • Sallitko uteliaisuuden, kokeilun, naurun ja epäonnistumisen mahdollisuuden?
    • Vaalitko itsemyötätuntoa ja luotatko itseesi?

 

Oma mielemme estää usein muutoksessa onnistumisen. Selittelevä mielemme häiritsee ja keksii tekosyitä estääkseen meitä unelmoimasta. Uskon, että onnistuminen ja rohkea unelmointi vaativat myös tietynlaista luopumista, jotta löytää lempeämpää suhtautumista itseensä. Tohtori ja häpeätutkija Brene Brown käsittelee aihetta kirjassaan Epätäydellisyyden lahjat. Kirjassaan hän kehottaa meitä pohtimaan

    • luopumista täydellisyyden tavoittelusta
    • luopumista vertailusta
    • luopumista hallinnan ja kontrollin harhasta
    • luopumista kiireestä ja kuormituksesta
    • luopumista epäilyksistä
    • luopumista siitä, että pohtii liikaa, mitä muut ajattelevat.

 

Mielemme toimii kuin navigaattori. Kun uskaltaa unelmoida ja kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, mieli opastaa väsymättä perille. Mitä jos antaisimme itsellemme luvan rohkeasti unelmoida useammin, sillä se, mitä teemme vain silloin tällöin, ei muuta elämäämme. Sen sijaan se, mitä teemme usein, muokkaa elämäämme ja tulevaisuuttamme.

 

”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen.”
-Eleanor Roosevelt

 

 

Harjoitus: Unelmoi hetki tulevaisuudesta
  • Rentoudu ja sulje silmäsi.
  • Luo mielikuva tulevaisuuteesi noin vuoden päähän. Olet saavuttanut jotain tai onnistunut jossain sinulle merkityksellisessä asiassa. Unelmoi siitä hetki kaikilla aisteilla. Missä olet vuoden päästä? Mitä näet ympärillä, kun olet saavuttanut tavoitteesi ja onnistunut muutoksessa?
  • Miltä tuntuu onnistumisen tunne kehossasi? Miltä tuntuu kiitollisuus?
  • Katso mielikuvassa elämääsi vuoden päähän taaksepäin ja havaitse asioita, ihmisiä sekä tapahtumia, jotka auttoivat sinua tähän tulevaisuuden hetkeen – muutokseen ja onnistumiseen.
  • Minkälaisia ajatuksia herää mieleesi ja minkälainen tunnetila nousee kehoosi?
  • Nauti hetki tästä mielikuvasta ja onnistumisen tunteesta kaikilla aisteilla. Avaa sen jälkeen silmäsi ja kirjaa ylös omat oivalluksesi.

 

 

Kollega.fi verkkolehti lukemiseksi: Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukset Miten luoda hyvä päivä ja Tietoisuudella stressin kimppuun.

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lisätietoja minusta löydät osoitteesta

https://www.facebook.com/oivaltamaan/

https://www.instagram.com/jaanahautala/

https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

29 huhti

Posted at 09:10h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot

Miten luoda hyvä päivä | 1.4.2020 | Julkaistu alunperin: KOLLEGA.FI

 

Meidät on tiputettu viime viikkoina aivan uudenlaisen tilanteen ja elämän äärelle, jossa monenlaiset ajatukset sekä tunteet valtaavat mielen. Epävarmuuden keskellä stressi ja mielen kuormitus voivat huomaamatta täyttää päivämme. Mielen ja kehon hyvinvointi korostuvat ja nyt on erityisen tärkeää välttää liiallista kokonaiskuormitusta elämässä.

 

Miten sitten löytää lempeyttä ja armollisuutta päiviin? Elämän herkkyys, tämä arvokas hetki ja läsnäolo ovat täällä ja olivat täällä jo aikaisemminkin. Ehkä emme vain pysähtyneet, kun oli niin kova kiire juosta paikallaan. Nyt meidät pysäytettiin totaalisesti.

 

Epävarma tilanne on nostanut monenlaisia tunteita pintaan. Itse olen samassa tilanteessa monen muun yrittäjän kanssa. Parin päivän aikana kalenterini tyhjeni ja tuleva liikevaihto hävisi taivaan tuuliin. Meidät on pysäytetty miettimään elämän valintojamme, jolloin tunteiden sekä oman energian johtaminen korostuu. Miten kohdata yllättävän suuret muutokset myönteisesti ja miten kasvattaa omaa muutoskyvykkyyttä? Painetilanteessa tunteemme voivat olla kuin hiekkamyrsky. Juuri nyt onkin tärkeää kohdata kaikki tunteet, ne epämiellyttävätkin. Hyväksyä ja kuunnella. Toivottaa kaikki tunteet tervetulleeksi.

 

Olen jo vuosia tehnyt säännöllisesti aamuvirittäytymisen, joka on auttanut minua rauhoittumaan. Nytkin seuraan varsin levollisin mielin tilannetta ja lähinnä pohdin, mitä uutta voisin luoda, millaisia uusia tapoja voisin kehittää ja miten voisin olla avuksi sitä tarvitseville. Uudet tilanteet tarvitsevat uudenlaisia ajatuksia ja tapoja – sekä rohkeutta. Valmiiksi emme tule koskaan, mutta paremmaksi voimme tulla joka päivä. Nyt on aika luoda uutta. Itse pohdin paljon sydämentaitojen merkitystä tällä hetkellä. Liitän siihen inhimillisyyden, välittämisen sekä yhdessä luomisen.

 

 

Johda omaa energiaasi

Tiede on jo vuosia osoittanut, että mieli ja keho ovat yhtä. Kestävä kehon ja mielen tasapainottaminen on tärkeä tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Tilanne, jossa nyt elämme, voi ajaa meidät huomaamatta epätasapainoon, jolloin stressihormonit alkavat syödä hyvinvointia. Paras päätös, jonka voit nyt tehdä itsesi hyväksi, on pysähtyä tietoisesti johtamaan omaa energiaasi tasapainottamalla kehoa ja mieltä. Seuraavassa vinkkejä siihen.

