Tervetuloa mukaan maksuttomaan webinaari-sarjaan hakemaan työkaluja hyvinvointisi tasapainon ylläpitoon sekä resurssiesi ja voimavarojesi vapauttamiseen. Webinaari-sarjassa saat oivalluksia siitä, miten kehittää ajattelutaitoja, lisätä luottamusta arjen haasteisiin sekä vaativampiin vuorovaikutustilanteisiin.
NLP, eli neurolingvistinen ohjelmointi, on ajattelutapa ja toimintamalli, joka auttaa sinua uudistumaan. NLP auttaa kehittämään osaamistasi ja käyttämään sitä eri tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. NLP on tietoisuuden lisäämisen ja itsetuntemuksen työkalu, jolla voimme valmentaa mieltä onnistumaan sekä vahvistaa keho-mieliyhteyttä sekä läsnäoloamme.
Intohimoni on ihmisyyden tutkiminen ja kohtaamiset. Työni kautta haluan tutkia ja kehittää itsetuntemusta, henkistä suorituskykyä, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutusta kiihtyvästi muuttuvassa ympäristössä. Haastan ihmisiä pysähtymään heidän oman ajattelunsa ja toimintansa äärelle lempeästi oman oivaltamisen ja tietoisuuden kautta.
NLP on yksi sydämen intohimoistani, ja valmistuin myös 2019 Kalifornian NLPU:sta NLP-Master-Traineriksi. Kokeneen NLP kouluttajana takanani on jo kolmekymmenviisi 16-päivän NLP-koulutusta ja verkostoidun sekä syvennän jatkuvasti osaamistani myös kansainvälisesti.
Jos ajattelutaidot ja NLP herättää kiinnostusta, seuraava NLP Practitioner (16 päivän peruskoulutus) käynnistyy 6.10.2023!
Tervetuloa mukaan oivaltamaan webinaareihin kanssani lisää NLP:stä ja tietoisuuden kasvattamisesta! Jaana
Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 16.1.2022
Äskettäin minut kutsuttiin erääseen organisaatioon puhumaan metataidoista ja käynnistämään siihen liittyvä valmennuksellinen henkilöstöprojekti. Olin tilaisuudesta riemuissani. Teema, jota olen tutkinut ja kouluttanut yli kymmenen vuotta, on alkanut kiinnostaa yhä enemmän organisaatioita.
Etätöiden ja koronan aiheuttamien muutosten valossa monet ovat huomaamattakin joutuneet harjoittelemaan metataitoja selviytyäkseen. Itse pohdin usein valmennusryhmieni kanssa, mitä vaikutuksia metataitojen tietoisella harjoittamisella on arkielämään. Miten paljon voisimmekaan vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, joustavuuteemme sekä yhteistyökykyymme?
Aalto-yliopisto on kehittänyt ”metataidot esille” -työkalun kasvattaakseen työntekijöidensä valmiutta tuleviin muutoksiin. Sitra on puhunut pitkään uudesta tavasta tehdä työtä, joka on joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, kokeilevaa ja verkottunutta. Työn merkityksellisyys ja inhimillisyys alkoivat korostua jo ennen koronan tuloa ja korona-aika on painottanut metataitojen merkitystä. Korona-ajan pitkittyessä niin henkinen kuin fyysinen jaksaminen sekä itseohjautuvuuden merkitys ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Olemme jo pitkään tarvinneet substanssitaitojen rinnalle pehmeämpiä metataitoja. Olisikohan nyt aika kiinnittää niihin enemmän huomiota?
Metataitoja tarvitaan muutoksessa
Mitä metataidot sitten oikein ovat? Sitran, World Economic Forumin, Ilmarisen ja opetushallituksen vuosina 2017-2019 tekemistä tutkimuksista nousi muutamia yhteisiä aatteita: ongelmanratkaisukyky, oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, luovuus, yhteistyötaidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu, tunneälykkyys ja empatia sekä muutosjoustavaa eli resilienssi.
