21 maalis

Posted at 11:58h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Mielenvoima

Kevät herättää meitä pikkuhiljaa talvihorroksesta ja pientä hymyn karetta näkeekin jo monien kasvoilla auringon lämmittäessä ihoa. Auringon tuodessa energiaa on myös otollinen aika vahvistaa omaa keskittymis- ja oppimiskykyään sekä mielen hyvinvointiaan tuleviin kuukausiin.

Olen puhunut mielen voimavaroista sekä mielen hyvinvoinnista kohta viisitoista vuotta. Aihetta ei ole aina otettu vakavasti, mutta tämä aika haastaa meitä vahvistamamaan mielen voimavaroja. Mielen hyvinvointi sekä keskittyminen ovat olleet viime vuosien aikana kovalla koetuksella ja monien ihmisten voimavara- sekä kuormitustekijät ovat ajautuneet epätasapainoon. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ohittivat viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat poissaolot.

Elämme parhaillaan monenlaisten epävarmuuksien keskellä, jotka rasittavat mieltämme. Myös työelämässä meiltä vaaditaan entistä enemmän, kun tekoäly kehittyy huimalla vauhdilla ja ammattitaitoamme haastetaan. Juuri nyt onkin tärkeää kiinnittää huomiota niin työkykykyyn kuin yhteisölliseen oppimiseen. Kuitenkin vain hyvinvoiva ja joustava mieli kykenee oppimaan uutta ja luomaan uudenlaista tulevaisuutta.

Mielen johtaminen on taito

 

Oman mielen ja työkyvyn tietoisempi johtaminen ovat taitoja, joihin jokainen voi helposti käyttää päivittäin hieman aikaa. Palkintona saamme arkeemme tasapainoa ja voimavaroja sekä keskittymiskyvyn, jonka moni on kiireen keskellä kadottanut. Joskus tarvitsemme omaan ja työelämän muutokseen mielen kääntämistä eli asennemuutosta, jotta oivallamme mielen hyvinvoinnin tärkeyden. Silloin voi tuntua siltä kuin ikkuna avautuisi ja kirkas valokiila näyttäisi sunnan kohti tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Ota haltuun mielen hyvinvoinnin työkalut ja lähde tietoisesti luomaan omaa hyvää arkea!

 

Mielen hyvinvoinnin perusteita arkeen

  • Kirkasta oman ajattelun ydintä eli tutki mielen perusasetuksia
    Miksi teet sitä, mitä teet? Mitä arvostat ja pidät tärkeänä? Kuka olet omassa työroolissasi ja elämässäsi? On tärkeää ensin tunnistaa omat meta-arvot ja merkitykset, jolloin voimme helpommin rakentaa arvojen mukaisia, hyvinvoivia mielen toimintamalleja. Mielen sisällä on monenlaisia tarinoita sekä ajattelu- ja uskomusmalleja, joihin meidän ei juuri kannata liittyä, jos ne ohjaavat kohti kiirettä tai kuormittavaa toimintaa.

 

  • Luo systeemi, jolla selkeytät ajatteluasi
    Ympäristön hälytykset sekä oman mielemme vaatimukset tiputtavat meidät helposti pois keskittymisen tilasta päivien aikana. Häiriötekijöiden poistoa omasta mielestä on viisasta harjoitella systemaattisesti ja päivittäin. Yksi loistava mielen hyvinvoinnin työkalu on Stanley Blockin Mind-Body Bridging -menetelmä. Siihen liittyvän harjoituksen löydät jutun lopusta.

 

  • Luo systeemi, jolla ohjaat päivittäin keho-mieli yhteyttäsi
    On helpompaa selkeyttää ajattelua ja purkaa kuormittavaa stressiä, kun on kehotietoinen ja vahvasti läsnä omassa kehossaan. Monille tuttu pallehengitys sekä pelkkä pidempi uloshengitys nenän kautta vahvistavat yhteyttä itseemme.

 

  • Anna tilaa omalle ajatusten virralle
    Luo hetkiä, jolloin olet ilman älylaitteita omien ajatustesi kanssa. Meidän on tärkeää oppia tuntemaan ajatuksemme, jotta voimme johtaa niitä. Kaikki ajatukset eivät suinkaan ole totta, vaikka toisinaan niihin takerrumme. Rauhallisilla ajattelutuokioilla saamme omiin ajatuksiin uusia näkökulmia ja voimme tietoisemmin muokata niitä. Yhtä tärkeää on löytää tilaa pohdiskelulle rauhallisessa paikassa, jolloin oppii huomaamaan miten kiinnostavia ajatuksia mieleen voikaan tulla, kun intuitio alkaa herätä rauhallisuuden tilassa.

 

Lue juttu loppuun kollega verkkolehdestä, jossa kirjoitus on julkaistu keskiviikkona 19.3. Täältä juttuun!

 

18 tammi

Posted at 06:37h in Blogi

Viime vuoden aikana sain nauttia suuresta määrästä livekohtaamisia. Olen saanut kohdata erilaisia ihmisiä luennoilla ja valmennuksissa ympäri Suomea. Tulevia tämän vuoden kohtaamisia suunnitellessani pohdin, miten olen aina ollut tekijä ja kohtaaja. Kohtaajana vahvuuksiani ovat olleet uteliaisuus sekä kiinnostus ihmisten tarinoita kohtaan. Vauhdikkaana sekä nopearytmisenä tekijänä olen sitä vastoin joutunut harjoittelemaan läsnäolon taitoa koko elämäni. Jossain kohtaa oivalsin, että jokainen kohtaaminen onkin tärkeä harjoitus.

Jaana Hautala on puhuja, työyhteisövalmentaja ja NLP-kouluttaja, jonka intohimona on mielentaidot.

Luottamuksen rakentamista uimaopettajana

Oman kohtaamistyöni olen aloittanut tarkalleen 40 vuotta sitten, kun juuri 15 vuotta täyttäneenä aloin valmentaa satoja lapsia uimaan. Se oli todellista kohtaamista, hetkessä elämistä ja läsnäolon harjoittelua. Olin nuori uimaopettaja, jolla oli kahdenkymmenen lapsen ryhmä opetettavana ja työympäristönä kylmä merivesi.

Uimaopettajana luottamuksen ja yhteyden rakentaminen oli avainasemassa. Oli lapsia, jotka pelkäsivät vettä, oli vilkkaita lapsia, jotka hävisivät sekunnissa näköpiiristäni ja oli myös lapsia, jotka olivat mukana lähinnä vanhempien pakottamana ja saapuivat itkien paikan päälle. Olin itse silloin varsin kilpailuhenkinen ja paljon itseltäni vaativa perfektionisti. Uimaopettajanakin tavoitteenani oli saada maksimaalinen lopputulos eli kaikki lapset uimaan mahdollisimman nopeasti.

Toisena uimaopettajakesänäni naapurin uimakoulussa tapahtui hukkumisonnettomuus. Vanhemmat kyselivät silloin huolissaan minulta – 16-vuotiaalta – monia kysymyksiä: Onko heidän turvallista tuoda lapset uimakouluun? Miten toimit, jos jotain tapahtuu? Ehditkö varmasti valvoa kaikkia lapsia riittävästi? Sinä kesänä oivalsin, että uimaan oppimista tärkeämpää oli saada kaikki lapset luottamaan minuun, itseensä ja toisiinsa sekä oppimisympäristöön eli meriveteen.

Muistan vieläkin elävästi ne hetket, kun pyöräilin hyvissä ajoin ennen uimakoulun alkua paikalle ja valmistauduin työpäivään. Uimaopettajana oli tärkeää kohdata jokainen lapsi ainutlaatuisena omana yksilönä. Loin itselleni keinot oppia suurenkin lapsiryhmän nimet jo ensimmäisen tunnin aikana. Hain myös tietoa, miten saada tunteihin enemmän leikillisyyttä ja iloa, kun huomasin, miten se auttoi lapsia luottamaan sekä minuun että veteen nopeammin. Aika nopeasti vanhemmatkin rauhoittuivat ja alkoivat luottaa minuun, kun he aistivat lasten viihtyvän tunneilla.

Luottamuksen puute työelämässä

Kohdatessani valmentajana työyhteisöjä ja tiimejä törmään usein sisäiseen luottamuksen puutteeseen. Kuulen samalla tarinaa, miten moni kokee kohtaamisen vajetta, vaikka kaipaisi syvempää kohtaamista toisiin tänä aikana. Voiko olla, ettemme aina muista huomioida riittävästi yhteyden luomisen merkitystä? Työntäyteisessä kiirekulttuurissamme moni peruu viime hetkellä livekohtaamisia ja livekoulutuksia, sillä on paljon helpompaa jäädä etäyhteyden päähän. Toisinaan omat vaatimuksemme ja uskomuksemme ohjaavat meitä suorittamaan tehokkaasti. Vaatimusten ja puristusten keskellä viisaan vuorovaikutuksen taidot kapenevatkin helposti.

Kautta aikojen elämästä selviytymiseen on kuitenkin tarvittu toisia ihmisiä, yhteisöllisyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tänä aikana, kun monenlainen epävarmuus vaani ympärillä ja olemme sopeutuneet hybridiaikaan, yhteyden rakentaminen korostuu eri lailla. On hyvä pohtia livekohtaamisten merkitystä itselle sekä tiimeissä luottamuksen ja syvän yhteyden rakentamisen kannalta.