    • Varaa itsellesi oma aamuhetki, sillä aivot ovat vastaanottavaisessa tilassa aamulla. Rakenna itsellesi luontainen pysähtymisharjoitus, jolloin tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
    • Älä avaa kännykkääsi heti herättyäsi. Jos ensimmäiseksi avaat uutiset tai sosiaalisen median, siirrät huomaamatta oman energian johtamisen muille.
    • Keho ja mieli kaipaavat tasapainoa, joten löydä sinulle sopivat tavat rentoutua pitkin päivää. Tauota etäpäivä – ota happihyppy, tee kotiaskareita, keskity aisteihin, tee hengitysharjoituksia tai kokeile mielikuvarentoutusta.
    • Kun epävarmuus ja levottomat tunteet nousevat pintaan, hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Aivoille on tärkeää lähettää viesti, että kaikki on hyvin.
    • Aivojen on mahdotonta erottaa mikä on kuviteltua ja mikä aidosti koettua. Säännöllinen mielikuvaharjoittelu onkin tehokas tapa luoda itselleen hyvää oloa.
    • Rauhoita itsesi ennen nukkumaan menoa. Mieti, mistä päivän aikana tapahtuneesta voit olla kiitollinen ja tunne kiitollisuutta koko kehossa. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee muun muassa unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta kehoomme.

 

Harjoitus: Luo kehoosi turvallisuuden tunne

Pysähdy, hengitä rauhassa sisään ja ulos muutaman kerran ja sulje silmäsi. Anna keholle lupa rauhoittua, jolloin mieli seuraa perässä. Siirry mielikuvissa paikkaan, jossa mielesi ja kehosi rentoutuvat. Keskity luomaasi mielikuvaan kaikille aisteilla. Mitä näet, kuulet ja tunnet tuossa ympäristössä. Kuvittele, että olet tuossa paikassa. Eläydy hetkeen kaikilla aisteilla ja nauti olostasi. Valitse yksi sana tai väri, joka kuvaa tunnelmaa. Sano sana mielessä muutaman kerran ja tai anna värin täyttää mielesi. Hengitä syvään pari kertaa ja anna mielesi rauhoittua tähän mielikuvaan.

Kun seuraavaan kerran koet olosi stressaavaksi tai epävarmaksi, voit palauttaa rauhan ja turvan kehoosi tämän mielikuvan avulla. Toistaessasi harjoitusta huomaat sen vaikutukset syvemmin.

 

Kirjoitan nykyään eri medioihin blogeja, joten suosittelen kurkkaamaan tätä ja muita oivalluttavia kirjoituksia esim. kollega.fi verkkolehdestä. Kollega.fi on työelämästä ja hyvinvoinnista kertova verkkolehti, joka avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.

04 syys

Posted at 09:01h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

 

Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

 

Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

 

Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

 

Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

 

Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

 

Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

 

Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

    • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
    • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
    • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

 

Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

    • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
    • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

 

Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

 

Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

    • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
    • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
    • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
    • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
    • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
    • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

 

Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

 

Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.

03 elo

Posted at 12:54h in Blogi, Palautuminen, Työelämätaidot

Oletko pyshtynyt pohtimaan, miten palautua ympäri vuoden. Usein mietimme miten selvitä lomaan tai viikonloppuun asti. Ennen joulua,  kuormitus ja vauhti ympärillä kiihtyvät vai kiihtyvätkö? Kyse on lopulta kuormituksen ja palautumisen tasapainosta.

 

Miten varmistaa pysyvämpi palautuminen?

Voisimmeko lähteä rakentamaan pysyviä toimintamalleja ja rutiineja, joilla voimme mahdollistaa palauttavaa arkea ja hyvää oloa ympärivuotiseksi? Viime vuosina on tullut loistavia kirjoja palautumiseen, aivoihin sekä stressiin liittyen. Lukuvinkiksi kaikille Minna Huotilaisen ja Katja Saarikiven: Aivot työssä tai Hasse Kvist ja kumppaneiden Elä energisesti. Vinkkejä ja tietoa on paljon, mutta miksi suorituskeskeisessä kulttuurissamme fokus on usein stressissä ja kiireessä eikä palautumisessa? Uudenlaisiin toimintamalleihin sekä pysyvään muutokseen tarvitaan usein oman ajattelutavan muutos ja yhteisten uskomusten ravistelua.

 

Kohti pysyvämpää ratkaisua

Osalle vauhdikas arki vie helposti mukaan. Selviydymme autopilottiohjaukselle, ja vanhat toimintatavat ohjaavat päiviämme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti. Jos kuitenkin haluaaa ympärivuotisen palautuneen ja hyvän olotilan itsellesi, mikset ottaisi rohkeasti toisenlaista suuntaa. Et enää selviytyisi arjesta vaan siirtäisit huomion pysyvämmän palautumisen rakentamiseen. Ensimmäiset 2 kuukautta voi vaatia hieman lisäenergiaa ja tahdonvoimaa, kun rakennat uudenlaisia rutiineja sekä arjen toimintamalleja. Marraskuun pimeydessä voi löytää kuitenkin vireän ja hyvän olotilan olevan enemmän vakio kuin poikkeus.

Paremman palautumisen verkkovalmennuksen kuvauksissa Espoon Lasilaaksossa viime kesänä.

 

Uskon itse valmentajana, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa läpi vuoden ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Itse ensi töikseni pohdinkin asiakkaiden kanssa usein, miten varmistaa pysyvämpi palautuminen,  jolloin levollinen ja keskittynyt olo on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Olisiko tässä jotain käyttökelpoista ja tuttua vinkkiä sinulle?