Metataidoissa on kyse niin henkilökohtaisista taidoista kuin yhteistyötaidoista, jotka auttavat pysähtymään, valitsemaan, mukautumaan, palautumaan sekä ajattelemaan tietoisemmin ja selkeämmin sekä luomaan uutta rohkeasti. On kyse taidoista, joita tarvitaan kasvavassa muutoksessa, jotta voi pärjätä paremmin erilaisten ihmisten kanssa ja oppia toisilta. Jotta voi oppia uutta, tulee myös voida hyvin. Jotta voi innostua, tulee olla tilaa uudelle. Jotta voi suoriutua ja voida samalla hyvin, tarvitaan sekä itsesäätelyä että kontrollia.
Nopeiden muutosten maailmassa on tärkeää paitsi se, että jokainen ottaa vastuuta, myös se, että asioista on lupa ajatella uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. On keskeistä luoda työyhteisöihin tilaa, jossa on enemmän aikaa ihmetellä ja jossa avoimesti sekä ennakkoluulottomasti tutkitaan olemassa olevaa osaamista ja tarvetta muutokselle.
Oivalluksia metataitojen kehittämisestä
Alla ajatuksia siitä, miten metataitojen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja työpaikoilla ja mitä jokainen voi omalta osaltaan tehdä.
1. Ajattelu- ja tunnetaidot Itsereflektointi ja itseanalyysi korostuvat. Omien ajattelumallien ja tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa muutosjoustavuudelle sekä hyvinvoinnille. Kysy itseltäsi: Kuinka voisit tietoisesti kehittää omaa ajatteluasi, hakea uusia näkökulmia ja lisätä uteliaisuuttasi? Mitä tunne-energiaa viet päiviisi tai teams-palavereihisi?
2. Työskentelyä edistävät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Yhdessä ajattelu muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa ja sitä, kuinka oma viestintä niin sanallisesti kuin kehon kielen kautta vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeää ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa tätä viestintää. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein menemällä toisen maailmaan kuunnellen, kysellen ja vähentämällä tietoisemmin oman mielen tulkintaa sekä negatiivisia oletuksia. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?
3. Pysähtyminen ja muutosjoustavuus
Päivittäiset mikropysähtymiset auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Miten sinä rakennat päivittäistä palautumista ja resilienssiäsi?
4. Luovuus esiin intuitiota harjoittelemalla
Intuitiota tietoisesti hyödyntävät ihmiset pystyvät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Intuitio harjaantuu, kun kehittää omaa havaintokykyä, opettelee katkaisemaan turhan järkeilyn, vahvistaa kehomieliyhteyttä ja tarkkailee omia aistimuksia, tuntemuksia ja mielikuvia. Intuition mahdollisuuksille kannattaa avautua, vaikka se voi vaatia omien kriittistenkin asenteiden muuttamista.
“Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.” Mike Dooley
Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.
Oivaltamaan ja Taito Training järjestävät kuukausittain maksuttomia webinaareja yhteistyössä oppija.fi kanssa. Webinaarit kestävät noin 30 minuuttia. Viimeisen vuoden webinaarit on katsottavissa täältä. Syksyn webinaarit tulevat sitä mukaan katsottavaksi kuin valmistuvat.
Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.
Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?
Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.
Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa. Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.
Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.
Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.
Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:
”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”
Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.
Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?
Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa. Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.
Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja fiiliksiin?
Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?
Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimmeja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia.Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?
Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa
Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.
Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.
Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.
Nykypäivän ärsyketulvaisessa ja informaatiokylläisessä maailmassa elämä on monille yhä hektisempää. Työelämän taitekohdat ja rakenteiden murros ovat arkipäivää. Törmäämme valmentajaverkostoni kanssa usein tilanteeseen, jossa ihmiset ovat murroksessa hämillään tai jopa uupumassa, kun heillä ei ole työkaluja eteenpäin menoon. Tänä päivänä rakenteiden muuttuessa tarvitsemmekin uudenlaisia työelämätaitoja. Hyvinvoinnin taustalla on aina ihmisten perustarpeet yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä ja rohkeutta katsoa työelämää nk. pehmeiden arvojen kautta.
