Miten teidän työpaikalla voidaan – yksilöinä, tiimeinä ja yhteisönä?

Mikä meitä uuvuttaa? Miten hyvinvointia ja työkykyä voi johtaa viisaasti? Työelämän arki on jatkuvaa muutosta, joka toteutuu kompleksisessa ja epävarmassa maailmassa. Toimeenpano- ja suorituskyvyn vaaliminen on jokaisen työyhteisön elinehto. Tähän on tärkeää kiinnittää huomiota juuri nyt – erityisesti hybridityöskentelyssä.

Tässä työhyvinvointipäivässä harjoittelemme tunnistamaan henkisiä kuormitustekijöitä ja rakentamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintamalleja työyhteisöön. Päivän aikana perehdymme erilaisiin työkaluihin ja menetelmiin, jotka edistävät työkykyä ja jaksamista sekä henkilökohtaisesti että työyhteisönä.

Miten sinä voit – juuri nyt, tässä hetkessä?

Miten teillä voidaan – yksilöinä, tiimeinä ja yhteisönä?

Nyt on aika pysähtyä näiden kysymysten äärelle, tarkastella ja analysoida nykyhetkeä sekä tehdä viisaita valintoja ja päätöksiä, jotka varmistavat tuloksellisen ja hyvinvoivan tulevaisuuden.

  • Mikä meitä uuvuttaa, mitkä tekijät altistavat uupumiselle?
  • Miten persoonallisuutemme vaikuttaa tilanteeseen?
  • Miten tunnistamme uupumisen merkit itsessämme ja muissa?
  • Miten rakennetaan tervettä toimintakulttuuria tiimi- ja yksilötasolla?
  • Miten palaudumme paremmin?
  • Miten vahvistamme hyvinvointia vuorovaikutuksella ja kommunikaatiolla?

Työuupumus on vakava asia. Emme halua enää yhtään työuupumuksesta kärsivää ihmistä lisää. Tule mukaan! Matkataan yhdessä tieteen, tiedon, oivaltamisen ja toiminnan kautta hyvinvointi tuloksiin.

Kartoita omat ja tiimisi työuupumuksen riskitekijät

Työhyvinvointipäivään voi yhdistää työuupumuksen arviointiin kehitetty Maslach Burnout Inventory -profiili, joka tehdään ennen päivän toteutusta. Jokainen osallistuja saa kyselyn raportin itselleen ennen tapahtumapäivää. Kyselyn täyttämiseen menee noin 10 minuuttia.

Palkitse itsesi tai koko teidän tiimi hyvinvointia edistävällä Tyhy -päivällä!

Valmentajina/kouluttajina: Anniina Hukari ja Jaana Hautala, Voimakkuus

Valmentajasi:

Anniina Hukari
on oivalluttava kehittämis- ja muutosasiantuntija sekä kouluttaja, joka uskoo vahvasti organisaatioissa, tiimeissä ja yksilöissä olevaan potentiaaliin. Hän auttaa kirkastamaan tavoitteet ja puskee yksilöitä ja tiimejä positiivisesti niitä kohti – rinnalla kulkien ja yhdessä tehden. Suurena intohimona on parhaiden toimintatapojen rakentaminen organisaatioihin ja niiden kautta sekä tuloksellisuuden että työhyvinvoinnin lisääminen. Anniina on erittäin kokenut esimiesten ja johdon kouluttaja, fasilitaattori ja business coach. Anniinalla on yli 20 vuoden kokemus ihmisten valmentamisesta, kouluttamisesta ja ohjaamisesta. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri, opettaja ja business coach master, joka on opiskellut myös mm NLP:tä sekä aivotutkimusta. Business coachina Anniinan ydinosaamista ovat: oppiminen ja aivot muutoksessa ja kehittymisessä, uusien toimintatapojen ja mallien kehittäminen sekä vieminen käytäntöön, ihmisten erilaisuus, läsnäolo ja vuorovaikutus, vahvuusajattelu sekä esimiesten työote ja valmentaminen.