    • Arvopäivitys –miten hyvinvointi ja palautuminen kuuluvat sinun arvoihisi. Videoblogiltani löydät ohjeet nopeaan arvopäivitykseen.
    • Kirkasta tavoitteet loppuvuoden tekemiseen – samalla kun kirkastat tavoitteet työpäiviin ja projekteihin, karsi turha pois ja varmista hyvään olotilaan liittyvät pienet, mutta pysyvät askeleet.
    • Palautuminen lähtee jokaisesta aamusta – päätä aamuisin, minkä tunne-energian viet päivää. Voit tehdä sen pienellä mielikuvaharjoituksella aamusuihkun tai hampaanpesun aikana, jolloin siitä tulee helpommin pysyvä rutiini.Videoblogiltani löydät vinkkejä virittäytymiseen,
    • Tiedämme, että hyvä keskittyminen tarvitsee päivittäistä aivojen palautumista. Laittamalla mikrotauot päivittäiseen kalenteriin, ne toteutuvat varmemmin. Tekemällä tauoista sinulle mielekkäitä, ne lisäävät myös työiloa ja energiaa: hengittele, kävele, jumppaa, meditoi, kuuntele podcast tai vaikka katso luontoäänite.
    • Vanhasta irti päästäminen – päästä  irti siitä, joka ei toiminut aikaisemmin ja oli enemmänkin energiasyöppö. Ehkä kulunut rutiini, ajatus, energiaa vievä ihminen, tekeminen tai harrastus. Arvosta aikaasi – se on ainutlaatuinen ja kuluva.
    • Rentoutumisen taito on kaikilla, mutta vaatii usein harjoittelua. Miten viet rentoutumisen osaksi päivääsi? Kuormittavan työpäivän jälkeen ei aina ole palautumisen kannalta paras vaihtoehto kova treeni, vaan rento kävelylenkki luonnossa voi toimia paremmin.
    • Oman kehon kuunteleminen osaksi päivää. Keho antaa jatkuvasti merkkejä elimistön tasapainosta, rentoudesta ja terveydestä, kun viestejä malttaa pysähtyä kuuntelemaan. Jos vauhti on liian kova, kehon kuunteleminen jää huomaamatta vähemmällä.

 

Voisiko loppuvuoden tärkeä yksi ajatus olla, ettei päästä vauhtia liian kovaksi vaan elää tässä hetkessä tietoisemmin. Tietoiset päivittäiset valinnat mahdollistavat fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä palautumisen pysyvämmin. Tärkeitä asioita palautumisen kannalta on myös tiedostaa miten liikuttaa kehoa, miten varmistaa hyvän unen ja miten kehittää henkistä suorituskykyä.

 

Mikäli ympärivuotinen palautuminen kiinnostaa sinua tai tiimiäsi, ota yhteyttä ja ole kuulolla. Parempaa palautumista verkkovalmennuksen Rentosan Sari Coutentacis`n kanssa on saanut hyvää palautetta ja tulemma mielellämme kertomaan siitä teille lisää. Verkkovalmennus löytyy MyTalentian oppimisympäristöstä.

20 kesä

Posted at 09:50h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yksityisille

Tapasin tällä viikolla valmennusasiakkaani, joka odotti kovasti juhannuksesta alkavaa kesälomaansa. Lomaa odottaessa hän oli tehnyt itselleen to do- listaa siitä mitä kaikkea pitää ehtiä lomaviikkojen aikana tekemään. Hengästyin kuunnellessa asiakkaan pitkää lomalistaa, ja sain lopulta kysyttyä, että milloin ajattelit huilata, olla vain itsesi ja rakkaiden kanssa? Milloin päästät irti vauhdista sekä pysähdyt tähän hetkeen?

 

Olet kenties jo lomalla tai aloitat lomasi lähiaikoina. Millä mielellä sinä aiot lomalle lähteä ja miten aiot palautumisaikaasi hyödyntää?  Joskus huomaamatta täytämme arvokkaan loman ”pitää tehdä asioilla” liian täyteen. Tutkimustenkin mukaan ihminen palautuu kaikkein huonoimmin lauantaisin, kun täyden työviikon jälkeen lauantai täyttyy liikaa asioista, joita ”pitää suorittaa”. Lomalle voi käydä samalla tavalla, jos loma on liian täynnä. Entä jos pysähtyisit suunnittelemaan lomaa ajatukselle, että mitä on sinulle merkityksellistä ja sinun arvojesi mukaista? Lomallakaan maailmaa ei saada valmiiksi – kaikkia sukulaisia ei ehditä kiertämään eikä kaikki toivomia harrastuksia saada käyntiin. Tärkeää on saada keho ja mieli sekä aivot palautumaan ja siirtää fokus itselle merkitystä sekä hyvän olon tunnetta tuottaviin asioihin.

 

Muutamia vinkkejä tasapainoa ja palautumista lisäävään lomaan:

    • Palauttava loma alkaa jo ennen lomaa hyvällä suunnittelulla. Sopikaa töissä tarkat pelisäännöt, miten työt hoituvat loman aikana. Ole armollinen itsellesi ja luota että työkaverit pärjäävät myös ilman sinua. Joillekin meistä on tärkeää lukea meilejä loman aikana ja se toki riippuu työtehtävästä, mutta jatkuva sähköpostiin vilkuilu kuluttaa loman palautumista. Mielen näkökulmasta on tärkeää myös miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä. Miten jättää keskeneräiset asiat to do listalle odottamaan? Siirtää mielestä muistettavat työasiat sinulle sopivalla tavalla pois. On tärkeää lähteä lomalle mieli tyhjänä eikä mieli täynnä keskeneräisiä asioita. Aivojen on helpompaa silloin rentoutua ja kehon palautua
    • Miten sinä johdat lomaenergiaa – palaudutko vai suoritatko.Loma rakentuu päivittäisistä valinnoista ja onneksi niitä valintoja voi tehdä jokainen hetki uudelleen. Lomalla voi olla ihana nukkua pitkään, syödä hyvin sekä kenties nauttia muutamakin ruokaviini. Toiset meistä ovat tekijätyyppejä, ja heille voi olla tärkeää saada lomallakin kalenteri täyteen ja ”maailma valmiiksi”. Oman energian kannalta kuitenkin palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Voisiko lomalla harjoitella tietoisia valintoja omaan palautumisen? Silloin tasapainoa on helpompi myös viedä loman jälkeiseen aikaan. Aamupeili kertoo joka tapauksessa meidän energian sekä palautumisemme tilamme.
    • Löydä sinun tapasi rentoutua: Lomalla olemme luontaisesti rennommassa olotilassa ja meillä on aikaa itsellemme. Voisiko silloin harjoitella säännöllisesti rentoutumista lisääviä keinoja, jotka on helppo jalkauttaa myös loman jälkeiseen arkeen. Vain harjoitus tekee mestarin myös rentoutumisessa. Keskity hengitykseen, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai vaikka kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
    • Heittäydy ja haasta mieltäsi. Aivot rakastavat haasteita myös lomalla. On luonnollista, että mieli palailee töihin loman aikana. Työ on monelle meistä tärkeä osa minäkuvaa ja toki työasioita voi miettiä. Mutta jos mieli jatkuvasti askartelee työasioilla, niin haasta ajatuksiasi ja harjoittele mielen tekniikoilla fokuksen siirtämistä. Kun huomaat mielen jämähtävän lomalla työasiaan, jota et voi ratkaista lomalta käsin tai huomaat muun kriittisen oman sisäisen puheen, niin kokeile hyväksyä nämä ajatukset ja sanoa mielessäsi mielenkiintoinen ajatus. Voit myös tietoisesti harjoitella pysäyttämään ajatuksia ja korvata omaa sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – uudella näkökulmalla tai positiivisella ajattelulla.  (älä kuitenkaan työnnä ajatusta pois tai sano mielessä, etten ajattele tänään esim. töitä, koska sillä on päinvastainen vaikutus)
    • Mielikuvaharjoittelu ja kiitollisuus: Mielen sekä kiitollisuuden voimaa on viime vuosina tutkittu paljon. Kiitollisuus mm. avaa meidän aivojen oman lääkekaapin erittämällä dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta. Tasapainoa ja palautumista saat lisää lomaan pienellä 5 minuutin aamuharjoituksella. Kun lomalla saat harjoituksen uudeksi rutiiniksi, niin se on helpompaa siirtää myös työaamuihin tuomaan hyvää energiaa.
      • Valitse itsellesi häiriötön paikka, jossa voit olla seuraavan 5 minuutin ajan
      • Keskity hengitykseen muutaman minuutin ajaksi. Hengitä nenän kautta sisään ja kuvittele hengityksen kiertävän sydämen kautta ennen uloshengitystä.
      • Jatka tätä ”sydänhengitystä” ja mieti muutaman minuutin aikana mistä asioista sinä olet tänä aamuna kiitollinen. Voit visualisoida eli mielikuvitella kiitollisuuden asioita
      • Mieti harjoituksen lopuksi joku asia, toiminta tai tekeminen, jossa tulet kyseisenä päivänä tai viikkona onnistumaan tai joka tuo sinulle merkityksen ja hyvän olon tunnetta.
    • Palautumisen ja työn tasapaino lomalta palatessa. Palauttava loma laajentaa näkökulmiamme, kun aivot, mieli ja keho ovat levänneet. Arjen stressissä näkökulmat usein huomaamatta kapenevat. Lomalla voikin syntyä hyviäkin oivalluksia omaan elämään ja työhön, joita kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Loman loppuvaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tulevaan työarkeen saa näitä uusia näkökulmia tai pieniä muutoksia, jotta arki ei kaadu heti päälle vaan tasapaino siirtyy myös loman jälkeen.

 

Palauttavaa ja rentoa lomaa sille kaikkein tärkeimmälle – Sinulle!

Kesäterveisin,

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

Oivaltamaan.fi

 

06 helmi

Posted at 09:17h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, Työelämätaidot, Yrityksille

Nykypäivän ärsyketulvaisessa ja informaatiokylläisessä maailmassa elämä on monille yhä hektisempää. Työelämän taitekohdat ja rakenteiden murros ovat arkipäivää. Törmäämme valmentajaverkostoni kanssa usein tilanteeseen, jossa ihmiset ovat murroksessa hämillään tai jopa uupumassa, kun heillä ei ole työkaluja eteenpäin menoon. Tänä päivänä rakenteiden muuttuessa tarvitsemmekin uudenlaisia työelämätaitoja. Hyvinvoinnin taustalla on aina ihmisten perustarpeet yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä ja rohkeutta katsoa työelämää nk. pehmeiden arvojen kautta.

 

Empaattisuudesta puhutaan paljon tänä päivänä. Valitettavasti vuoden 2016 yhdysvaltalainen tutkimus kertoo, että me suomalaiset kuulumme maailman epäempaattisimpiin kansoihin. Ehkä työelämän haastavuus ja vauhti on irrottanut meidät vielä enemmän toisistaan, vaikka juuri nyt tarvitsisimme toisia. Kaikki varmasti allekirjoitamme virkkeen: ”Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi.”, mutta miten se näkyy arjessamme?

 

 

Mitä viemme päivään ja kohtaamisiin?

Rakennammeko aidosti avointa ja luottamuksellista kulttuuria, jossa tunteet saavat tulla esiin? Kuulemmeko vai kuuntelemmeko toisiamme? Pysähdymmekö kohtaamaan silloin, kun toinen tarvitsee keskustelu- ja sparrailukumppania? Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä kokonaiseksi työelämässä. Siihen tarvitsemme toisia, yhdessä ajattelua ja kohtaamistaitoja- sitä inhimillisyyttä. Ei anneta sen hukkuu työtahdin viedessä.

