Miksi työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää etätyössä?
Etätyön yleistyttyä henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on noussut aivan uudelle tasolle. Organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten hyvin työntekijät voivat ja jaksavat ja miten luoda yhteisöllisyyttä, kun ihmiset eivät kohtaa toisiaan. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut, tehokas ja luova – myös etänä. Etätyössä hyvinvoinnin tukeminen vaatii kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa, kun työyhteisö ei ole fyysisesti samassa tilassa. Henkilöstön jaksaminen etäolosuhteissa vaikuttaa suoraan yrityksen tulokseen, innovaatiokykyyn ja työntekijöiden pysyvyyteen.
Työhyvinvoinnin edistäminen etätyöympäristössä on kriittistä, koska perinteiset hyvinvointia tukevat rakenteet ja käytännöt eivät enää toimi samalla tavalla. Työntekijöiden kyky palautua, hallita stressiä ja ylläpitää sosiaalisia yhteyksiä on koetuksella uudenlaisessa työarjessa.
Miten etätyö vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin?
Etätyö tuo mukanaan sekä merkittäviä hyötyjä että haasteita työntekijöiden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Parhaimmillaan etätyö lisää joustavuutta, poistaa työmatkoihin kuluvan ajan ja antaa mahdollisuuden keskittyä työtehtäviin ilman toimiston häiriötekijöitä. Monet kokevat myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottuneen.
Toisaalta etätyöhön liittyy myös psyykkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen voi johtaa eristäytyneisyyden tunteeseen ja yhteisöllisyyden katoamiseen. Työpäivät saattavat venyä, kun selkeä raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Kotona työskentely voi myös kuormittaa fyysisesti, jos ergonomiaan ei kiinnitetä huomiota.
Monet kokevat etätyössä myös jatkuvaa saavutettavuuden painetta ja vaikeuksia irtautua työstä. Tämä voi johtaa krooniseen stressiin ja lopulta uupumukseen, ellei tilanteeseen puututa ajoissa. Pelisääntöjen sekä työkyvyn ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu etätyön aikana.
Mitkä ovat suurimmat työhyvinvoinnin haasteet etätyössä?
Etätyössä työhyvinvointia uhkaavat monet tekijät, joista merkittävimpiä on sosiaalisen tuen puute. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan jopa 45% etätyöntekijöistä kokee yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä säännöllisesti. Kun spontaanit kahvihetket ja käytäväkeskustelut jäävät pois, katoaa samalla arvokasta sosiaalista pääomaa.
Ergonomiset haasteet korostuvat kotiympäristössä, missä työpisteet on usein rakennettu tilapäisratkaisuina. Tutkimusten mukaan noin 60% etätyöntekijöistä kärsii tuki- ja liikuntaelinten vaivoista puutteellisen työergonomian vuoksi.
Digitaalinen kuormitus on myös merkittävä haaste. Jatkuvat videotapaamiset, sähköpostit ja pikaviestit kuormittavat aivoja ja aiheuttavat keskittymisvaikeuksia. Tämä ”teams-väsymys” johtaa usein tehottomuuteen ja työpäivien venymiseen.
Palautuminen vaikeutuu, kun työt seuraavat kotiin asti. Työn ja vapaa-ajan selkeän rajan puuttuminen johtaa jatkuvaan hälytysvalmiudessa olemiseen, mikä vaikeuttaa todellista palautumista.
Miten työnantaja voi edistää etätyöntekijöiden työhyvinvointia?
Työnantajilla on lukuisia keinoja tukea etätyöntekijöiden hyvinvointia. Toimivat digitaaliset työkalut yhteydenpitoon ovat perusedellytys. Tiimien yhteisöllisyyttä voidaan ylläpitää säännöllisillä virtuaalitapaamisilla, joissa on tilaa myös epäviralliselle keskustelulle. Virtuaaliset kahvihetket tai yhteiset lounastauot auttavat ylläpitämään työyhteisön sosiaalista pääomaa silloin kuin ne tehdään työntekijöiden näköisiksi. Myös livekohtaamiset henkilöstö- tai kehittämispäivien merkeissä nousee arvoon. Haluamme tulla kohdatuksi ja kuulua joukkoon. Yhteisen päivän merkitys voi olla valtava.
Ergonomisia ratkaisuja kotitoimistoon kannattaa tukea esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille ergonomiakartoituksia. Joustavat työaikakäytännöt, kuten vapaus määritellä oma työaika tietyissä rajoissa, tukevat työntekijän hyvinvointia ja mahdollistavat paremman palautumisen.
Työnantajien tulee myös luoda selkeät odotukset ja pelisäännöt etätyölle: milloin työntekijän odotetaan olevan tavoitettavissa, miten kommunikoidaan ja mitä kanavia käytetään. Myös digitaaliselle palautumiselle tulee luoda tilaa esimerkiksi sopimalla kokousvapaista päivistä tai ajoista. Täyteen ahdettu palaverikalenteri ei ole kenenkään etu, vaan menetämme arvokasta aivojen pääomaa.
Kuinka työntekijä voi itse huolehtia hyvinvoinnistaan etätyössä?
Etätyöntekijä voi edistää omaa hyvinvointiaan monin keinoin. Selkeiden rutiinien luominen auttaa erottamaan työn ja vapaa-ajan. Työpäivän voi aloittaa ja lopettaa samaan aikaan, ja työvaatteiden pukeminen voi auttaa virittäytymään työmoodiin.
Työpisteen ergonomiaan kannattaa panostaa: säädettävä työtuoli, näytön oikea korkeus ja mahdollisuus työskennellä välillä seisten tukevat fyysistä hyvinvointia. Säännöllisten taukojen pitäminen on erityisen tärkeää etätyössä, missä kukaan ei ole muistuttamassa kahvitauosta. Pomodoro-tekniikka (25 minuuttia keskittynyttä työskentelyä, 5 minuutin tauko) on monelle toimiva tapa jaksottaa työpäivää.
Liikunta työpäivän aikana, kuten lyhyet taukojumpat tai kävelykokoukset, parantavat sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen vaatii etätyöntekijältä aktiivisuutta – virtuaalikahvit kollegoiden kanssa tai työkaverille soittaminen voivat katkaista yksinäisyyden tunteen.
Millainen vaikutus työhyvinvoinnilla on etätyön tuottavuuteen?
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys on kiistaton erityisesti etätyöympäristössä. Tutkimusten mukaan hyvinvoivat etätyöntekijät ovat jopa 13% tuottavampia kuin toimistossa työskentelevät kollegansa. Työhyvinvointiin panostaminen näkyy suoraan organisaation tuloksessa vähentyneinä sairauspoissaoloina, parantuneena työn laatuna ja tehostuneina työprosesseina.
Hyvinvoivat etätyöntekijät ovat sitoutuneempia organisaatioon ja sen tavoitteisiin. He kokevat myös enemmän työn imua ja ovat luovempia ongelmanratkaisussa. Tämä näkyy innovatiivisempina ratkaisuina ja parempana asiakaskokemuksena.
Työhyvinvointi lisää myös resilienssiä muutostilanteissa, mikä on kriittinen kilpailuetu nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Hyvinvoiva työyhteisö sopeutuu ketterämmin uusiin tilanteisiin.
Työhyvinvoinnin tulevaisuus etätyöympäristössä – keskeiset kehityssuunnat
Työhyvinvoinnin edistäminen hybridityön aikakaudella edellyttää uudenlaista ajattelua sekä uudenlaisia työkaluja. Teknologia tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia hyvinvoinnin tukemiseen: hyvinvointisovellukset, virtuaaliset tiimiharjoitukset ja tekoälyn hyödyntäminen työntekijän jaksamisen seurannassa yleistyvät vauhdilla.
Yhteisöllisyyden uudet muodot kehittyvät, kun organisaatiot oppivat yhdistämään etä- ja lähityön parhaat puolet. Hybridimallit ja uudenlaiset kohtaamisen tavat luovat uudenlaista työyhteisöllisyyttä.
Itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen taidot korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Kyky hallita omaa energiaa, ajankäyttöä ja hyvinvointia on keskeinen työelämätaito, jota organisaatioiden kannattaa tukea sekä sen koulutukseen panostaa.
Tarjoamani uudenlaista ajattelua sekä viisasta vuorovaikutusta kehittävät NLP-koulutukset ja työyhteisövalmennukset antavat konkreettisia työkaluja sekä esihenkilöille että työntekijöille hyvinvoinnin rakentamiseen etätyöympäristössä. Ottamalla pieniäkin askelia voidaan luoda entistä parempia työn tekemisen tapoja ja vahvistaa yksilöiden sekä koko työyhteisön hyvinvointia ja toimintakykyä etätyön aikakaudella.
Inhimillistä työelämää voimme luoda kaikki yhdessä. Oivaltamaan on rakentanut yli 15 vuotta hyvinvoivaa kulttuuria satoihin organisaatioihin. Lue lisää miten voisimme tukea teitä.