Jokainen voi ottaa tietoisemmin enemmän vastuuta luottamuksen tunteen rakentamisesta sekä harjoitella vahvan läsnäolon kohtaamista. Kun on kiinnostunut toisesta, havaitsee eri tavalla ympäristön sekä muut ihmiset. Kun on kiinnostunut oman mielen tarinoista sekä tulkintojen merestä, voi harjoitella tyhjällä mielellä kohtaamista. Koska olemme kaikki yhä enemmän riippuvaisia toisistamme, on tärkeää purkaa turhat jännitteet ja odotukset, joka voivat estää luottamuksen rakentamisen.

Jokainen kohtaaminen on harjoitus. Kun otamme vastuun omista kokemuksistamme, ajatuksistamme, tunteistamme sekä läsnäolon vahvistamisesta, voimme tietoisesti valita kuinka paljon luottamusta tuomme kohtaamiseen. On hienoa antaa tilaa ihmeille, joita moninaisissa kohtaamisissa tapahtuu.

 

Harjoituksia viisaampaan kohtaamiseen

 

  • Harjoita läsnäoloa ja yhteyden luomista kehoosi päivittäin. Tunnustele minkälaisessa energiassa olet ja mitä energiaa tuot mukanasi eri kohtaamisiin.
  • Opettele johtamaan tunteita. Löydä ärsykkeen ja reaktion välissä oleva valinnan tila. Valinnan tilassa on helpompaa pysähtyä läsnäoloon ja miettiä, miten sanoitat viestin tai kirjoitat sähköpostin toiselle – haastavammassakin tilanteessa.
  • Harjoittele tunnistamaan toisen näkökulma tai tarve. Harjoita empaattisuutta ja tunnejohtamista. Sillä, miten kohtaamme toisen, on suora yhteys psykologiseen turvallisuuden tunteeseen.
  • Kiinnitä tietoisesti huomiota sanattomaan viestintää. Tutki, miten luot yhteyttä etäaikana, kun sähköpostissa ei ole äänenpainoja tai teamsissa ilman kuvaa ei hymy välttämättä välity.
  • Ole tietoinen ja opi tunnistamaan omat tulkinnat ja ennakkoluulot. Harjoittele olettamaan ihmisistä aina ensin parasta.
  • Harjoittele kohtaamaan toinen sydämen tasolla. Opettele kuuntelemaan ymmärtääksesi, jolloin koko huomiosi on suunnattu toiseen ja hänen maailmankuvaansa.
  • Muista tuoda keveys vuorovaikutukseen. Ilmavuus ja tilanteeseen sopiva leikkimielisyys lisäävät onnistumisten havaitsemista sekä käynnistävät ajatuksissamme intuitiivisia prosesseja. Silloin turha ja tiukka rationaalisuus saa hieman ilmaa ja yhdessä ajattelu tulee mahdolliseksi.

Blogi on julkaista ensimmäisen kerran Kollega verkkolehdessä 23.11.2023

24 loka

Posted at 19:15h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Yksityisille, Yleinen

Olin syyskuussa Lapissa vaeltamassa. Sain hengittää raikasta Lapin ilmaa ja kuunnella tuntureiden tuulia, jotka soittelivat kaunista luonnon sävelmää. Jokainen askeleeni vei syvemmälle ikiaikaiseen erämaahan ja rakastuin luonnon voimistavaan vaikutukseen, kauneuteen ja tunturipurojen solinaan. Viikon aikana mieleni hiljeni, kehoni palautui ja hermostoni rauhoittui. Muistellessani Lapin rauhaa mietin, miten saisimme hyödynnettyä tietoisemmin luonnon vahvistavia vaikutuksia edistämään palautumistamme tulevan syksyn vauhdissa.

Jaana Hautala on puhuja, työyhteisövalmentaja ja NLP-kouluttaja, jonka intohimona on mielentaidot.

Tiedämme, miten valtava määrä positiivisia vaikutuksia luonnolla on mieleen, hermostoon sekä fyysiseen palautumiseen. Jo viiden minuutin oleskelu laskee sykettämme, kymmenen minuutin jälkeen verenpaine alkaa laskea ja 20 minuutin kuluttua mieliala ja vireystila kohenevat. Vaikka meillä Suomessa lenkkipolku luontoon lähtee lähes kotioveltamme, niin annammeko itsellemme ja kehollemme luvan palautumisiin työpäivän aikana?

Miten huomaamatta uppoudumme koneen ääreen, siirrymme teams-kokouksesta toiseen ja kuvittelemme pystyvämme keskittymään optimaalisesti työpäivään, vaikka taukojen väliin jättäminen vie meidän nopeasti ylivireystilassa selviytymiseen.  Ylivireystila on hermostomme turbovaihde, joka ryövää energiavarastomme sekä heikentää päätöksentekoamme. Tässä tilassa on myös vaikea pysähtyä ja tauot jäävät huomaamatta väliin, kun ohitamme kehon tarpeet

Kokeile kävelypalaveria ja palaudu ajoissa

Jos, emme hiljennä ja suunnittele palautumista ajoissa, kehomme tekee sen puolestamme. Alkuun sen huomaa keskittymiskyvyn heikkenemisenä, ärtyneisyytenä, mielialana vaihteluna ja vaikeutena tehdä päätöksiä. Moni meistä kuitenkin myös tiedostaa, että työpäivän jälkeisellä lenkillä ratkaisu haastavaan asiaan, jota on saattanut pohtia koko päivän, nousee mieleen kuin itsekseen. Luova ongelmanratkaisu voikin olla helpompaa kävellessä. Oletko sinä ottanut jo tavaksi käyttää työpäivän kävelypalavereita?

Usein mielemme on suurin vastustaja, kun luomme uudenlaisia toimintamalleja ja rutiineja. Mieleen voi nousta monenlaisia vasta-argumentteja vaikkapa kävelypalaverille tai palauttavalle luontotauolle. Kuten esimerkiksi: en ehdi saada kaikkea valmiiksi päivän aikana, muistiinpanojen tekeminen on vaikeaa, kuvayhteys on hankala jne. Tai ehkä huomaat, että työpäivän rauhoittumisesta tai kävelypalaverin suunnittelusta seuraa helposti syyllisyyttä, koska ajattelutapasi on niin vahvasti perfektionismiin taipuva.

Luonnolla ja kävelyllä on kuitenkin monia tutkittuja vaikutuksia, joita kannattaa hyödyntää. Seuraavassa listaus tärkeimmistä:

  • Terveys ja hyvinvointi kohenevat
    Kävelypalaveri lisää fyysistä aktiivisuutta sekä antaa palauttavan tauon koneen edessä istumisesta. Se lisää energisyyttä ja auttaa vähentämään istumatyöstä johtuvia riskejä.
  • Luovuus ja ideointikyky lisääntyvät
    Kävely voi auttaa vahvistamaan luovuutta ja uudistamaan ajattelua. Kävely tuo usein uusia ideoita keskusteluun. Kun kävely antaa mahdollisuuden ajatella ja prosessoida asioita ilman häiriöitä, se selkeyttää ajatuksia ja parantaa ongelmanratkaisukykyä.
  • Tuottavuus kasvaa
    Kävelypalaverissa pysyt virkeämpänä ja energiaa riittää palaverin jälkeenkin. Liike ja luonto sinänsä tuovat optimaalista vireyttä.
  • Palauttaa ja purkaa stressiä
    Kävelypalaveri tarjoaa mahdollisuuden purkaa ylimääräistä arjen kuormitusta ja lievittää stressiä. Se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.
  • Verenkierto paranee
    Kävely stimuloi verenkiertoa, mukaan lukien veren virtaus aivoihin. Tämä auttaa parantamaan aivojen toimintaa.
  • Keskittyminen tehostuu
    Kävely luonnossa tai rauhallisessa ympäristössä voi olla erityisen hyödyllistä keskittymisen kannalta. Luonto auttaa rauhoittamaan mieltä. Luonto tarjoaa rauhoittavia aistiärsykkeitä, jotka auttavaa laskeutumaan sekä hermostoa rauhoittumaan.
  • Positiivinen vaikutus aivojen toimintaan
    Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka voivat kohottaa mielialaa ja parantaa aivojen toimintaa. Tämä voi auttaa parantamaan keskittymistä pitkällä aikavälillä.

Tämän päivän ajatustyön ydin on ajatus, ja me tarvitsemmekin sen kirkastamiseen happea ja liikettä. Haastan sinut tänään viemään itsesi ulos myös työpäivän merkeissä. Nyt alkusyksystä luonto on kauneimmillaan ja raikkaan ilman vaikutus palauttaa tehokkaasti. Pohdi samalla, voisiko tänä syksynä hyödyntää työpäivän palautumiseen ja oman vireystilan johtamiseen enemmän liikettä ja luontoa kokeilemalla tietoisemmin kävelypalavereita. Luonnossa huomaamme helposti, miten ajattelu uudistuu ja luonto auttaa meitä nousemaan usein myös ajatustemme yläpuolelle.