Empaattisuudesta puhutaan paljon tänä päivänä. Valitettavasti vuoden 2016 yhdysvaltalainen tutkimus kertoo, että me suomalaiset kuulumme maailman epäempaattisimpiin kansoihin. Ehkä työelämän haastavuus ja vauhti on irrottanut meidät vielä enemmän toisistaan, vaikka juuri nyt tarvitsisimme toisia. Kaikki varmasti allekirjoitamme virkkeen: ”Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi.”, mutta miten se näkyy arjessamme?
Mitä viemme päivään ja kohtaamisiin?
Rakennammeko aidosti avointa ja luottamuksellista kulttuuria, jossa tunteet saavat tulla esiin? Kuulemmeko vai kuuntelemmeko toisiamme? Pysähdymmekö kohtaamaan silloin, kun toinen tarvitsee keskustelu- ja sparrailukumppania? Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä kokonaiseksi työelämässä. Siihen tarvitsemme toisia, yhdessä ajattelua ja kohtaamistaitoja- sitä inhimillisyyttä. Ei anneta sen hukkuu työtahdin viedessä.
Nostan esiin kolme arvokasta tämän päivän inhimillistä työelämätaitoa, jota voisi myös metataidoksi kutsua: Itsetuntemustaidot, vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Kaikki taitoja, jotka auttavat pysähtymään, mukautumaan muutokseen, oppimaan jatkuvasti uutta sekä ajattelemaan ja toimimaan joustavasti yhdessä.
Eri raportit tulevaisuuden työelämästä nostavat myös tunnekyvyn eli emotionaalisen älykkyyden korkealle. Emotionaaliseen älykkyyteen sisältyy mm. kyky tiedostaa omia tunteitaan, kyky empatiaan, kyky vaikuttaa omiin tunteisiin, kyky kohdata ja lukea myös toisten tunteita.
Miten toimimme yhdessä?
Uskon, että kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omia vahvuuksia. Murroksen keskellä on tärkeää pysähtyä ja tulla tietoiseksi jo olemassa olevasta omasta toimintatavasta, jotta voi ottaa uudet ratkaisevat askeleet tulevaisuuteen. Pohtia miten kehittää itsetuntemusta, omia ajattelutaitoja sekä tunnekyvykkyyttä?
Harvoin, jos koskaan, eilisen toiminnalla saadaan tulevaisuuden muutosta aikaiseksi. Murroksessa tarvittavat inhimilliset työelämätaidot sekä kulttuurin muuttaminen eivät tapahdu toivomalla vaan toimimalla. Vastuu on silloin kaikille. Miten palautua paremmin? Miten kohdata ja ymmärtää erilaisuutta tasa-arvoisesti? Miten luoda yhteisöön luottamusta sekä kehittää yhdessä ajattelemisen taitoja?
Inhimilliset työelämätaidot on toki tiedostettu ja toiminnassa monissa edelläkävijä organisaatioissa. Suomi muuttuu kohisten. Voiko meistä kukaan pysyä paikoillaan muuttumassa maailmassa? Systemaattista toimintaa hyvän muutoksen eteen näemme kuitenkin vielä liian vähän. Inhimillisten työelämätaitojen tarpeellisuus tunnustetaan kyllä, mutta miten mielekkäät toimintamallit jalkautetaan käytäntöön. Mielekkäät toimintamallit työyhteisöihin löytyy jo olemassa olevasta viisaudesta: yksilöistä, yhdessä ajattelusta, rohkeudesta kokeilla, oivaltaa kokeilusta ja oppia myös erehdyksen kautta. Näitä meidän kannattaa mallittaa auki yhdessä, liittää inhimilliset työelämätaidot jatkuvaan organisaatioiden uudistumiseen.
Work goes Happy tapahtumassa 15.3 on tänä vuonna Happy Human Hour –sali. Haluamme tuoda oivalluksia ja yhdessä ajatellen pohtia, miten viedään systemaattisemmin näitä uusia taitoja organisaatioihin. Miten luodaan hyvinvoiden kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä?
