Tekoäly on mullistanut työelämäämme vauhdilla. Se on vallankumouksellinen voima, joka muuttaa tapaamme työskennellä. Osa meistä on ottanut tekoälyn haltuun, osa hieman työntää edistystä syrjään ja osalla on vieläkin valtavasti ennakkoluuloja. Hapuilen itsekin aiheen kanssa, mutta olen ottanut tekoälyn sparrauskumppaniksi ja harjoittelen yhteistyötä.
En usko, että tekoäly ja kasvava muutos ovat suurin uhkamme, vaan se, että menetämme yhteyden itseemme ja toisiimme tänä aikana. Uskon myös, että teknologialla on mahdollisuus vapauttaa jatkossa sekä aikaa että resursseja, jotta voimme enemmän keskittyä siihen, missä olemme parhaimmillamme: luovuutta ja ajattelua vaativiin tehtäviin sekä vuorovaikutukseen ja yhteyden rakentamiseen muihin ihmisiin.
Pohdinkin usein, mitä inhimillinen kyvykkyys tänä aikana oikein on. Mitkä taidot ja osaamisen korostuvat? Olemme syntyneet ihmisiksi, joten juuri ihmiskeskeisten taitojen, kuten tunneälyn, ajattelutaitojen, empatian, luottamuksen rakentamisen, resilienssin ja luovuuden, luulisi tällä hetkellä kiinnostavan meitä eniten.
Inhimillisyyden ydin on tunneäly ja empatia
Olen viime aikoina ollut mukana monessa muutosneuvottelussa valmentajana. Vauhdin keskellä mennään helposti faktat ja numerot edellä. Ilokseni olen saanut olla mukana myös monissa organisaatioissa, joissa on huomioitu ihmiset ja annettu aikaa omien ja toisten tunteiden ymmärtämiselle sekä reflektoimiselle kaiken epävarmuuden keskellä.
Tämän hetken jatkuvissa muutoksissa taitoina juuri tunneäly ja empatia korostuvat. Kun tunnistamme ja johdamme omia tunteitamme sekä osaamme lukea muiden tunnetiloja, on paljon helpompaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Samoin, kun meillä on kykyä asettua toisen saappaisiin, luomme arvostavaa ja kohtaavaa ilmapiiriä, jossa luottamus rakentuu. Tunneäly toimii tärkeänä kompassina, joka ohjaa meitä päätöksenteossa inhimillisyyden suuntaa.
Luottamuksen rakentaminen
Selkeä viestintä, aktiivinen kuuntelu, neuvottelutaidot ja konfliktinratkaisukyky ovat inhimillisen kyvykkyyden kulmakiviä. Nämä vuorovaikutustaidot saavat mielestäni uuden merkityksen tässä ajassa. Yhäkin kipuillen haemme inhimillisen kohtaamisen mallia hybridityön ja etäkokousten aikakautena. Ihminen kaipaa arvostusta sekä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemista. Ajan iso kysymys on, miten luoda aito ihmisten välinen yhteys, jossa reflektoidaan sekä keskustellaan rakentavasti. Liian usein siirrymme palaverista palaveriin kamerat kiinni ilman hengähdystaukoa, mikä on kaukana aidosta yhteydestä.
Tarvitsemme aikaa kohdata luodaksemme syvempää luottamusta. Kun koemme tulevamme kuulluiksi ja ymmärretyiksi, luottamus alkaa vahvistua. Luottamus työyhteisössä rakentuu askel kerrallaan aidosta kohtaamisesta, empatiasta ja johdonmukaisesta toiminnasta. Empaattisuus ja avoin viestintä ovat monissa tiimeissä vastalääkkeitä tekoälyn tuomien muutosten aiheuttamaan epävarmuuteen.
Nykymaailmassa jokaisen kannattaa reflektoida omia tunteitaan, kehittää keskustelu- ja vuorovaikutustaitojaan esimerkiksi hakemalla aktiivisesti palautetta viestinnästään, harjoitella vaikeiden keskustelujen käymistä sekä opetella tunnistamaan tärkeän sanattoman viestinnän vihjeitä. Näillä inhimillisillä taidoilla rakennamme aitoa yhteyttä ja vahvempia siltoja ihmisten välille.
Resilienssi – lisää joustavuutta jatkuvaan muutokseen
Tekoälyn aikakaudella muutosvauhti on kasvanut ennennäkemättömäksi. Samalla epävarmuus maailmalla, taloudessa sekä yhteiskunnassa on kasvanut. Resilienssi, eli psyykkinen palautumiskyky ja muutoskyvykkyys, on tällä hetkellä todella keskeinen inhimillinen kyvykkyys.
Resilienssi näkyy yksilön taitona säilyttää toimintakykynsä paineenkin alla, oppia takaiskuista ja jopa löytää muutoksista uuden kasvun mahdollisuuksia. Eri tahoilla ennakoidaankin, että teknologian kehitys korostaa juuri ihmiskeskeisten taitojen ja muutosjoustavuuden merkitystä murroksen keskellä.
NLP:n rooli inhimillisten kyvykkyyksien kehittämisessä
Kun inhimilliset taidot nousevat yhä keskeisempään rooliin, yksi tehokas väline niiden kehittämisessä on neuro-lingvistinen-ohjelmointi (NLP). Se on menetelmä, joka keskittyy tietoisuuden kasvattamiseen sekä mielen, kielen ja kehon yhteyteen. NLP:n avulla voi oppia tunnistamaan ja muuttamaan omia ajatusmallejaan, ja näin vaikuttaa omaan tunnetilaansa ja käyttäytymiseensä.
Tänä aikana on hyvä oppia hallitsemaan omia reaktioitaan sekä ymmärtämään toisia ihmisiä paremmin. Näin voimme luoda parempaa yhteyttä muihin ja kehittää omia vuorovaikutustaitoja, kuten tunneälyä ja empatiaa. NLP:n avulla oppii myös tehokkaita keinoja muuttaa omia uskomuksia sekä ajattelumalleja, mikä mahdollistaa joustavamman suhtautumisen jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen. Tällöin emme vain sopeudu muutoksiin, vaan pystymme löytämään niistä uusia kasvun mahdollisuuksia.
Lopulta inhimillinen kyvykkyys työelämässä tekoälyn aikakaudella tarkoittaa, että teknologian rinnalla vaalitaan kaikkea sitä, mikä tekee meistä ihmisiä. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa myötätunto, yhteisöllisyys, tunneäly, joustavuus, kekseliäisyys ja kyky oppia uutta. Kun pidämme huolta näistä taidoista, voimme luottavaisin mielin navigoida tulevaisuuden työelämässä – ei vain selviytyen, vaan kukoistaen yhdessä tekoälyn kanssa.
Tämä oli viimeinen blogi kirjoitukseni Kollega verkkolehteen. Olen saanut vuosia olla kirjoittamassa ajankohtaisia blogeja oivalluttavaan työhyvinvointilehteen ja kiitän siitä Kollega-lehden päätoimittajaan Marja Kasasta.
Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukseni Kollega vekkolehdessä:
Luo tietoisempi yhteys elämään, Ota mieli haltuun ja luo hyvää arkea, Jokainen kohtaaminen on harjoitus, Luonnon supervaikutukset mielelle ja keholle, Supervoimat käyttöön, Aloittelijan mieli on avain muutokseen, Valitse joustavuus, Vahvista henkistä suorituskykyäsi, Luottamuksen vahvistaminen työyhteisössä, Metataidot ihmisyyden ytimessä.