Erilaisilla luonnon ääniä sisältävillä rentoutusharjoitteilla saamme hyödynnettyä luonnon palauttavat vaikutukset ja hermoston rauhoittumaan. Voit kokeilla ilmaiseksi studiossa äänittämääni voimavararentoutusta, joka edistää palautumista ja rentoutumista: https://www.youtube.com/watch?v=uSFe5j_Nr5E

Juttu julkaistiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2023 Kollega verkkolehdessä, josta löytyy myös aiempia kirjoituksiani. Lue lisää.

 

21 kesä

Posted at 09:10h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Mielenvoima, Uskomukset

Vietin äskettäin viikonlopun latautuen mökin rauhassa. Kutsumme puolisoni kanssa paikkaa nollatilaksi. Pienellä saarella sijaitsee 1930-luvulla rakennettu hirsimökki ja puusauna ilman mukavuuksia. Mökkiä ja saunaa lämmittäessäni sekä avantoa sahatessani liialliset ajatukset ja kuormitukset kaikkosivat mielestäni. Muutaman tunnin puuhastelun jälkeen alkoi kehoon ja mieleen laskeutua levollisuus, jota kutsun neutraaliksi mielentilaksi.

 

Neutraalia mielentilaa ei ole helppoa saavuttaa ärsykkeitä tulvivassa maailmassa, jossa kaikenlaiset hälytykset sekä niin omat kuin muiden vaatimukset täyttävät mielemme. Olemme valmennusryhmieni kanssa pohtinut sitä, kuinka tärkeää on löytää omaan päivään latautumisen ja keskittymisen hetkiä. Yhtä tärkeää on harjoittaa omaa mieltään kohti neutraalimpaa tilaa, eli tutkia omaa sisäistä tarinaa ja kehittää omaa tapa suhtautua asioihin.

 

Aivomme ovat kuitenkin oppineet pirstaleisen tekemisen ja moni meistä on huomannut, miten hankalaa on toisinaan keskittyä. Jos työ on ollut jo pitkään lyhytjänteistä, meidän on yhä vaikeampi keskittyä pitkäjänteisesti, sillä aivot alkavat suorastaan hakea keskeytyksiä saadakseen tyydytystä. Tämän oivaltaminen muutamia vuosia sitten johti omalla kohdallani siihen, että postin kaikki ilmoitukset viestintäkanavistani ja samalla päätin, että käyn vain muutaman kerran päivässä tarkistamassa sähköpostini sekä sosiaalisen median kanavat. Nykyisin se onnistuu jo hyvin.

 

Tapoja muutetaan uskomuksia purkamalla

 

Tapojen ja toimintamallien muuttaminen on kuitenkin usein vaivalloista. Oman hyvinvoinnin parempi johtaminen ei ole enää vuosiin ollut kiinni tiedon puutteesta, vaan lähinnä tiedostamattomista uskomuksistamme ja tarinoistamme, joita kerromme itsellemme.

 

Käyttäytymisen ja toiminnan muutoksen takana on aina omien ajattelumallien ja uskomusten muuttaminen. Identiteettimme pohjan on luonut menneisyyteemme ja sen monenlaiset kokemukset. Jokainen meistä on lapsena imenyt itseensä uskomuksia ja käsityksiä, joilla ei ole enää mitään tekemistä totuuden kanssa, ja jotka tekevät meille enemmän haittaa kuin hyvää. Koska monet uskomukset vaikuttavat elämäämme tiedostamattomalla tasolla, on tärkeää tutkiskella itseä ja kuoria omaa identiteetin sipuliaan sekä ravistaa irti ajatus- ja uskomusmalleja, jotka eivät vahvista omaa hyvinvointiamme tai ovat muutoksen tiellä.

 

Kun poistin ilmoitukset viestintäkanavista ja tein päätöksen sosiaalisen median ärsyketulvan rajaamisesta, monenlaiset uskomukset nousivat pintaan. Ajattelin, että en voi menestyä yrittäjänä, jos en ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa tai että jos en heti vastaa viesteihin, menetän asiakkaat. Täysin inhimillisiä ajatuksia yrittäjänä, mutta niiden taustalla väijyi pelko riittävyydestä ja uskomus siitä, etten ole riittävän hyvä, jos en tee sitä ja tätä asiaa. Kun aloin tutkia tätä uskomusta ja tutustua syvemmin omaan riittävyyteeni ja keskeneräisyyteeni, moni asia lähti muuttumaan ja kevenemään yrittäjän elämässäni. Minun oli helpompaa pysähtyä omien ja muiden vaatimusten täyttämässä maailmassa omaan levollisuuteen. Oli helpompaa löytää neutraalimpi mieli ja olemisen tila, kun ei tarvitse olla joka hetki tavoitettavissa. Uskonkin, että kun ymmärtää, miten keskeneräisiä me kaikki olemme, voi olla helpompi hyväksyä sen mukanaan tuoma haavoittuvuus ja inhimillisyys.

 

Suurin osa uskomuksistamme piilee tiedostamattomalla mielen tasolla. Kun löytää minäkuvaan ja itsetuntoon vaikuttavia rajoittavia uskomuksia, vapauttaa samalla myös omaa piilevää potentiaaliaan. Osalla se voi olla sitä, että löytää helpommin neutraalimman mielentilan ja keskittymisen johtamisesta tulee tapa.

 

Uskomustyöskentelyyn auttaa usein utelias ja joustava mieli, eli aloittelijan mieli. Minkälaisilla aloittelijan laseilla sinä katsot tänään ympärillesi?

 

Muutamia vinkkejä uskomustyöskentelyyn

 

    1. Tunnista vanha uskomus, joka on epätosi. Tarkkaile sisäistä puhettasi. Milloin sanot esimerkiksi, että minun on pakko. Mieti, onko pakko totta. Miksi sinun täytyy? Tekeekö pakon noudattaminen sinulle hyvää vai hallaa.
    2. Päällekirjoita uskomus. Aina, kun tunnistat vanhan uskomuksesi, sano itsellesi: Stop! Tämä ajatus on historiaa. Nykyään ajattelen, että riitän hyvin näinkin tai voin tehdä näin.
    3. Kun päällekirjoitat vanhan uskomuksen tarpeeksi monta kertaa, huomaat, että vähitellen kyseinen asia tulee harvemmin ajatuksiisi.
    4. Opettele hylkäämään kriittiset ajatuksesi, jotka eivät ole totta. Kun syyllistävä ajatus nousee mieleesi, suuntaa huomiosi kohti sellaista tekemistä, josta sinulle tulee hyvä olo
    5. Kirjaa ylös ja tutki myös positiivisia ja energiaa tuovia uskomuksia ja ajattelumalleja. Aloittaessasi päivän myönteisellä itsepuhelulla, siirrät samalla vaativan egosi syrjään. Kun et anna muiden ihmisten tai identiteettiä määrittävien vanhojen uskomusten vaikuttaa sinuun, pystyt luomaan päivääsi keskittymisen tilan, jossa voit suunnata fokuksen itsellesi tärkeään.

 

Julkaistu alunperin Kollega verkkolehdessä 15.3.2023: Aloittelijan mieli on avain muutokseen – Kollega.fi

15 joulu

Posted at 17:30h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

Palautuminen ja stressinhallinta – anna aivoille lepoa

Odotatko  jo kesälomaa tai seuraavaa vapaapäivääsi, jotta palautuisit työpäivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos tämä onkin viesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta kehossasi? Palautuminen ja stressinhallinta ei kuitenkaan välttämättä vaadi isoja tekoja. Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen – enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Kehosi puhuu – opi tulkitsemaan sen viestejä

Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin: tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli usein päätyy myös tekemään tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvät hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

Stressi voi olla niin hyväksi kuin haitaksikin

Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö, vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meistä lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime hetken tekijä, joka saa parhaan boostin usein juuri viimeisten hetkien sattuessa päälle. Aivoihimme virtaa tällöin enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi voikin olla hyvää, kunhan se parantaa suoritusta.

Liika on liikaa

Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että tähän vaikuttaa myös, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

Pienet toimintamallien muutokset

Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta sen tiedostamista ja arvokkaita päätöksiä. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit syvään happea. Muutaman viikon toistojen jälkeen tästä voikin tulla mikrotaukorutiini, joka parantaa sen hetkistä keskittymistä.

Pidä huolta energiasta suunnittelemalla

Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressinhallinnasta on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja: Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä, kuten jatkuvaa sähköpostin tai puhelimen vilkuilua sekä muunlaisen multitaskingia. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa, ja monotaskingin – eli yhteen tehtävään keskittymisen – opettelua päätöksentekoa ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle koko loppupäiväksi? Vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista mikrotauot ovat täysin unohtuneet? Onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito jäänyt jälkeen oravanpyörässä kulkiessa? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamuissaan tai fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa “kiire”-sanan käytöstä kokonaan ja katsoa, miten se vaikuttaa päivittäiseen energiaasi?

Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeä aloittaa heti aamusta

Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaan tärkeisiin ja tavoitteille oikeisiin asioihin. Rauhoita aamuinen energiasi pysähtymällä harkiten aamutoimien äärelle ja fokusoi näin päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista aivan aamusta alkaen.

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja

Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksiasi ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on vauhtisi on kovimillaan, pysähdy aistiesi äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun seuraavan kerran vastaat sähköposteihisi. Kun on läsnä itselle, on helpompi olla läsnä muille – näin tulee myös sähköpostin kautta kohdatuksi paremmin.

Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaasi?

Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat ympärilläsi. Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet useampia näkökulmia.

Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päiväsi juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi itsesi tähän hetkeen, keskity aisteihisi, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

 

22 marras

Posted at 09:27h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Työelämätaidot

Elämä haastaa nyt meitä sietämään epämukavuutta. Kohtaamme kaikenlaisia tunteita. Työelämän sekä ihmisten uskomukset ovat murtuneet rytinällä viime maaliskuusta alkaen. Tässä ajassa nousee esiin myös paljon pelkoa ja vihamielisyyttä.

 

Itse törmään kouluttajana siihen, miten armottomia me ihmiset voimme olla itseämme kohtaan. Toisaalta myös siihen, miten tuohtuneita olemme toisten käyttäytymistä kohtaan. Voi olla vaikeaa elää pintaan nousevien tunteiden kanssa, mutta juuri nyt olisi tärkeintä pysähtyä tuntemaan, mitä tuntee. Tunteminen ei tarkoita tunteiden laukaisemaa huonoa käytöstä. Tunteet ovat kykymme ja energiamme. Tunteet ovat mukana sekä päätöksenteossa että toiminnassa ja niiden takaa löytyy tarve.

 

Äskettäin koin vahvaa keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta koulutusryhmäni kanssa. Vaikka olen jo varsin tottunut etäkoulutuksien pitämiseen ja harjoituspäiviä on takana lukemattomia, tunnistin outoa hämmennystä. Mietin, miten ihmeessä onnistun luomaan turvallisen luottamuksen kehän koko ryhmälle, kun puolet koulutusryhmästäni oli livenä koulutuksessa ja puolet zoom-etäyhteyden kautta mukana?

 

Tilanteessa herännyt kysymys on mielestäni oleellinen tällä hetkellä kaikissa etäkohtaamisissa ja -koulutuksissa. Etäkohtaamisissa huomiomme on vahvasti ”Kuuluuko?”-kysymyksessä, kun sen pitäisi olla siinä, miten kohtaamme toisemme arvostavasti. Miten luomme luottamusta ja turvallisuutta sekä miten rakennamme yhdessä tunneyhteyttä? Kohtaamisen kulttuuri on muuttunut, mutta mitä viemme kohtaamisiin tällä hetkellä – pelkoa vai turvallisuutta?

 

Koulutusviikonlopun jälkeen kohtasin omat tunteeni. Tutkin riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, toivotin ne tervetulleeksi ja hyväksyin ne eli konkreettisesti tunsin ne. Tässä poikkeusajassa on erittäin haitallista sivuuttaa tunteet. Tiedämme toki analyyttisesti, miten tärkeää tietoa tunteet antavat meille, mutta onko meille rohkeutta pysähtyä tunteiden äärelle? Niin, ettemme enää piilottelisi, vaan oivaltaisimme. Tunteet yhdistävät meitä ihmisiä tässäkin tilanteessa. Tunteet herättävät meidät toimintaan, itsekritiikkiin sekä muutokseen. Aivan kuten koulutusviikonloppuna kohtaamani riittämättömyyden tunne. Se käynnisti oivalluksen, miten voin kehittyä kouluttajana tuleviin monimuotokoulutuksiin.

 

 

Tunteita ei kannata laittaa syrjään

Me suomalaiset olemme varsin sisukkaita, sinnikkäitä ja periksiantamattomia, se on voimavaramme. Sisu oli vahva selviämisen ehto jo sata vuotta sitten, kun taistelimme toisenlaisia myrskyjä vastaan. Siihen aikaan olikin ehkä tarpeen työntää tunteita syrjään, jotta selvisimme. Mutta työntäessämme tässä ajassa tunteita syrjään, se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Niihin lapsiin, jotka nyt mallittavat tunnetaitoja meiltä aikuisilta. Koska huomattava osa tunnekäyttäytymistä on opittua, olisi juuri nyt oikea hetki kehittyä omien tunteiden kohtaamisessa.

 

Mitä tunnetta sinä sanoitat ääneen tänään? Puhutko juuri nyt kotona pelosta ja vihastut median mielipiteistä vai kuuluuko puheessa riittävyyden tunne sekä mahdollisuus- ja toiveajattelu? Pelko voi olla vaarallinen kuski, jollei sitä tiedosta. Se voi ajaa meidät juuri nyt henkisesti seinään, vaikka moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja toistemme apua. Voi tuntua häpeälliseltä sanoa ääneen, ettei pärjää tai tarvitsee apua. Silloin häpeä voi vieraannuttaa muista ja luoda lisää erillisyyttä. Häpeä on kuitenkin sosiaalinen tunne, josta puhuminen murtaa sitä ja jopa lisää yhteisöllisyyttä. Myös myötätunnon kokeminen itseä ja muita kohtaa, auttaa monia pääsemään paremmin häpeän tunteeseen kiinni, mikä voi olla myös voimavara.

 

Olen pohtinut paljon omien koulutusryhmieni kanssa, miten tärkeää myönteisten tunteiden esille nostamisesta on tullut. Myönteiset tunteet tuovat sekä toivoa että merkitystä tähän hetkeen. Ilon, rauhan ja rakkauden tunteet asuvat meissä kaikissa. Mutta annammeko niille tilaa tässä ajassa? Toisinaan ne löytyvät energiaa vievien tunteiden takaa ja ensimmäinen askel onkin oppia kohtaamaan kaikenlaisia tunteita.

 

”Kun ihminen paljastaa haavoittuvaisuutensa, hän ei ole enää haavoittuva.”
Peter Crone

 

 

Tervetuloa tunteet -harjoitus

Kokeile tervetuloa tunteet -harjoituksen vaikutusta arjessasi.

    • Ota mukava istuma-asento, hengittele hetki rauhassa ja anna itsesi huomata, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai kenties jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. Kun havainnoit, riittää, että huomaat tunteen ja tuntemuksen. Sinun ei tarvitse tietää, mistä se tulee, mikä se on tai miksi se tuntuu juuri nyt. Riittää, että huomaat sen.
    • Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi: tervetuloa. Voi olla, että sinulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteen kokemukseen ja huomaa se ilman analyysia. On mielenkiintoista huomata, miten tunne ja tuntemus tulee, missä ja miltä se tuntuu.
    • Kun olet ottanut tunnetta vastaan sen verran, kun tällä kertaa voit ja haluat, anna sille lupa laimentua, liueta ja haihtua pois. Huomaa, mikä tunne tulee seuraavaksi tuon tunteen takaa. Se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen, mutta sekään ei ole välttämätöntä.
    • Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin sinulle myönteinen tunne. Yleensä sellainen on 3–5 tunteen päässä. Voit lopettaa siihen. Joskus tunteet tulevat ja menevät nopeasti, toisinaan harjoitukseen menee aikaa. Tärkeintä on, että teet harjoituksen kaikessa rauhassa ja kiirehtimättä.

 

 

Muita kollega.fi lehdessä julkaistuja kirjoituksia muun muassa Löydä oma luontainen rytmisi ja Loppuelämän ensimmäinen päivä.

 

Tämä blogi julkaistiin ensimmäisen kerran kollega.fi lehdessä 21.10.

29 huhti

Posted at 09:10h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot

Miten luoda hyvä päivä | 1.4.2020 | Julkaistu alunperin: KOLLEGA.FI

 

Meidät on tiputettu viime viikkoina aivan uudenlaisen tilanteen ja elämän äärelle, jossa monenlaiset ajatukset sekä tunteet valtaavat mielen. Epävarmuuden keskellä stressi ja mielen kuormitus voivat huomaamatta täyttää päivämme. Mielen ja kehon hyvinvointi korostuvat ja nyt on erityisen tärkeää välttää liiallista kokonaiskuormitusta elämässä.

 

Miten sitten löytää lempeyttä ja armollisuutta päiviin? Elämän herkkyys, tämä arvokas hetki ja läsnäolo ovat täällä ja olivat täällä jo aikaisemminkin. Ehkä emme vain pysähtyneet, kun oli niin kova kiire juosta paikallaan. Nyt meidät pysäytettiin totaalisesti.

 

Epävarma tilanne on nostanut monenlaisia tunteita pintaan. Itse olen samassa tilanteessa monen muun yrittäjän kanssa. Parin päivän aikana kalenterini tyhjeni ja tuleva liikevaihto hävisi taivaan tuuliin. Meidät on pysäytetty miettimään elämän valintojamme, jolloin tunteiden sekä oman energian johtaminen korostuu. Miten kohdata yllättävän suuret muutokset myönteisesti ja miten kasvattaa omaa muutoskyvykkyyttä? Painetilanteessa tunteemme voivat olla kuin hiekkamyrsky. Juuri nyt onkin tärkeää kohdata kaikki tunteet, ne epämiellyttävätkin. Hyväksyä ja kuunnella. Toivottaa kaikki tunteet tervetulleeksi.

 

Olen jo vuosia tehnyt säännöllisesti aamuvirittäytymisen, joka on auttanut minua rauhoittumaan. Nytkin seuraan varsin levollisin mielin tilannetta ja lähinnä pohdin, mitä uutta voisin luoda, millaisia uusia tapoja voisin kehittää ja miten voisin olla avuksi sitä tarvitseville. Uudet tilanteet tarvitsevat uudenlaisia ajatuksia ja tapoja – sekä rohkeutta. Valmiiksi emme tule koskaan, mutta paremmaksi voimme tulla joka päivä. Nyt on aika luoda uutta. Itse pohdin paljon sydämentaitojen merkitystä tällä hetkellä. Liitän siihen inhimillisyyden, välittämisen sekä yhdessä luomisen.