Oivaltamaan Oy:n koulutus-ja tapahtumakalenteri on päivitetty. Syksy 2018 tuo tullessaan hyvinvointia ja menestystä erilaisten seminaarien ja NLP-koulutusten muodossa. Ohjelmassa on muun muassa sertifioituja NLP-koulutuksia, mentaalivalmenusta sekä henkisen suorituskyvyn ja palautumisen koulutuksia. Jaana Hautala Oivaltamaan Oy:stä on tavattavissa myös useilla messuilla asiantuntijapuhujana vuoden 2018 aikana.
Olen viime viikot pohtinut erilaisissa seminaareissa ja koulutuksissa tulevaisuuden työntekijän menestystekijöitä. Millä taidoilla tulevaisuuden työmarkkinoilla menestyy sekä voi hyvin? Kouluttajana ja valmentajana olen jo vuosia pyrkinyt oivalluttamaan ihmisiä työyhteisöissä – en niinkään jakamaan asiantuntijuutta. Nykyään ei ole enää niin tärkeää muistaa tietoa, vaan tärkeämpää on tietää mistä sitä tietoa löytää. Tietokin sijaitsee ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja se jalostuu sekä kehittyy meidän kaikkien vuorovaikutuksen myötä.
Tulevaisuuden työelämä vaatiikin meiltä metataitoja. Niitä taitoja, jotka auttavat meitä pysähtymään, mukautumaan muutokseen sekä ajattelemaan rohkeammin. Elämä on jatkuvaa muutosvirtaa, jonne luonnollisesti kätkeytyy myös paljon tunteita ja pelkoja. Metataidoilla muutos voidaan kääntää mahdollisuudeksi. Mahdollisuudeksi löytää askeleet oman elämän sekä työyhteisön kukoistukseen.
Metataitoja ovat mm:
1) Paineen- ja epävarmuudensietokyky
Päivittäiset tietoisuus- ja pysähtymisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Ne auttavat palautumiseen sekä uudistumiskykyyn. Myös säännöllinen rentoutuminen sekä aivojen palautuminen lisäävät työssä jaksamista, stressin- ja paineensietoa sekä keskittymis- ja päätöksentekokykyä. Ajasta tämän metataidon harjoittaminen ei varmasti ole kiinni, sillä säännöllinen 8 minuutin päivittäinen harjoittaminen tuo jo tutkitustikin tulosta.
2) Työskentelyä edistävät taidot eli yhteistyötaidot.
Vuorovaikutustaitojen kehittämisellä sekä ihmisten erilaisuuden ymmärtämisellä lisäämme avointa ja luottamuksellista yhteistyötä. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö vähentää myös tulkintojen sumaa ja lisää arvostava kohtaamista. Kaikki me haluamme tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi.
3) Ajattelu- ja tunnetaidot.
Itsereflektointi ja itseanalyysi korostuvat eli miten meidän mieli ja keho toimivat. Hyvä harjoitus on tarkkailla omia ajattelu-, tunne- ja toimintamalleja. Tulla niistä tietoisiksi, hyväksyä ne sekä muokata niitä malleja, joita ei enää tarvitse. Me kaikki voimme helpostikin muokata meidän omaa ajatusvirtaa vaikka sen välillä arjen vauhdissa unohdamme.
4) Intuition käyttö.
Aalto-yliopiston Asta Raami on väitellyt viime keväänä tärkeästä metataidosta, jota kaikki voimme harjoittaa eli intuitiosta. Intuitiota tietoisesti hyödyntävät ihmiset pystyvät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Intuitio harjaantuu, kun kehittää omaa havaintokykyä, opettelee olemaan tyhjällä mielellä eli katkaisemaan turhan järkeilyn ja tarkkailee omia aistimuksia ja tuntemuksia ja mielikuvia. Intuitio puhuukin meille kaikille mielikuvina, tunteina, sisäisenä äänenä tai erilaisina merkkinä. Intuition mahdollisuuksille kannattaa avautua, vaikka välillä se voi vaatia omien kriittistenkin asenteiden muuttamista.
Lapsille metataidot ovat arkipäivän työkaluja. He ovat tässä hetkessä, ajattelevat rohkeasti ja intuitiivisesti. Lapset kohtaavat arvostaen ja luottavaisesti sekä uskovat ja unelmoivat. Lapsissa on meille aikuisille paljon mallittamista.