 

Nostan esiin kolme arvokasta tämän päivän inhimillistä työelämätaitoa, jota voisi myös metataidoksi kutsua: Itsetuntemustaidot, vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Kaikki taitoja, jotka auttavat pysähtymään, mukautumaan muutokseen, oppimaan jatkuvasti uutta sekä ajattelemaan ja toimimaan joustavasti yhdessä.

 

Eri raportit tulevaisuuden työelämästä nostavat myös tunnekyvyn eli emotionaalisen älykkyyden korkealle. Emotionaaliseen älykkyyteen sisältyy mm. kyky tiedostaa omia tunteitaan, kyky empatiaan, kyky vaikuttaa omiin tunteisiin, kyky kohdata ja lukea myös toisten tunteita.

 

 

Miten toimimme yhdessä?

Uskon, että kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omia vahvuuksia. Murroksen keskellä on tärkeää pysähtyä ja tulla tietoiseksi jo olemassa olevasta omasta toimintatavasta, jotta voi ottaa uudet ratkaisevat askeleet tulevaisuuteen. Pohtia miten kehittää itsetuntemusta, omia ajattelutaitoja sekä tunnekyvykkyyttä?

 

Harvoin, jos koskaan, eilisen toiminnalla saadaan tulevaisuuden muutosta aikaiseksi. Murroksessa tarvittavat inhimilliset työelämätaidot sekä kulttuurin muuttaminen eivät tapahdu toivomalla vaan toimimalla. Vastuu on silloin kaikille. Miten palautua paremmin? Miten kohdata ja ymmärtää erilaisuutta tasa-arvoisesti? Miten luoda yhteisöön luottamusta sekä kehittää yhdessä ajattelemisen taitoja?

 

Inhimilliset työelämätaidot on toki tiedostettu ja toiminnassa monissa edelläkävijä organisaatioissa. Suomi muuttuu kohisten. Voiko meistä kukaan pysyä paikoillaan muuttumassa maailmassa? Systemaattista toimintaa hyvän muutoksen eteen näemme kuitenkin vielä liian vähän. Inhimillisten työelämätaitojen tarpeellisuus tunnustetaan kyllä, mutta miten mielekkäät toimintamallit jalkautetaan käytäntöön. Mielekkäät toimintamallit työyhteisöihin löytyy jo olemassa olevasta viisaudesta: yksilöistä, yhdessä ajattelusta, rohkeudesta kokeilla, oivaltaa kokeilusta ja oppia myös erehdyksen kautta. Näitä meidän kannattaa mallittaa auki yhdessä, liittää inhimilliset työelämätaidot jatkuvaan organisaatioiden uudistumiseen.

 

 

Work goes Happy tapahtumassa  15.3 on tänä vuonna Happy Human Hour –sali. Haluamme tuoda oivalluksia ja yhdessä ajatellen pohtia, miten viedään systemaattisemmin näitä uusia taitoja organisaatioihin. Miten luodaan hyvinvoiden kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä?

 

Tervetuloa tutustumaan ja oivaltamaan luennoillemme Happy Human Hour –saliin. Meitä on mukana siellä  huipputiimi eli Sara Rouvinen, Päivi Saarela,  Tarja Törmänen sekä allekirjoittanut. Tapahtuma on maksuton.

 

Jaana Hautala, Oivaltamaan.fi

Yritys- ja mentaalivalmentaja

NLP Trainer ja tietokirjailija

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

02 elo

Posted at 08:35h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

 Osa meistä käynnistää loman jälkeisen työviikon tällä viikolla, mutta millä energialla? Lähteekö arki juoksuttamaan sinua ensimmäisestä työpäivästä alkaen: kaappaavatko vanhat rutiinit mukaansa ja ajaudut arjen automaattiohjaukselle. Oravanpyörä voi olla valmis. Toivottavasti ei, vaan sinulla on mahdollisuus palata rauhassa ja lempeästi töihin, ja säilyttää loman palauttava vaikutus vielä pitkään. Kirjoitin ennen lomia siitä, miten mennä onnistuneesti lomalle. Myös lomalta töihin palaaminen kannattaa tehdä suunnitellusti. Osa kokeekin, että työn paluu kesäloman jälkeen on kuin uusi alku. Aivot levänneenä on helpompi aloittaa myös uusia rutiineja, joilla palautavan lomaenergian voi ylläpitää pidempään. 

 

Aivotyöläisinä tarvitsemme keskittymiskykyä, paineensietokykyä, luovuutta ja innovaatisuutta työelämässä. Kaikki taitoja, joita voimme säännöllisesti kehittää, mutta taitoja, jotka ei ole parhaimmillaan hallitsemattomassa kiireessä- varsinkaan jos mielen kovalevy täynnä. Väsyneenä aivot tuottavat helpommin laiskaa ja vanhaa ajattelua, joten mikset tarkastaisi loman jälkeisiä rutiinejasi. Tietoisuus omasta toiminnasta sekä toiminnan kehittäminen on nykypäivää. Kun tulee tietoiseksi, tulee myös vastuulliseksi. Uskon, että elämässä tarvitaan rohkeutta ajatella uudella tavalla. Se tarttuu ympäristöön ja välittyy positiivisena energiana. Minkälaista energiaa sinä viet töihin?