 

 

Johda omaa energiaasi

Tiede on jo vuosia osoittanut, että mieli ja keho ovat yhtä. Kestävä kehon ja mielen tasapainottaminen on tärkeä tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Tilanne, jossa nyt elämme, voi ajaa meidät huomaamatta epätasapainoon, jolloin stressihormonit alkavat syödä hyvinvointia. Paras päätös, jonka voit nyt tehdä itsesi hyväksi, on pysähtyä tietoisesti johtamaan omaa energiaasi tasapainottamalla kehoa ja mieltä. Seuraavassa vinkkejä siihen.

    • Varaa itsellesi oma aamuhetki, sillä aivot ovat vastaanottavaisessa tilassa aamulla. Rakenna itsellesi luontainen pysähtymisharjoitus, jolloin tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
    • Älä avaa kännykkääsi heti herättyäsi. Jos ensimmäiseksi avaat uutiset tai sosiaalisen median, siirrät huomaamatta oman energian johtamisen muille.
    • Keho ja mieli kaipaavat tasapainoa, joten löydä sinulle sopivat tavat rentoutua pitkin päivää. Tauota etäpäivä – ota happihyppy, tee kotiaskareita, keskity aisteihin, tee hengitysharjoituksia tai kokeile mielikuvarentoutusta.
    • Kun epävarmuus ja levottomat tunteet nousevat pintaan, hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Aivoille on tärkeää lähettää viesti, että kaikki on hyvin.
    • Aivojen on mahdotonta erottaa mikä on kuviteltua ja mikä aidosti koettua. Säännöllinen mielikuvaharjoittelu onkin tehokas tapa luoda itselleen hyvää oloa.
    • Rauhoita itsesi ennen nukkumaan menoa. Mieti, mistä päivän aikana tapahtuneesta voit olla kiitollinen ja tunne kiitollisuutta koko kehossa. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee muun muassa unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta kehoomme.

 

Harjoitus: Luo kehoosi turvallisuuden tunne

Pysähdy, hengitä rauhassa sisään ja ulos muutaman kerran ja sulje silmäsi. Anna keholle lupa rauhoittua, jolloin mieli seuraa perässä. Siirry mielikuvissa paikkaan, jossa mielesi ja kehosi rentoutuvat. Keskity luomaasi mielikuvaan kaikille aisteilla. Mitä näet, kuulet ja tunnet tuossa ympäristössä. Kuvittele, että olet tuossa paikassa. Eläydy hetkeen kaikilla aisteilla ja nauti olostasi. Valitse yksi sana tai väri, joka kuvaa tunnelmaa. Sano sana mielessä muutaman kerran ja tai anna värin täyttää mielesi. Hengitä syvään pari kertaa ja anna mielesi rauhoittua tähän mielikuvaan.

Kun seuraavaan kerran koet olosi stressaavaksi tai epävarmaksi, voit palauttaa rauhan ja turvan kehoosi tämän mielikuvan avulla. Toistaessasi harjoitusta huomaat sen vaikutukset syvemmin.

 

Kirjoitan nykyään eri medioihin blogeja, joten suosittelen kurkkaamaan tätä ja muita oivalluttavia kirjoituksia esim. kollega.fi verkkolehdestä. Kollega.fi on työelämästä ja hyvinvoinnista kertova verkkolehti, joka avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.

22 tammi

Posted at 13:57h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima

Kukaan toinen ei tiedä minne sinä olet elämässäsi matkalla. Kukaan ei tiedä matkasi syytä – tarkoituksen päämäärää.  Ehkä teit itsellesi erilaisia lupauksia vuoteen 2019 tai olet rakentanut mindmapin sekä kirkastanut konkreettiset tavoitteet tähän vuoteen. Entä uskalsitko sinä unelmoida?  Uskalsitko ajatella suuria?

 

Itse otin aikaa pidemmälle lomalle vuoden vaihteessa. Halusin päästää irti vuodesta 2018. Tarkkailin jumiutuneita ajattelumallejani ja päästin tietoisesti irti toimimattomista rutiineistani. Pysähdyin ja hämmästelin mennyttä vuotta. Kiitin onnistumisistani ja mietin mitä voin itsessäni muuttaa, jotta voin kehittää yrittäjyyttäni eteenpäin. Kaikki ei ollut mennyt vuoden aikana putkeen, niin kuin harvoin elämässäkään menee.

 

Itse uskon että mikään ei muuta, jos ei ensin itse muutu. Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen ja suunnan kirkastamiseen on joskus vanhojen ja toimimattomien rutiinien rikkominen. Tuttu Albert Einsteinin fraasikin tukee tätä: ”Eilisen ajattelulla ei rakenneta huomispäivän tuloksia”. Oma tavoitteeni vuonna 2019 on tulla esiin vielä aidommin, myös keskeneräisenä ja haavoittuva sekä luottaa enemmän intuition viisauteen. Hieman pelottaa, mutta aika usein uuden keskellä pelon voi valjastaa energiaksi. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2019 suuntasi?

 

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on tutkittava itseään säännöllisesti.Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaa. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompaa on päästää irti esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella tarkemmin sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen on mielen- ja tunnetaitojen jatkuva treenaaminen.

 

Oivalsin vuoden vaihteen Miamin lomalla, että vuonna 2018 olin ensimmäistä kertaa yrittäjän uran aikana koko vuoden tasapainossa oman energianjohtamisen kanssa. Vuosien harjoittelun jälkeen oli kouluttajalla saappaat jalassa ja arvot ohjasivat päivittäisiä tekemisiäni ja valintojani. Itsensä uudistamisen perustana onkin meille tärkeät elämän merkitykset eli meta-arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Milloin sinä olet kirkastanut arvosi? Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni:

–      Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?

–      Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)

–      Mikä saa sinut innostumaan ja mikä luo merkitystä päiviisi?

 

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa omat arjen toimintamallit. Hyvä kysymys itselle on, että käyttääkö oman energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan päivittäin tai ainakin viikoittain?

 

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Me harvoin kuljemme kuitenkaan suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä pitää fokus sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa mielen selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä päivittäin. 

 

Itse käytän paljon toistettavia toimintamalleja mielen selkeyteen. Aamuinen mielikuvaharjoittelu sekä meditointi- ja jooga pysäyttävät hetkeen ja antavat tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunne-energian, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko intuitiotani ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Viides askel uudistumiseen ovat itselle sopivat toimintamallit sekä valintojen toistettavuus. Mitkä rutiinit ja valinnat ohjaavat sinun päivien energiaasi?

 

Elämän merkitys ja onnellisuuden salaisuus on ollut meidän kaikki edessä kautta aikojen, mutta miksi usein lähellä oleville asioille olemme niin sokeita. Itse pysähdyin pohtimaan vuodenvaihteessa, olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani kouluttajana ja yrittäjänä?Ikigain löytäminen voi olla joillekin meistä se puuttuva avain elämän merkityksen löytämiseen. Jay Shetty avaa Ikigain ajatusta sekä henkilökohtaista kasvua innostavalla tavalla. Suosittelen tutustumaan hänen ajatuksiin. Ikigai perustuu ajatukseen, että ihminen tekisi elämällään jotakin, joka yhdistää seuraavat neljä elementtiä:

    • Jotain, jossa olet hyvä.
    • Jotain, jota rakastat.
    • Jotain, mitä maailma tarvitsee.
    • Jotain, mistä sinulle maksetaan.

 

 

Minkälainen on sinun seuraava valintasi – kohti omaa ikigaita?

Meidän hetkisessä nykyelämässä on paljon haasteita ja rajoitteita. Olen itsekin elänyt varsin suorituskeskeistä elämää ja rakensin muinoin suorittamisen tilasta oman suojamuurini – enemmän, kovempaa ja tehokkaammin mantran ympärille. Kuitenkin jo Platon on muinoin sanonut, että kaikki ihmisten toiminta on leikkiä sekä toisaalta luovuuden ytimessä on leikki.  Oma uskomukseni on nykyään, että menestys ja onnellisuus tarvitsevat leikkiä, rentoutta ja iloa energiakseen. Menestystä vuoteen 2019 Richard Bransonin ajatuksin: Pidä hauskaa ja tee hyvää. Raha seuraa kyllä perässä.

 

 

Oivalluksia kasvuun ja uudistumisen

  1. Riko vanhat ja toimimattomat rutiinisi
  2. Uudistu ja treenaa mieltäsi ja johda tunteitasi
  3. Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen metataso
  4. Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
  5. Uudista ja kehitä päivien toimintamalleja
  6. Löydä intohimosi
  7. Elä aidosti sekä läsnä elämässäsi
  8. Älä unohda leikkiä: Naura & leiki usein

 

Vuosi 2019 on uudistumisen vuosi. Jos ajatukseni kiinnostavat, käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen. Tällä hetkellä kirjoitan tulevaa kirjaani, joka liittyy myös blogin sisältöön.