Jaana Hautala on erittäin kokenut yritys- ja mentaalivalmen­taja, NLP kouluttaja ja tietokirjailija. Jaanan intohimo on mentaalivalmennus – itsetuntemus, henkinen suorituskyky, ajattelu- ja tunnetaidot sekä vuorovaikutus kiihtyvästi muuttuvassa ympäristössä. Hän haastaa osallistujia pysähtymään oman ajattelunsa ja toimintansa äärelle sekä antaa tilaa osallistujien ajattelulle ja kokemusten jakamiselle. Jaanan tapa kouluttaa ja luennoida on kokemuksellinen ja energinen sekä hän tuo uudenlaista näkemystä sekä käytännön vinkkejä työelämään ja suorituskykyyn. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jaana on ollut yli sadassa organisaatiossa valmentajana, puhujana tai kouluttajana kehittämässä inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä. Aikaisemmin hän toimi 15 vuotta erilaisissa esimiestehtävissä ja kouluttajana, jonka tarinoita ja kokemusta hyödynnän luennoissani. Jaana tuo rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä inhimilliseen työelämään, jossa luodaan kilpailukykyä.

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 3.3.202021

 

Kulunut vuosi on koetellut meitä varsin eri tavoin ja poikkeusoloihin siirtyminen pysäytti meidät jälleen pohtimaan, miten selvitä tulevasta keväästä henkisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti. Lukiolaiset palasivat etäopetukseen, monet harrastuspaikat menivät kiinni ja mahdollisuus sosiaaliseen kohtaamiseen tipahti jälleen minimiin. Ilokseni sain kauempana lukiota käyvän tyttäreni kotiin pidemmäksi aikaa ja onnekseen hänkin nauttii etäopetuksesta. Vaikka kaikilla meillä on erilaiset tilanteet, jokaista auttaa pysähtyminen sekä oman sisäisen voiman ja henkisen suorituskyvyn vahvistaminen.

 

Selviytymiskyvykkyys on yksilön psyykkinen ominaisuus ja se muodostuu monesta tekijästä, joka juontaa juurensa jo lapsuudesta. Se on suhteessa yksilön henkisen suorituskyvyn elementteihin ja omiin voimavaroihin. Selviytymiskyky on sopeutumista, kuormitustilasta palautumista ja uuden oppimista.

 

Viime aikoina mieleeni on noussut vahvasti oman elämäni henkisesti kovin hetki, jolloin kahdessa viikossa elämästäni hävisivät terveys, puoliso ja koti. Suru, ahdistus ja riittämättömyys valtasivat minut silloin kokonaan ja näköalattomuus oli vahvasti läsnä. Silloisen kriisitilanteen hyväksyminen ja tilanteeseen sopeutuminen auttoivat minua näkemään oman voimani. Kun uskalsin pysähtyä kaikkien tunteideni äärelle ja tuntea myös suruni ja vihani, aukeni pikkuhiljaa toivonhorisontti ja sain energiaa rakentaa henkistä kapasiteettiani. Siitä lähtien henkisen kapasiteetin tutkiminen onkin ollut intohimoni.

 

Miten vahvistaa henkistä kapasiteettiaan

 

Näinä päivinä ilmassa leijuu monenlaisia tunteita, joita voi huomaamattakin imeä itseensä. Kun pettymyksen, ärtymyksen tai riittämättömyyden tunteet nousevat, voi olla vaikea löytää tarvittavaa energiaa myönteisyyteen.

 

Meitä kaikkia kuormittaa eniten takertuminen niihin asioihin, joihin emme pysty vaikuttamaan. Juuri nyt onkin ensiarvoisen tärkeää löytää sellaisia arjen keinoja, joilla voimme vahvistaa omaa henkistä suorituskykyämme. Voimme kirjata kalenteriin energiaa lataavia asioita nostamaan päivittäin voimavarojamme. Kun mietimme, mitkä asiat ovat omissa käsissämme ja mihin pystymme vaikuttamaan, epävarmuuden ja tunteiden käsittelykin helpottuu.