 

Muutamia vinkkejä lomalta paluuseen:

    • Palauttava töihin paluu alkaa hyvällä suunnittelulla. Mielen näkökulmasta olisi tärkeää miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä, mutta jos se jäi tekemättä niin no hätä. Aloita työviikko heti hyvällä suunnittelulla. Organisointi on aivojen näkökulmasta tärkeää: Ota to do listat ja no to do listat käyttöön sekä sinulla sopiva ajankäytön ja mielen organisointimenetelmä. Mitä vähemmän mielessä on asioita, sitä helpompaa on keskittyä yhteen asiaan kerralla.
    • Keskity yhteen asiaa kerralla. Multitasking on vanhaa maailmaa, tehotonta sekä energiaa syövää. Tarkistakaa pelisäännöt töissä, miten jokainen saa itselleen sopivan työrauhan. Varmista ulkoisten häiriötekijöiden karsinta ja keskity yhteen asiaan kerralla. Kaikki tiedämme älylaitteiden piippausten haitallisuudesta keskittymiseen, mutta kuinka moni on tietoisesti poistanut näitä häiriöääniä?
    • Miten sinä johdat energiaa – palaudutko vai suoritatko.Oman energian kannalta palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Pidä lomaenergia yllä päivittäisillä mikrotauoilla ja huolla aivojasi heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Kalenteri täyttyy usein helposti ja tarvitsemat tauot unohtuvat, joten yksi vinkki on varata taukoajat kalenteriin ja pitää niistä kiinni. Vain sinä voit opetella sanomaan EI ja varmistaa mikrotauoilla oman energian tasapaino.
    • Löydä sinun tapasi tauottaa: Keskity hengitykseen, ota happihyppy, tuijottele kesäloman voimaannuttavia kuvia, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai kokeile mielikuvaharjoitusta. Aivojen näkökulmasta tärkeintä on, että tauoista tulee päivittäisiä. Jos teillä on hiljainen huone tai sinulle on etätoimisto, kokeile rohkeasti 15 minuutin rentoutusharjoitusta tai minipäikkäreitä. Voit yllättyä sen jälkeisestä työtehosta.
    • Haasta ja avaa mieltäsi. Oma mielemme on usein keskittymisen sisäinen häiriötekijä. Mielentaitoja kannattaa harjoitella ja mielen voimaa hyödyntää. Jos huomaat kriittisen tai murehtivan sisäisen puheen, niin opettele tietoisesti hyväksymään ja pysäyttämään ajatuksia sekä korvaamaan energiaa vievää sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – vahvuusajattelulla tai uusilla näkökulmilla.
    • Keskity onnistumisiin. Kirjailija ja terapeutti Mira Kirshenbaumin mukaan todellinen onnistuminen työssä on sitä, mikä saa sinut tuntemaan aitoa iloa ja onnistumista, ei niinkään se mitä muuta sinulta odottavat. Töihin palatessa on hyvä pohtia, mistä sinä oikeasti saat työssäsi tyydytystä ja innostusta? Mikä on sinulle tärkeintä?
    • Keskity vahvuuksiin niin omiin kuin muiden. Omiin vahvuuksiin keskittyminen saa aikaa positiivisen kierteen ja lataa paljon hyvää energiaa, joka heijastuu myös ympäristöön. Oikein annettuna vahvistava palaute tai kiitos on myös nopea ja tehokas keino kasvattaa positiivista tunne-energiaa. Mieti miten sinä keskittyisi enemmän omiin vahvuuksiin sekä vahvistavaan palautteen tain kiitoksen antamiseeen.
    • Pidä kiinni tasapainosta. Kukaan muu ei ole sinua parempi asiantuntija, vaikka vinkkejä on maailma täynnä ja ylläkin muutama. Ei ole yhtä oikeaa reseptiä, miten työnsä pitäisi tehdä tai töihin palaa. Opettele kuuntelemaan itseäsi, tuntemaan itsesi, sillä elämä on tässä ja nyt. Elämäkin on elämistä, ei suorittamista, varten!

 

Uskon, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Tasapainon lähtökohtana on joskus pysähtyminen olemassa olevaan ja sen päivittäminen uusiin käytäntöihin.

 

Palauttavaa töihin paluuta – Sinulle!

 

Energia, ei aika, on korkein valuttamme!

27 huhti

Posted at 13:24h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, NLP, Työelämätaidot, Yleinen

Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan hyvinvoivalla ja menestyvällä yksilöllä sekä tiimillä on metataidot hallussa. Heille on tärkeää tietoisesti harjoittaa ajattelu- ja tunnetaitoja sekä kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja. Tietoisuustaidot sekä intuition käyttö ovat heille jokapäiväistä ja luontaista. Ärsyketulvaisessa ja muuttuvassa maailmassa NLP onkin loistava metodi lisätä näitä itsejohtamisen taitoja.

 

NLP on auttaa minua ja satoja asiakkaitani pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneälykkyyttä sekä aistejani kohti parempaa ja tasapainoisempaa versiota itsestä sekä lisännyt ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta ja näin parantanut kohtaamistaitoja.

 

Mitäs se NLP oikein on? (neuro-linqvistinen-prosessointi) NLP on tietoisuuden kasvattamisen väline. Tehokas ja käytännöllinen menetelmä ja asenne, joka auttaa kehittämään omia resurssejasi. NLP on taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on huikea potentiaalia ja voimavarat, ne pitää vain vapauttaa käyttöön. NLP avaa tien mielen ja kehon mahdollisuuksiin: miten opimme, ajattelemme, tunnemme, viestimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme. NLP:ssä yhdistyvät mm. uusimmat aivotutkimukset, positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys, systeemiteoria sekä tietoisuustaidot.

 

Muutos on mahdollisuus ja pysyvä ilmiö tämän hetken työmaailmassa. Me kaikki tarvitsemme metataitoja, jotta voimme viedä muutosta eteenpäin epävarmoissa olosuhteissa – oli kyse sitten oman itsensä, valmennettavan tai organisaation johtamisesta. Jos kiinnostut ja haluat kehittää itseäsi, NLP-koulutus  voi olla juuri sinua varten!

 

Seuraava maksuton tutustumisilta NLP maailmaan on 14.11 klo 17.30-20.00.

Ilmoittaudu mukaan!

 

Iltoihin mahtuu mukaan rajallinen määrä osallistujia, joten varaathan paikkasi: jaana.hautala@oivaltamaan.fi

 

Äänittämäni NLP mielikuva harjoitus auttaa kenties sinua ohjaamaan päivän energiaa onnistumisiin. Kokeile ja kuuntele.

 

Seuraava sertifioitu 16 päivän koulutus käynnistyy tammikuussa 2018. Tiedustele lisää tai varmista paikkasi. / 050 34 06 288 !

 

Tarkkaile huolellisesti ajatuksiasi, sillä niistä tulee sanojasi. Hallitse ja kuuntele sanojasi, sillä niistä tulee tekojasi. Harkitse ja arvioi tekojasi, sillä niistä tulee tapojasi. Tunnusta ja tarkkaile tapojasi, koska niistä tulee arvosi. Ymmärrä ja omaksu arvosi, sillä niitä tulee kohtalosi.” -Mahatma Gandhi

04 huhti

Posted at 10:16h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yksityisille, Yrityksille

1) Merkitysenergia. Mikä sinulle on tärkeää elämässäsi?

2) Ajattelu- ja tunne-energia. Onnistumisten johtaminen

3) Mikrotauot. Lisää päätöksentekoa ja keskittymistä

4) Fyysinen energia. Energian johtamisen perusta

 

Meillä kaikilla on tietty määrä energiaa käytössä, vaikka välillä tuntuu, että olemme niitä supermiehiä ja -naisia jotka venyvät joka paikkaan – enemmän ja kovempaa eikä mikään riitä. Mitä enemmän juoksemme päivien läpi tiedostamatta omaa energiahallintaamme, niin sitä enemmän kaasutamme ja jarrutamme samaan aikaan ja hukkaamme arvokasta elämäämme. Työpäivän aikana ”Keskittyminen herpaantuu, asiat unohtuvat ja välillä on vaikea tehdä myös arkisia päätöksiä.”

 

Energianjohtaminen peruspilarit ovat mielestäni omien arvojen mukainen toiminta eli elämän merkityksellisyyden päivittäminen, ajattelu-ja tunne-energian johtaminen sekä perustarpeiden eli fyysisestä energiasta huolehtiminen, jotka ovat uni, vesi, ravintoa ja liikunta.

 

Erään asiakkaani päivät käynnistyvät vauhdilla. Työlaukkua pakatessa ja aamuun twiittejä kirjoittaessa, hän ehti muutaman kahvikupin kumota kurkkuun. Aamiainen jäi usein väliin, kun oli kiire ensimmäiseen tapaamiseen. Autossa oli aikaa hoitaa muutama puhelu sekä somepäivitys, ja sitten juoksujalkaan palaveriin. Kuppi kahvi vielä mukaan palaveriin, jotta” kone saadaan käyntiin”, ja tsekkaus kalenteriin sekä päivän kulkuun. Lounas oli usein koneen äärellä nopeaa energian tankatessa ja meilejä selatessa jne.

 

Juoksetko sinä arkea läpi kertomani asiakastarinan tavoin? Huomaatko miten arki juoksuttaa sinua vai oletko tietoinen, miten johdat omaa energiaasi. Ehkä tarvitaan vähän rohkeuttakin ajatella uudella tavalla, kun ympäristökin juoksee ja kiire on ”ikävän sallittu hyve”. Voisitko pysähtyä tiedostamaan, miten johdat omaa energiaa?  Kun tulemme tietoiseksi arjen toimintamalleista ja rutiineista, jotka eivät palvele meitä, niin tulemme usein myös vastuulliseksi. Ehkä ripaus armollisuutta on myös tarpeen. Energian johtamisen muutoksessakin on hyvä lähteä ajatuksesta pieni askel kerrallaan ja uskoa toistojen voimaan.

 

Mikä sinulle on tärkeää ja merkityksellistä? Priorisoi, organisoi, delegoi ja DELETOI omien arvojen sekä sinun ydintehtävän kautta: Luovu supermiehen roolista ja luota. Asiakas opetteli aloittamaan jokaisen päivän tehtävien priorisoinnilla ja pyrki keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Vapautui energiaa. Hän sai siitä myös positiivista energiaa koko päivään, kun kiire rauhoittui. Aivot tarvitsevat luokittelua ja arvottamista, jotta keskittyminen säilyy. Rakenna sinulle sopiva to do- lista sekä not to do lista. Käytä sitä päivittäisenä työkaluna.

 

Allakoi taukoja päivään: Ärsykkeiden määrä voi olla sietämätön nykypäivänä. On tärkeää allakoida mikrotaukoja päivään, jottei arki juoksuta. Väsyneet aivot tuottavat laiskaa ja vanhaa ajattelua. Suosittelen laitamaan työaivot narikkaan ja harjoittelemaan tähän hetkeen fokusoitumista.  Hengittele, ota happihyppy, unelmoi, kahvittele, meditoi tai mahdollisuuksien mukaan ota 15 minuutin päikkärit. Aivot kiittävät, jolloin keskittyminen, päätöksenteko ja tekemisen energia kasvavat.

 

Johda ajattelu- ja tunne-energiaasi tietoisesti: Me ihmiset ajattelemme koko ajan. Harvoin olemme tietoisia omista ajatuksista, kun puhua pulputamme jatkuvasti pään sisällä. Ajatuksia on arvokasta arjessa tiedostaa ja pysähtyä ohjaamaan, silloin on helpompi ohjata myös tunne-energiaa.  Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat omaa ajattelua ja tunnetiloja kysymyksillä. Kysymykset esim. ”Mitä tarvitaan, että onnistun päivän palaverissa mahdollisimman hyvin?” luovat päivään positiivista toimintaenergiaa.

 

Aloita energianjohtaminen jo aamusta: Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaa tärkeisiin ja oikeisiin asioihin. Keskittymisen perustana on myös fyysinen energia. Miten sinä pidät huolta fyysisestä energiasta? Asiakkaani opetteli menemään nukkumaan ½ tuntia aiemmin ja näin heräsi hieman aiemmin. Rauhoitti aamun energian pysähtymällä aamupalan äärelle. Fokusoi päivän tekemiset rauhassa aamulla sekä vaihtoi osan kahvikupeista vesikuppeihin ja piti tietoisesti kiinni lounasajasta ilman. Me haluamme voida hyvin ja olla tasapainossa. Jo muutama pieni valinta aamusta alkaen oman energian johtamisessa voi muuttaa koko päivän.

 

”Johtajuus ja hyvinvointi on energian johtamista, ensin oman ja sitten toisten”

21 maalis

Posted at 06:50h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Mielenvoima, Työelämätaidot, Yrityksille

Mielen vaikutus meidän hyvinvointiin sekä työkuntoon on suurempi kuin uskallamme ajatellakaan.Viimeisen kahden viikon aikana olen saanut pohtia mielen vaikutusta työkuntoon tuhansien ihmisten kanssa muutamilla hyvinvointi messuilla sekä valmennuksissa. Meille on luonnollista puhua unesta, ravinnosta ja liikkumisesta, joilla luodaan tärkeä pohja meidän työkunnolle. Kuitenkin mieli on 24 tuntia vuorokaudessa edistämässä tai heikentämässä sitä luotua pohjaa.

 

Unen määrä, eli sen kaiken jaksamisen lähtökohta, on tutkitustikin vähentynyt viime vuosina. Tärkeää olisi kiinnittää unen määrän lisäksi huomiota myös unen aikaiseen mielenlaatuun. Millä mielellä sinä menet sänkyyn? Jo vanha kanssa vinkkasi, ettei riidoissa eikä pahalla mielellä mennä petiin, mutta sama koskee nykyajan stressimieltä. Stressimieli on se, joka herättelee turhankin usein meitä kesken unien ja tekee unen laadusta huonon. Jatkuvassa ärsyketulvassa mieli tarvitseekin uusi iltarutiineja, jotta se on levollinen sänkyyn mentäessä. Minkälaiset iltarutiinit sinulla on? Levollinen mieli on jokaisen aivotyöläisen paras unikaveri.  Unenaikainen levollinen mieli ratkoo päivän haastavat kysymykset ja luo uusia oivalluksia seuraavaan päivään.

 

Mielen äärelle on arvokasta pysähtyä myös heti herättyä. Millä mielellä sinä lähdet töihin aamuisin? Kenties olet aamun toimista selvinnyt, muutaman kahvikupin juonut lennossa ja aamiainen jäänyt kiireessä väliin. Näin päivä lähtee huomaamatta jo ylikierroksille. Entä jos rakentaisitkin tietoista mindsettiä heti herättyäsi jokaiseen sinun päivääsi? Ennen sängystä nousemista miettisit päivän onnistumisen fokusta ja hengittelisit muutaman minuutin rentoutta ja tasapainoa kehoosi. Pysähtymällä ja fokusoimalla mielestä tulee kirkas sekä keskittynyt ja päivä lähtee heti hyvällä energialla liikkeelle.

 

Työpäivän aikana fiilikset ja tunteet pomppivat ihmisestä ihmiseen, joten hyvinvoinnin kannalta on varsin arvokasta, millainen sinun mieli on päivän aikana. Mielen laatu luonnollisesti vaihtelee, mutta juuri siksi on hyvä tietoisesti ohjata omaa mieltä siis omaa arjen energiaa. On arvokasta tiedostaa, milloin mieli on väsynyt ja ottaa taukoja työpäivän aikana. Ilman palautumista, työyhteisöt voivat olla varsin ”mielenkiintoisia lastentarhoja”, jossa juostaan kiireen keskellä tulipaloja sammutellen. Jos työyhteisön ilmapiiri ei innosta luottavaiseen ja avoimeen mieleen, niin silloin tunteet tukahdutetaan tai sairastutaan, koska jonnekin se väsynyt mieli lopulta menee piiloon.

 

Vain sinä olet pomo oman mielen kanssa, mutta muutamilla vinkeillä on hyvä muistuttaa itseä. Mielen huolto-ohjeita:

    • Kirkasta sinulle merkitykselliset asiat: ”Kuka Sinä olet ja mitkä arvot ohjaavat arkeasi?”
    • Tee jokainen aamu pysähtymis- ja mielikuvaharjoitus, jolloin voit keskittyä päivän pieniin onnistumisiin. Näin johdat heti aamusta omaa energiaa.
    • Pidä huolta aivojen palautumisesta ja veren sokerista pitkin päivää, jotta voit ohjata tietoisesti omaa mieltä ja energiaa päivän aikana.
    • Tee päätös ja pysy siinä kehittäessäsi omaa mieltä. Tee tai älä tee – älä melkein tee. Meidän kaikkien mieli on itsepetoksen mestari ja altis omille tulkinnoilla.
    • Iltaisin, kun menet nukkumaan kiitä itseäsi onnistumisesta. Päivän pienetkin onnistumiset ruokkivat onnistumisen kierrettä ja näin rakennat levollista mieltä nukahtaessasi.
    • Rakenna sinun omat mielenrutiinisi ja pidä kiinni niistä päivittäin! Vahva ja levollinen mieli toimii lihaksen lailla ja kasvavaa niin kuin hauiskin – vain harjoittelemalla!

 

Joskus me kaikki törmäämme selittelevään mieleen. Meidän selittelevä mieli pitää kiinni vanhoista rutiineista eikä löydä aikaa mielen huolto-ohjeille. Suosittelen haastamaan säännöllisesti omaa mieltä, sillä eilisen ajattelulla ei tule huomisen uusia tuloksia.

 

Henkinen suorituskyky on paljon kiinni siitä, miten omaa energiaa arjen keskellä johtaa ja se valinta on meillä jokaisella.

 

 ”Johtajuus ja hyvinvointi on energian johtamista, ensin oman ja sitten toisten”