04 syys

Posted at 09:01h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, Työelämätaidot, Yleinen, Yrityksille

Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

 

Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

 

Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

 

Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

 

Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

 

Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

 

Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

 

Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

    • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
    • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
    • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

 

Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

    • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
    • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

 

Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

 

Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

    • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
    • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
    • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
    • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
    • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
    • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

 

Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

 

Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.

03 elo

Posted at 12:54h in Blogi, Palautuminen, Työelämätaidot

Oletko pyshtynyt pohtimaan, miten palautua ympäri vuoden. Usein mietimme miten selvitä lomaan tai viikonloppuun asti. Ennen joulua,  kuormitus ja vauhti ympärillä kiihtyvät vai kiihtyvätkö? Kyse on lopulta kuormituksen ja palautumisen tasapainosta.

 

Miten varmistaa pysyvämpi palautuminen?

Voisimmeko lähteä rakentamaan pysyviä toimintamalleja ja rutiineja, joilla voimme mahdollistaa palauttavaa arkea ja hyvää oloa ympärivuotiseksi? Viime vuosina on tullut loistavia kirjoja palautumiseen, aivoihin sekä stressiin liittyen. Lukuvinkiksi kaikille Minna Huotilaisen ja Katja Saarikiven: Aivot työssä tai Hasse Kvist ja kumppaneiden Elä energisesti. Vinkkejä ja tietoa on paljon, mutta miksi suorituskeskeisessä kulttuurissamme fokus on usein stressissä ja kiireessä eikä palautumisessa? Uudenlaisiin toimintamalleihin sekä pysyvään muutokseen tarvitaan usein oman ajattelutavan muutos ja yhteisten uskomusten ravistelua.

 

Kohti pysyvämpää ratkaisua

Osalle vauhdikas arki vie helposti mukaan. Selviydymme autopilottiohjaukselle, ja vanhat toimintatavat ohjaavat päiviämme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti. Jos kuitenkin haluaaa ympärivuotisen palautuneen ja hyvän olotilan itsellesi, mikset ottaisi rohkeasti toisenlaista suuntaa. Et enää selviytyisi arjesta vaan siirtäisit huomion pysyvämmän palautumisen rakentamiseen. Ensimmäiset 2 kuukautta voi vaatia hieman lisäenergiaa ja tahdonvoimaa, kun rakennat uudenlaisia rutiineja sekä arjen toimintamalleja. Marraskuun pimeydessä voi löytää kuitenkin vireän ja hyvän olotilan olevan enemmän vakio kuin poikkeus.

Paremman palautumisen verkkovalmennuksen kuvauksissa Espoon Lasilaaksossa viime kesänä.

 

Uskon itse valmentajana, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa läpi vuoden ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Itse ensi töikseni pohdinkin asiakkaiden kanssa usein, miten varmistaa pysyvämpi palautuminen,  jolloin levollinen ja keskittynyt olo on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Olisiko tässä jotain käyttökelpoista ja tuttua vinkkiä sinulle?

    • Arvopäivitys –miten hyvinvointi ja palautuminen kuuluvat sinun arvoihisi. Videoblogiltani löydät ohjeet nopeaan arvopäivitykseen.
    • Kirkasta tavoitteet loppuvuoden tekemiseen – samalla kun kirkastat tavoitteet työpäiviin ja projekteihin, karsi turha pois ja varmista hyvään olotilaan liittyvät pienet, mutta pysyvät askeleet.
    • Palautuminen lähtee jokaisesta aamusta – päätä aamuisin, minkä tunne-energian viet päivää. Voit tehdä sen pienellä mielikuvaharjoituksella aamusuihkun tai hampaanpesun aikana, jolloin siitä tulee helpommin pysyvä rutiini.Videoblogiltani löydät vinkkejä virittäytymiseen,
    • Tiedämme, että hyvä keskittyminen tarvitsee päivittäistä aivojen palautumista. Laittamalla mikrotauot päivittäiseen kalenteriin, ne toteutuvat varmemmin. Tekemällä tauoista sinulle mielekkäitä, ne lisäävät myös työiloa ja energiaa: hengittele, kävele, jumppaa, meditoi, kuuntele podcast tai vaikka katso luontoäänite.
    • Vanhasta irti päästäminen – päästä  irti siitä, joka ei toiminut aikaisemmin ja oli enemmänkin energiasyöppö. Ehkä kulunut rutiini, ajatus, energiaa vievä ihminen, tekeminen tai harrastus. Arvosta aikaasi – se on ainutlaatuinen ja kuluva.
    • Rentoutumisen taito on kaikilla, mutta vaatii usein harjoittelua. Miten viet rentoutumisen osaksi päivääsi? Kuormittavan työpäivän jälkeen ei aina ole palautumisen kannalta paras vaihtoehto kova treeni, vaan rento kävelylenkki luonnossa voi toimia paremmin.
    • Oman kehon kuunteleminen osaksi päivää. Keho antaa jatkuvasti merkkejä elimistön tasapainosta, rentoudesta ja terveydestä, kun viestejä malttaa pysähtyä kuuntelemaan. Jos vauhti on liian kova, kehon kuunteleminen jää huomaamatta vähemmällä.

 

Voisiko loppuvuoden tärkeä yksi ajatus olla, ettei päästä vauhtia liian kovaksi vaan elää tässä hetkessä tietoisemmin. Tietoiset päivittäiset valinnat mahdollistavat fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä palautumisen pysyvämmin. Tärkeitä asioita palautumisen kannalta on myös tiedostaa miten liikuttaa kehoa, miten varmistaa hyvän unen ja miten kehittää henkistä suorituskykyä.

 

Mikäli ympärivuotinen palautuminen kiinnostaa sinua tai tiimiäsi, ota yhteyttä ja ole kuulolla. Parempaa palautumista verkkovalmennuksen Rentosan Sari Coutentacis`n kanssa on saanut hyvää palautetta ja tulemma mielellämme kertomaan siitä teille lisää. Verkkovalmennus löytyy MyTalentian oppimisympäristöstä.

20 kesä

Posted at 09:50h in Blogi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, Palautuminen, Työelämätaidot, Yksityisille

Tapasin tällä viikolla valmennusasiakkaani, joka odotti kovasti juhannuksesta alkavaa kesälomaansa. Lomaa odottaessa hän oli tehnyt itselleen to do- listaa siitä mitä kaikkea pitää ehtiä lomaviikkojen aikana tekemään. Hengästyin kuunnellessa asiakkaan pitkää lomalistaa, ja sain lopulta kysyttyä, että milloin ajattelit huilata, olla vain itsesi ja rakkaiden kanssa? Milloin päästät irti vauhdista sekä pysähdyt tähän hetkeen?

 

Olet kenties jo lomalla tai aloitat lomasi lähiaikoina. Millä mielellä sinä aiot lomalle lähteä ja miten aiot palautumisaikaasi hyödyntää?  Joskus huomaamatta täytämme arvokkaan loman ”pitää tehdä asioilla” liian täyteen. Tutkimustenkin mukaan ihminen palautuu kaikkein huonoimmin lauantaisin, kun täyden työviikon jälkeen lauantai täyttyy liikaa asioista, joita ”pitää suorittaa”. Lomalle voi käydä samalla tavalla, jos loma on liian täynnä. Entä jos pysähtyisit suunnittelemaan lomaa ajatukselle, että mitä on sinulle merkityksellistä ja sinun arvojesi mukaista? Lomallakaan maailmaa ei saada valmiiksi – kaikkia sukulaisia ei ehditä kiertämään eikä kaikki toivomia harrastuksia saada käyntiin. Tärkeää on saada keho ja mieli sekä aivot palautumaan ja siirtää fokus itselle merkitystä sekä hyvän olon tunnetta tuottaviin asioihin.

 

Muutamia vinkkejä tasapainoa ja palautumista lisäävään lomaan:

    • Palauttava loma alkaa jo ennen lomaa hyvällä suunnittelulla. Sopikaa töissä tarkat pelisäännöt, miten työt hoituvat loman aikana. Ole armollinen itsellesi ja luota että työkaverit pärjäävät myös ilman sinua. Joillekin meistä on tärkeää lukea meilejä loman aikana ja se toki riippuu työtehtävästä, mutta jatkuva sähköpostiin vilkuilu kuluttaa loman palautumista. Mielen näkökulmasta on tärkeää myös miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä. Miten jättää keskeneräiset asiat to do listalle odottamaan? Siirtää mielestä muistettavat työasiat sinulle sopivalla tavalla pois. On tärkeää lähteä lomalle mieli tyhjänä eikä mieli täynnä keskeneräisiä asioita. Aivojen on helpompaa silloin rentoutua ja kehon palautua
    • Miten sinä johdat lomaenergiaa – palaudutko vai suoritatko.Loma rakentuu päivittäisistä valinnoista ja onneksi niitä valintoja voi tehdä jokainen hetki uudelleen. Lomalla voi olla ihana nukkua pitkään, syödä hyvin sekä kenties nauttia muutamakin ruokaviini. Toiset meistä ovat tekijätyyppejä, ja heille voi olla tärkeää saada lomallakin kalenteri täyteen ja ”maailma valmiiksi”. Oman energian kannalta kuitenkin palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Voisiko lomalla harjoitella tietoisia valintoja omaan palautumisen? Silloin tasapainoa on helpompi myös viedä loman jälkeiseen aikaan. Aamupeili kertoo joka tapauksessa meidän energian sekä palautumisemme tilamme.
    • Löydä sinun tapasi rentoutua: Lomalla olemme luontaisesti rennommassa olotilassa ja meillä on aikaa itsellemme. Voisiko silloin harjoitella säännöllisesti rentoutumista lisääviä keinoja, jotka on helppo jalkauttaa myös loman jälkeiseen arkeen. Vain harjoitus tekee mestarin myös rentoutumisessa. Keskity hengitykseen, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai vaikka kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
    • Heittäydy ja haasta mieltäsi. Aivot rakastavat haasteita myös lomalla. On luonnollista, että mieli palailee töihin loman aikana. Työ on monelle meistä tärkeä osa minäkuvaa ja toki työasioita voi miettiä. Mutta jos mieli jatkuvasti askartelee työasioilla, niin haasta ajatuksiasi ja harjoittele mielen tekniikoilla fokuksen siirtämistä. Kun huomaat mielen jämähtävän lomalla työasiaan, jota et voi ratkaista lomalta käsin tai huomaat muun kriittisen oman sisäisen puheen, niin kokeile hyväksyä nämä ajatukset ja sanoa mielessäsi mielenkiintoinen ajatus. Voit myös tietoisesti harjoitella pysäyttämään ajatuksia ja korvata omaa sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – uudella näkökulmalla tai positiivisella ajattelulla.  (älä kuitenkaan työnnä ajatusta pois tai sano mielessä, etten ajattele tänään esim. töitä, koska sillä on päinvastainen vaikutus)
    • Mielikuvaharjoittelu ja kiitollisuus: Mielen sekä kiitollisuuden voimaa on viime vuosina tutkittu paljon. Kiitollisuus mm. avaa meidän aivojen oman lääkekaapin erittämällä dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta. Tasapainoa ja palautumista saat lisää lomaan pienellä 5 minuutin aamuharjoituksella. Kun lomalla saat harjoituksen uudeksi rutiiniksi, niin se on helpompaa siirtää myös työaamuihin tuomaan hyvää energiaa.
      • Valitse itsellesi häiriötön paikka, jossa voit olla seuraavan 5 minuutin ajan
      • Keskity hengitykseen muutaman minuutin ajaksi. Hengitä nenän kautta sisään ja kuvittele hengityksen kiertävän sydämen kautta ennen uloshengitystä.
      • Jatka tätä ”sydänhengitystä” ja mieti muutaman minuutin aikana mistä asioista sinä olet tänä aamuna kiitollinen. Voit visualisoida eli mielikuvitella kiitollisuuden asioita
      • Mieti harjoituksen lopuksi joku asia, toiminta tai tekeminen, jossa tulet kyseisenä päivänä tai viikkona onnistumaan tai joka tuo sinulle merkityksen ja hyvän olon tunnetta.
    • Palautumisen ja työn tasapaino lomalta palatessa. Palauttava loma laajentaa näkökulmiamme, kun aivot, mieli ja keho ovat levänneet. Arjen stressissä näkökulmat usein huomaamatta kapenevat. Lomalla voikin syntyä hyviäkin oivalluksia omaan elämään ja työhön, joita kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Loman loppuvaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tulevaan työarkeen saa näitä uusia näkökulmia tai pieniä muutoksia, jotta arki ei kaadu heti päälle vaan tasapaino siirtyy myös loman jälkeen.

 

Palauttavaa ja rentoa lomaa sille kaikkein tärkeimmälle – Sinulle!

Kesäterveisin,

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

Oivaltamaan.fi

 

08 helmi

Posted at 10:01h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, Yleinen

Oletko milloin viimeksi antanut tietoisesti tilaa ja aikaa uudella ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua työpäivien aikana: nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä toki oivalluttavaa ajattelua. Elämän rakenteiden murtuessa ja uudistuessa olisikin hyvä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Koska suurin osa ajattelustamme luontaisesti toistaa historiaa, oman ajattelun kehittäminen on arvokasta uudistumisen näkökulmasta. Itse olen ottanut tavaksi aamuisin kysyä, miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille?

 

Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös niille loisto-oivalluksille. Ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä, reflektion pintaa, jotta se pääsee uudistumaan. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme. Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei aina viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja aitoa läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet aidosti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa voimme harjoitella. Miten sinä saavutat parhaiten tyhjän mielen?

 

Muutamia ajatuksia tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen, joita innostuin pohtimaan.

    1. Järjestätkö aikaa ajattelun kehittämiselle ja uudistamiselle päivittäin? Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen uudistamiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa ja aivotkin tutkitusti vastaanottavaisempia.
    2. Löydätkö itsellesi sopivan päivittäisen keinon mielen tyhjentämiseen? Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja luonto toisille. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä.  Tärkeät mikrotauot auttavat myös verenkierron elpymiseen, jolloin fokus sekä läsnäolo kirkastuvat.
    3. Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun oivalsin, etten ole ajatukseni, sain mieleeni lisää tilaa sekä reaktioihini aikaa. Turha kriittinen mielikin hiljeni. Kun leimaa tai nimeää ajatuksen, sen tunne intensiteetti pienenee. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita historian pohjalta, ja leimaamalla vanhat ajatukset,  aivot saavat ikään kuin tilaa uudelle ajattelulle.
    4. Mitä rutiineja sinä käytät virittämään aivoja uusiin oivalluksiin? Aivot arvostavat selkeyttä ja fokusta. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin tietoisella fokuksen suuntaamisella. Haen tietoisemmin uusia näkökulmia ja käytän aisteja eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli hakee mieluummin asioita ympäristöstä tuttujen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.

 

Kaikilla meillä on oma luontainen tapa kehittää ajatteluntaito. Olemmekin paljon eri verkostoissa pohtineet, sitä jos hyvinvoinnin yhdeksi kivijalaksi nostettaisiin myös asenteen sekä ajattelukulttuurin muutos? Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.

 

Olisi kiva kuulla, mitä ajatuksia blogini herätti, ja jos haluat lähteä kehittämään ja oivaltamaan yhdessä lisää ajattelusta sekä kohtaamisesta:

Tervetuloa mukaan 5.-64.2018  avoimen ajattelun- ja vuorovaikutuksen koulutukseen. 

 

Me kaikki voimme johtaa systemaattisesti omaa ajattelua. Nykypäivänä on tarvetta ajattelun johtamiseen sekä siihen, miten havainnoidaan toisten ajattelua. Ihmisten erilaisuus korostuu, ja esimiesten sekä asiantuntijoiden on tärkeää löytää keinot, miten johtaa ihmisten ajattelu yhteiseen suuntaan sekä yhteiseen tavoitteeseen. 2 päivän avoin koulutus esimiehille ja asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omia ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutuksen vaikuttavuutta.  Pienryhmään mahtuu mukaan vain 12 osallistujaa. Lisätietoja.

 

Olen itse hurahtanut täysin tutkimaan ihmisen tasapainoa sekä uudistumista. Viimeisen 10 vuoden aikana intohimoksi on noussut mielentaidot, henkinen suorituskyky ja sekä vuorovaikutus alati uudistuvassa työympäristössä.  Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset myös innostumaan mielestä ja sen potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä koko hyvinvoinnin uudistamiseen.

 

Innostu mielestä,

Jaana Hautala

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

oivaltamaan.fi

06 helmi

Posted at 09:17h in Blogi, Itsensä kehittäminen, Mielenvoima, Työelämätaidot, Yrityksille

Nykypäivän ärsyketulvaisessa ja informaatiokylläisessä maailmassa elämä on monille yhä hektisempää. Työelämän taitekohdat ja rakenteiden murros ovat arkipäivää. Törmäämme valmentajaverkostoni kanssa usein tilanteeseen, jossa ihmiset ovat murroksessa hämillään tai jopa uupumassa, kun heillä ei ole työkaluja eteenpäin menoon. Tänä päivänä rakenteiden muuttuessa tarvitsemmekin uudenlaisia työelämätaitoja. Hyvinvoinnin taustalla on aina ihmisten perustarpeet yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä ja rohkeutta katsoa työelämää nk. pehmeiden arvojen kautta.

 

Empaattisuudesta puhutaan paljon tänä päivänä. Valitettavasti vuoden 2016 yhdysvaltalainen tutkimus kertoo, että me suomalaiset kuulumme maailman epäempaattisimpiin kansoihin. Ehkä työelämän haastavuus ja vauhti on irrottanut meidät vielä enemmän toisistaan, vaikka juuri nyt tarvitsisimme toisia. Kaikki varmasti allekirjoitamme virkkeen: ”Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi.”, mutta miten se näkyy arjessamme?

 

 

Mitä viemme päivään ja kohtaamisiin?

Rakennammeko aidosti avointa ja luottamuksellista kulttuuria, jossa tunteet saavat tulla esiin? Kuulemmeko vai kuuntelemmeko toisiamme? Pysähdymmekö kohtaamaan silloin, kun toinen tarvitsee keskustelu- ja sparrailukumppania? Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä kokonaiseksi työelämässä. Siihen tarvitsemme toisia, yhdessä ajattelua ja kohtaamistaitoja- sitä inhimillisyyttä. Ei anneta sen hukkuu työtahdin viedessä.

 

Nostan esiin kolme arvokasta tämän päivän inhimillistä työelämätaitoa, jota voisi myös metataidoksi kutsua: Itsetuntemustaidot, vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Kaikki taitoja, jotka auttavat pysähtymään, mukautumaan muutokseen, oppimaan jatkuvasti uutta sekä ajattelemaan ja toimimaan joustavasti yhdessä.

 

Eri raportit tulevaisuuden työelämästä nostavat myös tunnekyvyn eli emotionaalisen älykkyyden korkealle. Emotionaaliseen älykkyyteen sisältyy mm. kyky tiedostaa omia tunteitaan, kyky empatiaan, kyky vaikuttaa omiin tunteisiin, kyky kohdata ja lukea myös toisten tunteita.

 

 

Miten toimimme yhdessä?

Uskon, että kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omia vahvuuksia. Murroksen keskellä on tärkeää pysähtyä ja tulla tietoiseksi jo olemassa olevasta omasta toimintatavasta, jotta voi ottaa uudet ratkaisevat askeleet tulevaisuuteen. Pohtia miten kehittää itsetuntemusta, omia ajattelutaitoja sekä tunnekyvykkyyttä?

 

Harvoin, jos koskaan, eilisen toiminnalla saadaan tulevaisuuden muutosta aikaiseksi. Murroksessa tarvittavat inhimilliset työelämätaidot sekä kulttuurin muuttaminen eivät tapahdu toivomalla vaan toimimalla. Vastuu on silloin kaikille. Miten palautua paremmin? Miten kohdata ja ymmärtää erilaisuutta tasa-arvoisesti? Miten luoda yhteisöön luottamusta sekä kehittää yhdessä ajattelemisen taitoja?

 

Inhimilliset työelämätaidot on toki tiedostettu ja toiminnassa monissa edelläkävijä organisaatioissa. Suomi muuttuu kohisten. Voiko meistä kukaan pysyä paikoillaan muuttumassa maailmassa? Systemaattista toimintaa hyvän muutoksen eteen näemme kuitenkin vielä liian vähän. Inhimillisten työelämätaitojen tarpeellisuus tunnustetaan kyllä, mutta miten mielekkäät toimintamallit jalkautetaan käytäntöön. Mielekkäät toimintamallit työyhteisöihin löytyy jo olemassa olevasta viisaudesta: yksilöistä, yhdessä ajattelusta, rohkeudesta kokeilla, oivaltaa kokeilusta ja oppia myös erehdyksen kautta. Näitä meidän kannattaa mallittaa auki yhdessä, liittää inhimilliset työelämätaidot jatkuvaan organisaatioiden uudistumiseen.

 

 

Work goes Happy tapahtumassa  15.3 on tänä vuonna Happy Human Hour –sali. Haluamme tuoda oivalluksia ja yhdessä ajatellen pohtia, miten viedään systemaattisemmin näitä uusia taitoja organisaatioihin. Miten luodaan hyvinvoiden kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä?

 

Tervetuloa tutustumaan ja oivaltamaan luennoillemme Happy Human Hour –saliin. Meitä on mukana siellä  huipputiimi eli Sara Rouvinen, Päivi Saarela,  Tarja Törmänen sekä allekirjoittanut. Tapahtuma on maksuton.

 

Jaana Hautala, Oivaltamaan.fi

Yritys- ja mentaalivalmentaja

NLP Trainer ja tietokirjailija

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

04 tammi

Posted at 10:11h in NLP, Yksityisille

Oivaltamaan Oy:n koulutus-ja  tapahtumakalenteri on päivitetty. Syksy 2018 tuo tullessaan hyvinvointia ja menestystä erilaisten seminaarien ja NLP-koulutusten muodossa. Ohjelmassa on muun muassa sertifioituja NLP-koulutuksia, mentaalivalmenusta sekä henkisen suorituskyvyn ja palautumisen koulutuksia. Jaana Hautala Oivaltamaan Oy:stä on tavattavissa myös useilla messuilla asiantuntijapuhujana  vuoden 2018 aikana.

Koulutuskalenterista löydät muun muassa:

  • Henkinen suorituskyky
  • Parempaa palautumista
  • NLP Practitioner 16 pv
  • NLP Master Practitioner 16 pv
  • NLP for Sports
  • Messut- ja seminaarit

Tervetuloa mukaan!

27 loka

Posted at 17:29h in Blogi, Mielenvoima, Uskomukset, Yksityisille, Yrityksille

Ensimmäinen tietokirjani on tällä viikolla tullut uunituoreena kauppoihin. Hieman jännittää, miten Jerry Ketolan kanssa yhteisvoimin kirjoitettu kirja otetaan vastaan. Kirjassa haastamme meidän uskomuksia ja myyttejä sekä toivon mukaan pysäytämme pohtimaan kipupotilaan sekä kivun kanssa töitä tekevän ajattelu-ja toimintamalleja kivun keskellä. Selkäkivustakin voi parantua. Itse olen siitä elävä esimerkki, kun 35 vuoden selkäkipumatkan olen kääntänyt voiton puolelle.

 

Itselleni kirja on eräänlainen terapiakirja saada omalle selkäkiputarinalleni jonkinlainen loppu. Toisaalta kirja antoi huiman matkan tutkia monenlaisia näkökulmia ihmisten kiputarinoihin. Kirja on innostanut itseäni syventymään jälleen lisää myös muuttumisen voimaan. Miten muutos saadaan aikaan omassa arjessa ja mistä energia silloin pieniin toimintamallien muutoksiin, kun kipu vie kaiken huomion. Itse innostuin tämän kirjoittamisvuoden aikana lukemattomien tutkimusten äärelle. Erinäiset tutkimukset aivoista, kivusta, mielestä, tunteista ja kehosta veivät minut täysin mukanaan.

 

Tieto ei kuitenkaan aina tuo muutosta kipupotilaalle tai itsensä johtamisesta kiinnostuneelle. Usein on kysymys siitä, miten tiedon ymmärtää ja toisaalta siitä, miten sen tieto jalkautettua pienin askelin omannäköiseen arkeen. Miten saadaan oma kokemus muuttumaan? Mistä löytää energiaa kokeilla sekä haastaa itseään pois tutusta sekä turvallisestakin boxista pois, jossa vanhat ajattelumallit pitävät vanhoja toimintamalleja yllä. Olipa kyse sitten omasta selkäkivusta kuin kivun hoidosta. Entä kuinka usein kohtaamisessakin ihmiset kuitenkin niputetaan samankaltaisuuden boxiin myös selkäkivun hoidossa. Kuitenkin jokainen yksilö on ainutlaatuinen hänen historialla, keholla, ajatuksilla, tunteilla sekä elämällä. Uskon, että usein kyse on silloin kiireestä eikä niinkään tahdosta.

 

Itse saan olla kiitollinen niille sadoille ihmiselle, joita olen saanut tämän vuoden aikana kohdata eri koulutuksissa ja valmennuksissa sekä luonnollisesti kirjailijakumppanille Jerrylle. Olemme yhdessä kokeilleet, tutkineet ja ihmetelleet. Te kaikki olette olleet minulle tärkeitä kohtaajia ja kirjan sparraajia kirjoitusmatkalleni. Olette onnistuneet haastamaan minua ja rikkomaan minun boxini seiniä. Olen innostunut tutkimaan paljon omia ydinuskomuksiani kirjoittaessa, ja näitä tutkimismatkoja olen kirjaamme tuonut myös oman kiputarinani kautta.

 

Kirjoittaminen toi minulle suuren mahdollisuuden tutkia perustunteitani. Tutkin ja kohtasin kirjoitusprosessin aikana paljon iloa, surua, pelkoa, vihaa, häpeää ja hämmästystä. Kun kohtasin surun ja pelon, niin arkeeni tuli enemmän iloa. Kun taas tutkin häpeää ja uskalsin haavoittua, niin hämmästys valtasi päivän. Tunteilla kun ei kuitenkaan ole off -nappia, niin jonnekin tunteetkin varastoituvat, jos niitä on tottunut piilottamaan omassa elämässään. Tunteiden kohtaaminen ja tutkiminen voi olla yksi iso avain niin selkäkipupotilaalle kuin omasta kasvusta kiinnostuneelle. Siitä kirjassa myös paljon ajatuksia sekä harjoituksia.

 

Uskotko sinä mielen voimaan? Uskotko sinä, että selkäkipuisen hoito tulee usein ulkopuolelta, mutta paraneminen lähtee aina sisältä päin? Tutustu kirjaamme, jos asia herättää mielenkiintoa. Jerry Ketola tuo kirjaan huiman määrän modernia kiputietoa ja purkaa vanhoja selkäkipuun liittyviä ajattelumalleja. Itse tuon kirjaan oman tarinani lisäksi oivalluksia sekä harjoituksia mielen voimasta, uskomuksista, tunteiden johtamisesta, stressistä ja kehotietoisuudesta.

 

Toivon sydämestäni, että kirjamme herättää ajatuksia ja kysymyksiä.  Myös selkäkipupotilas tulisi kohdata biopsykososiaalisen mallin kautta. Me ihmiset olemme kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Olisiko jo korkea aika ottaa tämä asia huomioon.

 

Jos olet käymässä kirjamessuilla, tule tapaamaan Otavan ständille sunnuntaina klo 15 eteenpäin tai tule kuuntelemaan haastattelu Rauhasalissa klo 14.30-15.00.