Oletko milloin antanut tilaa ja aikaa ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua: mm. nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä oivalluttavaa ajattelua. Niin bisneksessä kuin omassa elämässä olisi mielestäni syytä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Oman ajattelun kehittäminen on tärkeää.
Itse löysin lomalta oivallisen paikan tarkistaa tämän hetkistä ajatteluani. Lomani toinen viikko antoi yllättäen tilaa ja aikaa ajattelulle, kun selkäni pamahti ja toisen viikon golfkierroksia peruuntui. Loppu lomalla kysyinkin itseltäni: Miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille? Loistavana lomalukemisena kahlasin myös läpi kertauksena Helena Åhmanin loistokirjan ”Mielen Johtaminen organisaatiossa”.
Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös loisto-oivalluksille. Uusi ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme.
Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei kuitenkaan välttämättä viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tyhjä mieli tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja konkreettista läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet konkreettisesti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa onkin tärkeää harjoitella. Miten sinä saavutat tyhjän mielen?
Muutamia tuttuja vinkkejä tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen
1) Järjestä aikaa mielen tyhjentämiseen sekä ajatteluttamiseen päivittäin. Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen kehittämiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa.
2) Löydä itsellesi sopiva keino mielen tyhjentämiseen. Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja mindfulness toisille. Kuuntele hyvää musiikkia, luonnon ääniä, tee pieni kävelylenkki tai keskity vaikka ristikkoon tai sudokoon. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä. Tärkeää on löytää muutaman minuutin keino mielen tyhjentämiseen, jota voit käyttää pitkin päivää. On arvokasta tyhjentää mieli myös usein ennen palaveria, keskittymiskykyä ja luovuutta vaativaa tekemistä tai ihmisten kohtaamista. Tauko auttaa myös aivojen verenkierron elpymiseen ja fokus ja läsnäolo kirkastuvat.
3) Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun ymmärrät, ettet ole ajatuksesi, niin saat mieleen tilaa ja aikaa. Kun leimaat tai nimeät ajatuksesi, niin sen tunneintensiteetti pienenee. Leimaamiseen sopii myös loistavasti TIK-TAK harjoitus, jos sinulle on kynää ja paperia käytössä. Kirjoita paperille ylös negatiivinen ajatus ja sen viereen saman asian myönteisempi versio. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita, ja kun määritelmä kevenee, niin aivot saavat tilaa uudelle ajattelulle.
4) Viritä aivot. Moni valmennettavani käyttää toimivia arjen rutiineja virittämään aivoja oivalluksiin ja luovuuteen. Aivot kaiken kaikkiaan tarvitsevat selkeyttä ja rutiineja. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin myös focuksen suuntaamisella. Haen tietoisesti uusia näkökulmia ja käytän aisteja päivittäin eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli leimaa ja hakee mielellään vanhojen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.
5) Varmista ympäristö ajattelulle. Avokonttorit ja arjen hektisyys josta monet pitävät kiinni haastavat mielen tyhjentämistä ja ajattelun kehittämistä. Onneksi monissa organisaatioissa on jo mahdollistettu erilaisia luovia tiloja. Oman ja tiimin ajattelun kannalta on tärkeää huomioida eri tilat erilaisille toiminnoille. Välillä tarvitsemme nopeaa ajattelua, välillä luovaa tai uutta ajattelua. Itse olen päässyt hyödyntämään monen valmennusryhmän kanssa myös luontoa tai kävelyä, jolloin niin yksilö kuin ryhmäajattelu saa aivan uusia virikkeitä.
Olen vuosia kouluttanut ajattelu- ja tunnetaitoja sekä mielenvoimaa, mutta vieläkin usein hämmästyn kuinka vähän me annamme aikaa ajatteluttamisen kehittämiselle. Onneksi on jo paljon organisaatioita, joiden focus on kokonaisvaltainen ja prosessin omainen hyvinvoinnin kehittäminen – silloin myös ajattelun kehittäminen on luontaisesti mukana.
Entä jos työhyvinvoinnin kivijalaksi nostettaisiin myös mielen hyvinvointi sekä ajattelukulttuurin muutos? Puhuttaisiin ajattelutaidoista hieman enemmän ja annettaisiin tilaa uudenlaiselle ajattelulle, joka rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.