 

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on arvokasta myös tiedostaa ympäristöstä kumpuava negatiivinen vinouma ja vahvistaa tietoisesti myönteistä asennetta, johon sisältyy toiveikkuus paremmasta tulevaisuudesta ja itsevarmuus kyvystä vaikuttaa siihen (Fredrickson 2008).

 

Mennyt vuosi on todistanut sen, miten ihmismielen kyky sopeutua olosuhteisiin on huima. Sopeutumista on kuitenkin tapahtunut paljon henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Vahvuuden ydin piilee myös herkkyydessä sekä keskeneräisyyden myöntämisessä. On vahvuutta sanoa ääneen, ettei jaksa ja tarvitsee tauon tai ystävän olkapäätä.

 

Juuri nyt jokainen meistä tarvitsee hetkeen pysähtymistä sekä henkisiä taukoja. Koska emme voi vaikuttaa ulkoisiin tapahtumiin, voimme kääntyä sisäänpäin, soittaa vaikka ystävälle ja vahvistaa omaa sisäistä vahvuuttamme.

 

”Oma mieli on ihmisen vallassa – ei se, mitä ympärillä tapahtuu.
Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden”
Marcus Aurelius

 

Muutamia työkaluja henkisiin taukoihin

 

1. Mielen kuorman purkaminen käy henkisestä tauosta.

Mielen kuorman purkaminen on mukailtu versio Stanley Blockin kehon ja mielen yhteys -harjoituksesta.

Anna mieleen nousta asia, tapahtuma, tilanne, joka kuormittaa mieltäsi. Kirjoita se ympyrän sisälle. Kirjaa sen jälkeen kaikki mieleen nousevat ajatukset, kehotuntemukset ja tunteet ympyrän ulkopuolelle.

Tee seuraavaksi muutaman minuutin aisteihin keskittyvä tietoisuusharjoitus. Hengitä rauhallisesti, sulje silmät ja pysähdy hetkeksi eri aistikokemuksiin, ja aina kun mieleesi tulee ajatuksia, siirrä huomio lempeästi aistihavaintoihin.

    • Mitä kuulet ympärilläsi, kehossasi?
    • Mitä värejä, kuvia näet silmäluomien alla?
    • Miltä tuntuu hengitys, istuinluut tuolia vasten, jalat maassa tai käsien vienti rintakehälle?

 

Tee sen jälkeen uudestaan ensimmäinen ympyräharjoitus. Mitä mielessä tapahtuu, onko mielesi selkeä vai levoton?  Muuttuiko tunne tai reaktio jollain tavalla? Eroaako se jotenkin ensimmäisestä?

 

2. Pidä pieniä henkisiä hengitystaukoja pitkin päivää.

Opettele tietoinen palleahengitys, jonka avulla voit rauhoittaa kehoa. Samalla on helpompi suunnata huomiota myönteisyyteen.

 

3. Varaa itsellesi tunnevartti, jonka aikana kohtaat kaikki tunteesi.

Anna itsesi tuntea myös energiaa vieviä tunteita, puhu niistä, kirjoita ne ylös tai jaa ne ystäviesi kanssa.

 

4. Luo turvapaikka kehoosi käyttämällä visualisointitekniikkaa.

Jokaisella meistä on kyky luoda mielikuva ajatuksissaan. Voimavara- tai turvapaikan kuvitteleminen kaikilla aisteilla rentoutuneessa tilassa, vaikkapa ennen nukahtamista, rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä vaikuttaa psyykkiseen säätelyyn.

 

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega verkkolehdessä_ Muuta ja unelmoi sydämestä käsin, Millaisilla tunteilla otamme muuttuneen tulevaisuuden vastaan ja Löydä oma luontainen rytmisi.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala