Miten luoda hyvä päivä | 1.4.2020 | KOLLEGA.FI

Meidät on tiputettu viime viikkoina aivan uudenlaisen tilanteen ja elämän äärelle, jossa monenlaiset ajatukset sekä tunteet valtaavat mielen. Epävarmuuden keskellä stressi ja mielen kuormitus voivat huomaamatta täyttää päivämme. Mielen ja kehon hyvinvointi korostuvat ja nyt on erityisen tärkeää välttää liiallista kokonaiskuormitusta elämässä

Miten sitten löytää lempeyttä ja armollisuutta päiviin? Elämän herkkyys, tämä arvokas hetki ja läsnäolo ovat täällä ja olivat täällä jo aikaisemminkin. Ehkä emme vain pysähtyneet, kun oli niin kova kiire juosta paikallaan. Nyt meidät pysäytettiin totaalisesti.

Epävarma tilanne on nostanut monenlaisia tunteita pintaan. Itse olen samassa tilanteessa monen muun yrittäjän kanssa. Parin päivän aikana kalenterini tyhjeni ja tuleva liikevaihto hävisi taivaan tuuliin. Meidät on pysäytetty miettimään elämän valintojamme, jolloin tunteiden sekä oman energian johtaminen korostuu. Miten kohdata yllättävän suuret muutokset myönteisesti ja miten kasvattaa omaa muutoskyvykkyyttä? Painetilanteessa tunteemme voivat olla kuin hiekkamyrsky. Juuri nyt onkin tärkeää kohdata kaikki tunteet, ne epämiellyttävätkin. Hyväksyä ja kuunnella. Toivottaa kaikki tunteet tervetulleeksi.

Olen jo vuosia tehnyt säännöllisesti aamuvirittäytymisen, joka on auttanut minua rauhoittumaan. Nytkin seuraan varsin levollisin mielin tilannetta ja lähinnä pohdin, mitä uutta voisin luoda, millaisia uusia tapoja voisin kehittää ja miten voisin olla avuksi sitä tarvitseville. Uudet tilanteet tarvitsevat uudenlaisia ajatuksia ja tapoja – sekä rohkeutta. Valmiiksi emme tule koskaan, mutta paremmaksi voimme tulla joka päivä. Nyt on aika luoda uutta. Itse pohdin paljon sydämentaitojen merkitystä tällä hetkellä. Liitän siihen inhimillisyyden, välittämisen sekä yhdessä luomisen.

Johda omaa energiaasi

Tiede on jo vuosia osoittanut, että mieli ja keho ovat yhtä. Kestävä kehon ja mielen tasapainottaminen on tärkeä tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Tilanne, jossa nyt elämme, voi ajaa meidät huomaamatta epätasapainoon, jolloin stressihormonit alkavat syödä hyvinvointia. Paras päätös, jonka voit nyt tehdä itsesi hyväksi, on pysähtyä tietoisesti johtamaan omaa energiaasi tasapainottamalla kehoa ja mieltä. Seuraavassa vinkkejä siihen.

  • Varaa itsellesi oma aamuhetki, sillä aivot ovat vastaanottavaisessa tilassa aamulla. Rakenna itsellesi luontainen pysähtymisharjoitus, jolloin tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
  • Älä avaa kännykkääsi heti herättyäsi. Jos ensimmäiseksi avaat uutiset tai sosiaalisen median, siirrät huomaamatta oman energian johtamisen muille.
  • Keho ja mieli kaipaavat tasapainoa, joten löydä sinulle sopivat tavat rentoutua pitkin päivää. Tauota etäpäivä – ota happihyppy, tee kotiaskareita, keskity aisteihin, tee hengitysharjoituksia tai kokeile mielikuvarentoutusta.
  • Kun epävarmuus ja levottomat tunteet nousevat pintaan, hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Aivoille on tärkeää lähettää viesti, että kaikki on hyvin.
  • Aivojen on mahdotonta erottaa mikä on kuviteltua ja mikä aidosti koettua. Säännöllinen mielikuvaharjoittelu onkin tehokas tapa luoda itselleen hyvää oloa.
  • Rauhoita itsesi ennen nukkumaan menoa. Mieti, mistä päivän aikana tapahtuneesta voit olla kiitollinen ja tunne kiitollisuutta koko kehossa. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee muun muassa unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta kehoomme.

Harjoitus: Luo kehoosi turvallisuuden tunne

Pysähdy, hengitä rauhassa sisään ja ulos muutaman kerran ja sulje silmäsi. Anna keholle lupa rauhoittua, jolloin mieli seuraa perässä. Siirry mielikuvissa paikkaan, jossa mielesi ja kehosi rentoutuvat. Keskity luomaasi mielikuvaan kaikille aisteilla. Mitä näet, kuulet ja tunnet tuossa ympäristössä. Kuvittele, että olet tuossa paikassa. Eläydy hetkeen kaikilla aisteilla ja nauti olostasi. Valitse yksi sana tai väri, joka kuvaa tunnelmaa. Sano sana mielessä muutaman kerran ja tai anna värin täyttää mielesi. Hengitä syvään pari kertaa ja anna mielesi rauhoittua tähän mielikuvaan.

Kun seuraavaan kerran koet olosi stressaavaksi tai epävarmaksi, voit palauttaa rauhan ja turvan kehoosi tämän mielikuvan avulla. Toistaessasi harjoitusta huomaat sen vaikutukset syvemmin.

Kirjoitan nykyään eri medioihin blogeja, joten suosittelen kurkkaamaan tätä ja muita oivalluttavia kirjoituksia esim. kollega.fi verkkolehdestä. Kollega.fi on työelämästä ja hyvinvoinnista kertova verkkolehti, joka avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.

Oletko pyshtynyt pohtimaan, miten palautua ympäri vuoden. Usein mietimme miten selvitä lomaan tai viikonloppuun asti. Ennen joulua,  kuormitus ja vauhti ympärillä kiihtyvät vai kiihtyvätkö? Kyse on lopulta kuormituksen ja palautumisen tasapainosta.

Voisimmeko lähteä rakentamaan pysyviä toimintamalleja ja rutiineja, joilla mahdollistaa palauttavaa arkea ja hyvää oloa ympärivuotiseksi? Viime vuosina on tullut loistavia kirjoja palautumiseen, aivoihin sekä stressiin liittyen. Lukuvinkiksi kaikille Minna Huotilaisen ja Katja Saarikiven: Aivot työssä tai Hasse Kvist ja kumppaneiden Elä energisesti. Vinkkejä ja tietoa on paljon, mutta miksi suorituskeskeisessä kulttuurissamme fokus on usein stressissä ja kiireessä eikä palautumisessa? Uudenlaisiin toimintamalleihin sekä pysyvään muutokseen tarvitaan usein oman ajattelutavan muutos ja yhteisten uskomusten ravistelua.

Osalle vauhdikas arki vie helposti mukaan. Selviydymme autopilottiohjaukselle, ja vanhat toimintatavat ohjaavat päiviämme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti. Jos kuitenkin haluaaa ympärivuotisen palautuneen ja hyvän olotilan itsellesi, mikset ottaisi rohkeasti toisenlaista suuntaa. Et enää selviytyisi arjesta vaan siirtäisit huomion pysyvämmän palautumisen rakentamiseen. Ensimmäiset 2 kuukautta voi vaatia hieman lisäenergiaa ja tahdonvoimaa, kun rakennat uudenlaisia rutiineja sekä arjen toimintamalleja. Marraskuun pimeydessä voi löytää kuitenkin vireän ja hyvän olotilan olevan enemmän vakio kuin poikkeus.

Paremman palautumisen verkkovalmennuksen kuvauksissa Espoon Lasilaaksossa viime kesänä.

Uskon itse valmentajana, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa läpi vuoden ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Itse ensi töikseni pohdinkin asiakkaiden kanssa usein, miten varmistaa pysyvämpi palautuminen,  jolloin levollinen ja keskittynyt olo on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisiko tässä jotain käyttökelpoista ja tuttua vinkkiä sinulle?

  • Arvopäivitys –miten hyvinvointi ja palautuminen kuuluvat sinun arvoihisi. Videoblogiltani löydät ohjeet nopeaan arvopäivitykseen.
  • Kirkasta tavoitteet loppuvuoden tekemiseen – samalla kun kirkastat tavoitteet työpäiviin ja projekteihin, karsi turha pois ja varmista hyvään olotilaan liittyvät pienet, mutta pysyvät askeleet.
  • Palautuminen lähtee jokaisesta aamusta – päätä aamuisin, minkä tunne-energian viet päivää. Voit tehdä sen pienellä mielikuvaharjoituksella aamusuihkun tai hampaanpesun aikana, jolloin siitä tulee helpommin pysyvä rutiini.Videoblogiltani löydät vinkkejä virittäytymiseen,
  • Tiedämme, että hyvä keskittyminen tarvitsee päivittäistä aivojen palautumista. Laittamalla mikrotauot päivittäiseen kalenteriin, ne toteutuvat varmemmin. Tekemällä tauoista sinulle mielekkäitä, ne lisäävät myös työiloa ja energiaa: hengittele, kävele, jumppaa, meditoi, kuuntele podcast tai vaikka katso luontoäänite.
  • Vanhasta irti päästäminen – päästä  irti siitä, joka ei toiminut aikaisemmin ja oli enemmänkin energiasyöppö. Ehkä kulunut rutiini, ajatus, energiaa vievä ihminen, tekeminen tai harrastus. Arvosta aikaasi – se on ainutlaatuinen ja kuluva.
  • Rentoutumisen taito on kaikilla, mutta vaatii usein harjoittelua. Miten viet rentoutumisen osaksi päivääsi? Kuormittavan työpäivän jälkeen ei aina ole palautumisen kannalta paras vaihtoehto kova treeni, vaan rento kävelylenkki luonnossa voi toimia paremmin.
  • Oman kehon kuunteleminen osaksi päivää. Keho antaa jatkuvasti merkkejä elimistön tasapainosta, rentoudesta ja terveydestä, kun viestejä malttaa pysähtyä kuuntelemaan. Jos vauhti on liian kova, kehon kuunteleminen jää huomaamatta vähemmällä.

Voisiko loppuvuoden tärkeä yksi ajatus olla, ettei päästä vauhtia liian kovaksi vaan elää tässä hetkessä tietoisemmin. Tietoiset päivittäiset valinnat mahdollistavat fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä palautumisen pysyvämmin. Tärkeitä asioita palautumisen kannalta on myös tiedostaa miten liikuttaa kehoa, miten varmistaa hyvän unen ja miten kehittää henkistä suorituskykyä.

Mikäli ympärivuotinen palautuminen kiinnostaa sinua tai tiimiäsi, ota yhteyttä ja ole kuulolla. Parempaa palautumista verkkovalmennuksen Rentosan Sari Coutentacis`n kanssa on saanut hyvää palautetta ja tulemma mielellämme kertomaan siitä teille lisää. Verkkovalmennus löytyy MyTalentian oppimisympäristöstä.

Tapasin tällä viikolla valmennusasiakkaani, joka odotti kovasti juhannuksesta alkavaa kesälomaansa. Lomaa odottaessa hän oli tehnyt itselleen to do- listaa siitä mitä kaikkea pitää ehtiä lomaviikkojen aikana tekemään. Hengästyin kuunnellessa asiakkaan pitkää lomalistaa, ja sain lopulta kysyttyä, että milloin ajattelit huilata, olla vain itsesi ja rakkaiden kanssa? Milloin päästät irti vauhdista sekä pysähdyt tähän hetkeen?

Olet kenties jo lomalla tai aloitat lomasi lähiaikoina. Millä mielellä sinä aiot lomalle lähteä ja miten aiot palautumisaikaasi hyödyntää?  Joskus huomaamatta täytämme arvokkaan loman ”pitää tehdä asioilla” liian täyteen. Tutkimustenkin mukaan ihminen palautuu kaikkein huonoimmin lauantaisin, kun täyden työviikon jälkeen lauantai täyttyy liikaa asioista, joita ”pitää suorittaa”. Lomalle voi käydä samalla tavalla, jos loma on liian täynnä. Entä jos pysähtyisit suunnittelemaan lomaa ajatukselle, että mitä on sinulle merkityksellistä ja sinun arvojesi mukaista? Lomallakaan maailmaa ei saada valmiiksi – kaikkia sukulaisia ei ehditä kiertämään eikä kaikki toivomia harrastuksia saada käyntiin. Tärkeää on saada keho ja mieli sekä aivot palautumaan ja siirtää fokus itselle merkitystä sekä hyvän olon tunnetta tuottaviin asioihin.

Muutamia vinkkejä tasapainoa ja palautumista lisäävään lomaan:

  • Palauttava loma alkaa jo ennen lomaa hyvällä suunnittelulla. Sopikaa töissä tarkat pelisäännöt, miten työt hoituvat loman aikana. Ole armollinen itsellesi ja luota että työkaverit pärjäävät myös ilman sinua. Joillekin meistä on tärkeää lukea meilejä loman aikana ja se toki riippuu työtehtävästä, mutta jatkuva sähköpostiin vilkuilu kuluttaa loman palautumista. Mielen näkökulmasta on tärkeää myös miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä. Miten jättää keskeneräiset asiat to do listalle odottamaan? Siirtää mielestä muistettavat työasiat sinulle sopivalla tavalla pois. On tärkeää lähteä lomalle mieli tyhjänä eikä mieli täynnä keskeneräisiä asioita. Aivojen on helpompaa silloin rentoutua ja kehon palautua
  • Miten sinä johdat lomaenergiaa – palaudutko vai suoritatko.Loma rakentuu päivittäisistä valinnoista ja onneksi niitä valintoja voi tehdä jokainen hetki uudelleen. Lomalla voi olla ihana nukkua pitkään, syödä hyvin sekä kenties nauttia muutamakin ruokaviini. Toiset meistä ovat tekijätyyppejä, ja heille voi olla tärkeää saada lomallakin kalenteri täyteen ja ”maailma valmiiksi”. Oman energian kannalta kuitenkin palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Voisiko lomalla harjoitella tietoisia valintoja omaan palautumisen? Silloin tasapainoa on helpompi myös viedä loman jälkeiseen aikaan. Aamupeili kertoo joka tapauksessa meidän energian sekä palautumisemme tilamme.
  • Löydä sinun tapasi rentoutua: Lomalla olemme luontaisesti rennommassa olotilassa ja meillä on aikaa itsellemme. Voisiko silloin harjoitella säännöllisesti rentoutumista lisääviä keinoja, jotka on helppo jalkauttaa myös loman jälkeiseen arkeen. Vain harjoitus tekee mestarin myös rentoutumisessa. Keskity hengitykseen, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai vaikka kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
  • Heittäydy ja haasta mieltäsi. Aivot rakastavat haasteita myös lomalla. On luonnollista, että mieli palailee töihin loman aikana. Työ on monelle meistä tärkeä osa minäkuvaa ja toki työasioita voi miettiä. Mutta jos mieli jatkuvasti askartelee työasioilla, niin haasta ajatuksiasi ja harjoittele mielen tekniikoilla fokuksen siirtämistä. Kun huomaat mielen jämähtävän lomalla työasiaan, jota et voi ratkaista lomalta käsin tai huomaat muun kriittisen oman sisäisen puheen, niin kokeile hyväksyä nämä ajatukset ja sanoa mielessäsi mielenkiintoinen ajatus. Voit myös tietoisesti harjoitella pysäyttämään ajatuksia ja korvata omaa sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – uudella näkökulmalla tai positiivisella ajattelulla.  (älä kuitenkaan työnnä ajatusta pois tai sano mielessä, etten ajattele tänään esim. töitä, koska sillä on päinvastainen vaikutus)
  • Mielikuvaharjoittelu ja kiitollisuus: Mielen sekä kiitollisuuden voimaa on viime vuosina tutkittu paljon. Kiitollisuus mm. avaa meidän aivojen oman lääkekaapin erittämällä dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta. Tasapainoa ja palautumista saat lisää lomaan pienellä 5 minuutin aamuharjoituksella. Kun lomalla saat harjoituksen uudeksi rutiiniksi, niin se on helpompaa siirtää myös työaamuihin tuomaan hyvää energiaa.
    • Valitse itsellesi häiriötön paikka, jossa voit olla seuraavan 5 minuutin ajan
    • Keskity hengitykseen muutaman minuutin ajaksi. Hengitä nenän kautta sisään ja kuvittele hengityksen kiertävän sydämen kautta ennen uloshengitystä.
    • Jatka tätä ”sydänhengitystä” ja mieti muutaman minuutin aikana mistä asioista sinä olet tänä aamuna kiitollinen. Voit visualisoida eli mielikuvitella kiitollisuuden asioita
    • Mieti harjoituksen lopuksi joku asia, toiminta tai tekeminen, jossa tulet kyseisenä päivänä tai viikkona onnistumaan tai joka tuo sinulle merkityksen ja hyvän olon tunnetta.
  • Palautumisen ja työn tasapaino lomalta palatessa. Palauttava loma laajentaa näkökulmiamme, kun aivot, mieli ja keho ovat levänneet. Arjen stressissä näkökulmat usein huomaamatta kapenevat. Lomalla voikin syntyä hyviäkin oivalluksia omaan elämään ja työhön, joita kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Loman loppuvaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tulevaan työarkeen saa näitä uusia näkökulmia tai pieniä muutoksia, jotta arki ei kaadu heti päälle vaan tasapaino siirtyy myös loman jälkeen.

 

Palauttavaa ja rentoa lomaa sille kaikkein tärkeimmälle – Sinulle!

Kesäterveisin,

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

Oivaltamaan.fi

 

Odotatko sinä jo kesälomaa tai vapaapäivää, jotta palautuisit päivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos se on viesti  kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta.  Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen: Enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin. Tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu, ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli myös tekee tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvätkin hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meille lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime tipan –tekijä, joka saa parhaan boostin usein viimeisten hetkien aikana.  Aivoihimme virtaa enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi onkin hyvää niin kauan kuin se parantaa suoritusta.

Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että myös se vaikuttaa, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

Pienet toimintamallien muutokset

Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta tiedostamista, ja arvokkaita päätöksiä toki, joista pitää kiinni säännöllisesti – usein sitkeästikin. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai  sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit ”syvään happea”. Muutaman viikon toistojen jälkeen siitä voi tulla mikrotaukorutiini, joka yllättäen parantaa sen hetkistä keskittymistä.

Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressin johtamisessa on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja. Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä: Esim. jatkuvan sähköpostin tai puhelimen vilkuilun sekä muunlaisen multitaskingin. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa ja  monotaskingin opettelua  päätöksenteko ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista on mikrotauot täysin unohtuneet? Vai onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito unohtunut oravanpyörässä? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamun, fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa kiire sanan käytöstä kokonaan ja katsoa miten se vaikuttaa sinun energiaasi?

Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeää aloittaa heti aamusta: Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaa tärkeisiin ja oikeisiin asioihin. Rauhoita aamun energia pysähtymällä aamutoimien äärelle ja fokusoi päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista heti aamusta alkaen.

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja: Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksia ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on kovin vauhti, niin pysähdy aistien äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun vastaat seuraavan kerran  sähköpostiin. Kun on läsnä itselle, niin on helpompi olla läsnä muille – myös sähköpostissa tulee kohdatuksi paremmin.

Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaa? Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat.  Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet enemmmän näkökulmia.

Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päivä juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi tähän hetkeen, keskity aisteihin, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

 

 Osa meistä käynnistää loman jälkeisen työviikon tällä viikolla, mutta millä energialla? Lähteekö arki juoksuttamaan sinua ensimmäisestä työpäivästä alkaen: kaappaavatko vanhat rutiinit mukaansa ja ajaudut arjen automaattiohjaukselle. Oravanpyörä voi olla valmis. Toivottavasti ei, vaan sinulla on mahdollisuus palata rauhassa ja lempeästi töihin, ja säilyttää loman palauttava vaikutus vielä pitkään. Kirjoitin ennen lomia siitä, miten mennä onnistuneesti lomalle. Myös lomalta töihin palaaminen kannattaa tehdä suunnitellusti. Osa kokeekin, että työn paluu kesäloman jälkeen on kuin uusi alku. Aivot levänneenä on helpompi aloittaa myös uusia rutiineja, joilla palautavan lomaenergian voi ylläpitää pidempään. 

Aivotyöläisinä tarvitsemme keskittymiskykyä, paineensietokykyä, luovuutta ja innovaatisuutta työelämässä. Kaikki taitoja, joita voimme säännöllisesti kehittää, mutta taitoja, jotka ei ole parhaimmillaan hallitsemattomassa kiireessä- varsinkaan jos mielen kovalevy täynnä. Väsyneenä aivot tuottavat helpommin laiskaa ja vanhaa ajattelua, joten mikset tarkastaisi loman jälkeisiä rutiinejasi. Tietoisuus omasta toiminnasta sekä toiminnan kehittäminen on nykypäivää. Kun tulee tietoiseksi, tulee myös vastuulliseksi. Uskon, että elämässä tarvitaan rohkeutta ajatella uudella tavalla. Se tarttuu ympäristöön ja välittyy positiivisena energiana. Minkälaista energiaa sinä viet töihin?

Muutamia vinkkejä lomalta paluuseen:

  • Palauttava töihin paluu alkaa hyvällä suunnittelulla. Mielen näkökulmasta olisi tärkeää miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä, mutta jos se jäi tekemättä niin no hätä. Aloita työviikko heti hyvällä suunnittelulla. Organisointi on aivojen näkökulmasta tärkeää: Ota to do listat ja no to do listat käyttöön sekä sinulla sopiva ajankäytön ja mielen organisointimenetelmä. Mitä vähemmän mielessä on asioita, sitä helpompaa on keskittyä yhteen asiaan kerralla.
  • Keskity yhteen asiaa kerralla. Multitasking on vanhaa maailmaa, tehotonta sekä energiaa syövää. Tarkistakaa pelisäännöt töissä, miten jokainen saa itselleen sopivan työrauhan. Varmista ulkoisten häiriötekijöiden karsinta ja keskity yhteen asiaan kerralla. Kaikki tiedämme älylaitteiden piippausten haitallisuudesta keskittymiseen, mutta kuinka moni on tietoisesti poistanut näitä häiriöääniä?
  • Miten sinä johdat energiaa – palaudutko vai suoritatko.Oman energian kannalta palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Pidä lomaenergia yllä päivittäisillä mikrotauoilla ja huolla aivojasi heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Kalenteri täyttyy usein helposti ja tarvitsemat tauot unohtuvat, joten yksi vinkki on varata taukoajat kalenteriin ja pitää niistä kiinni. Vain sinä voit opetella sanomaan EI ja varmistaa mikrotauoilla oman energian tasapaino.
  • Löydä sinun tapasi tauottaa: Keskity hengitykseen, ota happihyppy, tuijottele kesäloman voimaannuttavia kuvia, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai kokeile mielikuvaharjoitusta. Aivojen näkökulmasta tärkeintä on, että tauoista tulee päivittäisiä. Jos teillä on hiljainen huone tai sinulle on etätoimisto, kokeile rohkeasti 15 minuutin rentoutusharjoitusta tai minipäikkäreitä. Voit yllättyä sen jälkeisestä työtehosta.
  • Haasta ja avaa mieltäsi. Oma mielemme on usein keskittymisen sisäinen häiriötekijä. Mielentaitoja kannattaa harjoitella ja mielen voimaa hyödyntää. Jos huomaat kriittisen tai murehtivan sisäisen puheen, niin opettele tietoisesti hyväksymään ja pysäyttämään ajatuksia sekä korvaamaan energiaa vievää sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – vahvuusajattelulla tai uusilla näkökulmilla.
  • Keskity onnistumisiin. Kirjailija ja terapeutti Mira Kirshenbaumin mukaan todellinen onnistuminen työssä on sitä, mikä saa sinut tuntemaan aitoa iloa ja onnistumista, ei niinkään se mitä muuta sinulta odottavat. Töihin palatessa on hyvä pohtia, mistä sinä oikeasti saat työssäsi tyydytystä ja innostusta? Mikä on sinulle tärkeintä?
  • Keskity vahvuuksiin niin omiin kuin muiden. Omiin vahvuuksiin keskittyminen saa aikaa positiivisen kierteen ja lataa paljon hyvää energiaa, joka heijastuu myös ympäristöön. Oikein annettuna vahvistava palaute tai kiitos on myös nopea ja tehokas keino kasvattaa positiivista tunne-energiaa. Mieti miten sinä keskittyisi enemmän omiin vahvuuksiin sekä vahvistavaan palautteen tain kiitoksen antamiseeen.
  • Pidä kiinni tasapainosta. Kukaan muu ei ole sinua parempi asiantuntija, vaikka vinkkejä on maailma täynnä ja ylläkin muutama. Ei ole yhtä oikeaa reseptiä, miten työnsä pitäisi tehdä tai töihin palaa. Opettele kuuntelemaan itseäsi, tuntemaan itsesi, sillä elämä on tässä ja nyt. Elämäkin on elämistä, ei suorittamista, varten!

Uskon, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Tasapainon lähtökohtana on joskus pysähtyminen olemassa olevaan ja sen päivittäminen uusiin käytäntöihin.

Palauttavaa töihin paluuta – Sinulle!

Energia, ei aika, on korkein valuttamme!

Päivän oivallukseni innosti blogin kirjoittamiseen. Olen tainnut vihdoin löytää enemmän armollisuutta yrittäjän arkeeni. Suhteellisen hyvällä omalla tunnolla makaan teekupin kanssa himassa, vaikka olen joutunut jättämään väliin odotetun kansainvälisen seminaarin, monta huipputapaamista sekä koulutukseni tämän ja eilisen päivän aikana. Minulle tämä armollisuus itseä kohtaan on hyppy seuraavalle tasolla niin ihmisenä kuin kouluttajana. Riitänkin juuri näin keskeneräisenä ja minulla on lupa kuunnella enemmän itseäni sekä kehoani.

Törmään itse kouluttajana ja valmentajana viikoittain siihen, miten armottomia ihmiset ovat itseään kohtaan. Palautumis- ja stressivalmennuksia pitäessäni kuulen usein asiakkailta ajatuksia: ”Ei me voida pitää näitä mikrotaukoja, kun ei muutenkaan ehdi tehdä kaikkia töitä” tai ”Mitä muut ajattelevat, kun meditoin tai lähden happihyppelylle kesken työpäivän”. Voin vuosien valmennuskokemuksella sanoa, etteivät he ajattele yhtään mitään tai ovat vähintään kateellisia, kun annoit itsellesi luvan tauolle. Toisaalta toivon, että tänä päivänä jo jokaisen työpaikan pelisäännöissä on määritelty taukojen tärkeys ja samalla sen luvallisuus.

Meidän ”luterilainen perintö” enemmän-kovempaa-paremmin on vienyt meidän Suomen kansaa pitkälle historian saatossa. Tällä hetkellä sen vaikutus voi kuitenkin olla käänteinen ja lisätä työuupumista sekä psyko-somaattisia oireita, kun mikään ei riitä. Suurimmalla osalla meistä työn tekeminen on siirtynyt fyysisestä rasituksesta henkiselle puolelle ja meistä on tullut niin sanottuja aivotyöläisiä. Toisaalta enää on kovin vaikea monenkaan erottaa työ -ja vapaa-aikaa, kun työt matkaavat ajatuksissa myös kotiin sekä uniinkin asti. Erittäin monia kuormittaa työpaikoille myös pysyväksi jäänyt kiire, jolloin elämä on paahtamista ilman läsnäoloa. On oleellisen tärkeää löytää itselle työkaluja pitää huolta omasta jaksamisesta sekä energiasta. Luonnollisesti työpaikkojen on yhtä tärkeää luoda mahdollisuudet ja pelisäännöt siihen.

Kaikilla meillä on paljon tietoa siitä, mitä tulisi tehdä oman hyvinvoinnin eteen. Erilaiset koulutukset, joita itsekin olen satoja pitänyt, ovat antaneet myös vinkkejä, miten omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa. Kuitenkin ehkä arvokkainta on pysähtyä oman itsensä äärelle, ja kysyä miksi? Pysähtyä tarkastelemaan omaa elämän merkitystä – arvojasi. Annatko arjen kiireen viedä, niin ettet 10 vuoden päästä muista oman lapsensa rippujuhlista mitään. Helppo harjoitus on piirtää aikajana itselle ja pohtia mitä haluat muistaa 10 vuoden päästä tämän hetkisestä elämästäsi?

Armollisuus itseä kohtaan on iso sana. Lupa olla epätäydellinen ja keskeneräinen. Itse toisen kierroksen yrittäjänä eli valmentajana, tarvitsin lähes 10 vuotta sen syvempään ymmärtämiseen.  Ehkä tämä blogikin on vielä pientä hyväksynnän hakemista, vaikka armollisuus itseään kohtaan lähtee aina omista valinnoista.

Miten armollinen sinä olet itsellesi? Yksi oivallinen keino on tarkastella, mitä lupia on antanut omaan elämään. Pohdin itse ajoittain asiakkaitten kanssa keskeneräisyyden ja oman vastuun lupia seuraavilla kysymyksillä:

  • Onko sinulla lupa olla väärässä?
  • Onko sinulla lupa tehdä virheitä?
  • Onko sinulla lupa parempi kuin muut?
  • Onko sinulla lupa sanoa EI?
  • Onko sinulla lupa pyytää apua?
  • Onko sinulla lupa huolehtia itsestäsi ja kuunnella kehoasi?
  • Onko sinulla lupa kertoa omista rajoistasi, niin kotona kuin töissä?

Kysymykset voivat tuntua helpoilta loogisen mielen tasolla. Laita silloin silmät kiinni ja kuuntele mitä tunteita kehoon herää aina kysymyksen jälkeen. Voikin olla, että kehon tuntemukset kertovat sinulle vastauksia näihin kysymyksiin.

Itsemyötätuntoa ja armollisuutta kannattaa harjoitella, se on vastuuta omasta kasvusta ja opeteltavissa oleva taito. Nykyajan jatkuvassa muutosvirrassa itseään kovasti piiskaavat uupuvat helpommin. Itseensä armollisemmin suhtautuvat ottavat enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan, virheistään sekä ovat myös luovempia kuin itseään piiskaavat kanssakulkijat.

Chris Germer onkin todennut: ”Yksi myötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulun. Monta itsemyötätuntoista hetkeä voivat muuttaa elämäsi.”

 

 

 

 1)Merkitysenergia. Mikä sinulle on tärkeää elämässäsi?

2)Ajattelu- ja tunne-energia. Onnistumisten johtaminen

3)Mikrotauot. Lisää päätöksentekoa ja keskittymistä

4)Fyysinen energia. Energian johtamisen perusta

Meillä kaikilla on tietty määrä energiaa käytössä, vaikka välillä tuntuu, että olemme niitä supermiehiä ja -naisia jotka venyvät joka paikkaan – enemmän ja kovempaa eikä mikään riitä. Mitä enemmän juoksemme päivien läpi tiedostamatta omaa energiahallintaamme, niin sitä enemmän kaasutamme ja jarrutamme samaan aikaan ja hukkaamme arvokasta elämäämme. Työpäivän aikana ”Keskittyminen herpaantuu, asiat unohtuvat ja välillä on vaikea tehdä myös arkisia päätöksiä.”

Energianjohtaminen peruspilarit ovat mielestäni omien arvojen mukainen toiminta eli elämän merkityksellisyyden päivittäminen, ajattelu-ja tunne-energian johtaminen sekä perustarpeiden eli fyysisestä energiasta huolehtiminen, jotka ovat uni, vesi, ravintoa ja liikunta.

Erään asiakkaani päivät käynnistyvät vauhdilla. Työlaukkua pakatessa ja aamuun twiittejä kirjoittaessa, hän ehti muutaman kahvikupin kumota kurkkuun. Aamiainen jäi usein väliin, kun oli kiire ensimmäiseen tapaamiseen. Autossa oli aikaa hoitaa muutama puhelu sekä somepäivitys, ja sitten juoksujalkaan palaveriin. Kuppi kahvi vielä mukaan palaveriin, jotta” kone saadaan käyntiin”, ja tsekkaus kalenteriin sekä päivän kulkuun. Lounas oli usein koneen äärellä nopeaa energian tankatessa ja meilejä selatessa jne.

Juoksetko sinä arkea läpi kertomani asiakastarinan tavoin? Huomaatko miten arki juoksuttaa sinua vai oletko tietoinen, miten johdat omaa energiaasi. Ehkä tarvitaan vähän rohkeuttakin ajatella uudella tavalla, kun ympäristökin juoksee ja kiire on ”ikävän sallittu hyve”. Voisitko pysähtyä tiedostamaan, miten johdat omaa energiaa?  Kun tulemme tietoiseksi arjen toimintamalleista ja rutiineista, jotka eivät palvele meitä, niin tulemme usein myös vastuulliseksi. Ehkä ripaus armollisuutta on myös tarpeen. Energian johtamisen muutoksessakin on hyvä lähteä ajatuksesta pieni askel kerrallaan ja uskoa toistojen voimaan.

Mikä sinulle on tärkeää ja merkityksellistä? Priorisoi, organisoi, delegoi ja DELETOI omien arvojen sekä sinun ydintehtävän kautta: Luovu supermiehen roolista ja luota. Asiakas opetteli aloittamaan jokaisen päivän tehtävien priorisoinnilla ja pyrki keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Vapautui energiaa. Hän sai siitä myös positiivista energiaa koko päivään, kun kiire rauhoittui. Aivot tarvitsevat luokittelua ja arvottamista, jotta keskittyminen säilyy. Rakenna sinulle sopiva to do- lista sekä not to do lista. Käytä sitä päivittäisenä työkaluna.

Allakoi taukoja päivään: Ärsykkeiden määrä voi olla sietämätön nykypäivänä. On tärkeää allakoida mikrotaukoja päivään, jottei arki juoksuta. Väsyneet aivot tuottavat laiskaa ja vanhaa ajattelua. Suosittelen laitamaan työaivot narikkaan ja harjoittelemaan tähän hetkeen fokusoitumista.  Hengittele, ota happihyppy, unelmoi, kahvittele, meditoi tai mahdollisuuksien mukaan ota 15 minuutin päikkärit. Aivot kiittävät, jolloin keskittyminen, päätöksenteko ja tekemisen energia kasvavat.

Johda ajattelu- ja tunne-energiaasi tietoisesti: Me ihmiset ajattelemme koko ajan. Harvoin olemme tietoisia omista ajatuksista, kun puhua pulputamme jatkuvasti pään sisällä. Ajatuksia on arvokasta arjessa tiedostaa ja pysähtyä ohjaamaan, silloin on helpompi ohjata myös tunne-energiaa.  Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat omaa ajattelua ja tunnetiloja kysymyksillä. Kysymykset esim. ”Mitä tarvitaan, että onnistun päivän palaverissa mahdollisimman hyvin?” luovat päivään positiivista toimintaenergiaa.

Aloita energianjohtaminen jo aamusta: Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaa tärkeisiin ja oikeisiin asioihin. Keskittymisen perustana on myös fyysinen energia. Miten sinä pidät huolta fyysisestä energiasta? Asiakkaani opetteli menemään nukkumaan ½ tuntia aiemmin ja näin heräsi hieman aiemmin. Rauhoitti aamun energian pysähtymällä aamupalan äärelle. Fokusoi päivän tekemiset rauhassa aamulla sekä vaihtoi osan kahvikupeista vesikuppeihin ja piti tietoisesti kiinni lounasajasta ilman. Me haluamme voida hyvin ja olla tasapainossa. Jo muutama pieni valinta aamusta alkaen oman energian johtamisessa voi muuttaa koko päivän.

”Johtajuus ja hyvinvointi on energian johtamista, ensin oman ja sitten toisten”

Miten sinä johdat energiaa päivän aikana? Meidän kaikkien hyvinvointi rakentuu tämän hetkisistä valinnoista ja aamupeili kertoo meidän innostuksen, jaksamisen sekä palautumisemme tilamme. Käykö sinulle niin, että koneisto tarvitsee kahvikierteen aamulla piristyäkseen, ja iltapäivällä virität omaa vireystilaa sekä keskittymistä kiireessä hörpityllä kahvilla?

Kyselin viime viikolle omissa valmennuksissani ja luennoillani lähes 200:lta asiantuntijalta, joista iso osa oli myös esimiehiä, että pitävätkö he taukoja työpäivän aikana. Noin 15 % heistä piti huolta tauoista eli päivittäisestä palautumisesta. Kahdelle organisaatiolle oli hienosti rakennettu hiljainen huone, joka toimi heillä kuitenkin ”puhelinkoppina”. Pieni tilastokyselyni kertoo aika karua totuutta tämän hetken tilanteesta.

Onko kiire ja multitasking tehokkuuden mittari teidän työpaikalla? Vai onko teille muodostunut kollektiivinen yhteinen päätös taukojen tärkeydestä ja niiden luvallisuudesta? Ihminen toki kestää kuormituspiikkejä. Aivot ovat varsin plastiset, ja ne tottuvat, jopa kaipaavat, multitaskingia. Ihminen ei kuitenkaan kestä jatkuvaa kuormitusta, vaan hän syö huomaamatta näin toimien omaa keskittymistä, luovuutta, innovaatisuutta sekä mm. päätöksentekoa. Myös yöuni usein häiriintyy päivän äärirajoille viedyistä ”tehokkaista” toimintamalleista.

Tulevaisuudessa pärjääkin se, joka on valmis oivaltamaan uutta ja joustamaan sekä kehittämään omin toimintamalleja. Muutamat tutkimukset kertovat karuakin kieltä meidän asiantuntijoiden tämän hetkisistä toimintamalleista:

–      81 prosenttia yrittää vastata sähköposteihin välittömästi (työterveyslaitos)

–      62 prosenttia yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa (työterveyslaitos)

–      Keskimäärin vilkaisemme älypuhelinta 221 kertaa päivän aikana ja sähköpostia 30 kertaa tunnissa (Britannia)

Olisiko meidän aika katsoa peiliin?

–      Ottaa vastuu oman vireystilan ja energian johtamisesta, ja määrittää itselle sopivat tauot työpäiviin?

–      Luoda pelisäännöt niin itselle, asiakkaille kuin omaan organisaatioon omasta tavoitettavuudesta eli miten vastaa sähköpostiin, puhelimeen jne.

Jos ajatus katkeaa tai häiriintyy jopa 2 minuutin välein, niin asiantuntijatyö voi olla aikamoista selviytymistä arjen keskellä.

Energia, ei aika, on arvokkain resurssimme? Jim Loehr & Tony Swart

Kuinka energinen sinä olet blogia lukiessasi? Lisää ajatuksia palautumiseen ja oman energian johtamiseen Work Goes Happy -seminaarissa 9.3 Vanhassa Satamassa. Tervetuloa pohtimaan teidän organisaation työkykyjohtamista sekä (työ)hyvinvointia kanssamme HappyHumanHour -seminaaritilaan, jossa on koko päivän ajankohtaisista aiheista interaktiivisia luentoja. Voit varmistaa paikkasi luennolle varaamalla sen etukäteen sähköpostilla: jaana.hautala@oivaltamaan.fi 

www.oivaltaman.fi / www.happyhumanhour.fi

Viime viikkojen valmennusryhmissäni on usein noussut esiin keskustelua siitä, miten haastavaa on toisinaan pysähtyä hengittelemään ja keskittyä omaan kehoon. Arjen vauhti vie mukanaan, ja pysähtyminen tuntuu työpäivän aikana vaikealta. Tämä viritti minut tämän kertaisen blogin kirjoittamiseen.

Olen itse saanut sparrata ja valmentaa tuhansia asiakkaita pysähtymisen, rentouden sekä oman itsensä johtamisen äärellä viime vuosien aikana. Elänkin tällä hetkellä unelmaani, mutta aina tilanne ei ollut näin. Hävitin 2000-luvulla itseni johtamisen taidot, kun elämän merkitys ja innostus hävisivät arjestani. Elämässä tapahtuu meille kaikenlaista, ja omaan tarinaani mahtui 5 vuoden aikana konkurssi, syöpä sekä puolison äkillinen kuolema. Oli hetki, jolloin oli kovin vaikea löytää uusia näkökulmia, kun pää oli täynnä syyllisyyden ja häpeän ajatuksia. Hukkasin täydellisesti meille kaikille tärkeän keho mieli yhteyden ja pienet paniikkikohtaukset, jotka ovat nykyään yllättävän yleisiä työelämässä, täyttivät arkeani. Minulla itselläni meni muutamia vuosi löytää tieni takaisin omaan kehoon sekä siitä pikkuhiljaa mielen ja kehon tasapainoon.

Mielen focusoinnilla ja rentoudella on huikea voima. 

Tasapainon saavuttamiseen unen, ravitsemuksen tai liikunnan merkitystä me emme varmaan ketään väheksy, ja ne antavat vankan pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja tasapainolle. Entä sen jälkeen? Miten mieltä ja kehoa johdetaan arjen muutosvauhdissa. Itse löysin muinoin NLP: n (neurolingvistinen-prosessointi) myötä uudenlaisia keinoja itseni johtamiseen sekä tietoisuus- ja rentousharjoittelun myötä tieni takaisin kehoon sekä omaan potentiaaliin.

Rennossa kehossa ja tietoisessa mielessä asuu huima määrä potentiaalia, joka jää meiltä usein käyttämättä. Tutkitustikin säännöllinen rentous ja aivojen palautuminen vapauttavat omaa potentiaali ja tuovat vahvuuksien ja voimavarojen äärellä. Kun stressin- ja paineensietokyky paranevat niin vireystila ja keskittyminen lisääntyy. Toisaalta rennossa tilassa on helpompaa saavuttaa luovuutta, ajattelua yli ajattelun eli intuition oivalluksia sekä sitä työnimua ja virtaa, jolla me kaikki olemme tuottavampia siinä mitä teemme. Valmentajana toisinaan hämmästelen, että emme työelämässä vielä kuitenkaan aina arvosta mielen voimaa, tietoisuustaitoja tai kehon rentoutta.

Miksi sitten enemmän – kovempaa –paremmin ideologia on niin vahva, että on voi olla vaikea aktivoida sen rinnalle toisenlaista mallia tiedostaen-pysähtyen –rennosti? Onko meillä suomalaisilla tietynlainen ylpeys hoitaa työmme suorittamalla uupumukseen asti? Onko kenties erilaisia uskomuksia, miten kiire on tehokkuuden mittari tai miten tauon pitäminen näyttää laiskottelulta? Multitasking on varsin hyväksytty toimintamalli töissä, mutta kuinka usein pysähdymme pohtimaan sen mallin tehottomuutta.

Rentous sekä tietoisuustaidot vahvistuvat vain toistomäärien ja harjoittelun kautta. Kaikilla on kehon muistissa se luontainen rentouden tila lapsuudesta, jolloin olimme tasapainossa. Siihen on hyvä pyrkiä, jos sen on hukannut. Uskon että se auttaa saavuttamaan myös core –tilaa eli sinun omaa ydintilan. Kuka sinä todella todella olet ja mitä haluat elämästä? Tietoisuustaidot auttavat taas meitä olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä ja johdattavat näin omien vahvuuksien ja potentiaalin äärelle.

Itse aloitin jo nuorena -80 luvun alussa urheilijana hengitys- ja rentousharjoittelun. Muistikuvaksi on jäänyt jääkylmä jumppasalin lattia ja hyvä olo. Valitettavasti omalla matkallani hukkasin jalon taidon vuosiksi. Pysyvämpi päivittäinen harjoittelu alkoi 2000-luvulla ja se oli aluksia pirun vaikeaa, koska mieli oli levoton ja keholla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa miltä tuntuu olla rento. Viime vuodet olen päivittäin hakenut itselle sopivan tavan pysähtyä, meditoida ja rentoutua eri tekniikoita vaihdelle ja kehoa kuunnellen.

Sinulle päivittäinen harjoittelu voi tällä hetkellä olla hengittely metsässä tai rentoutuminen saunassa. Loistavia keino tankata energiaa molemmat.  Suosittelen kuitenkin myös tietoisuustaitoharjoituksia tai kehorentoutusta päivittäin. Ajallisesti jo 10-20 minuuttia arvokasta. Voi olla, että kun huomaat muutokset vireystilassa, keskittymiskyvyssä ja mielen tasapainossa, niin et enää haluakaan luopua näistä pienistä mielen ja kehon treeneistä.

Harjoittelun voi aloitta vaikka heti pienellä n. 6 minuutin arjen tietoisuusääniteellä. Lisää äänitteitä löydät Oivaltamaan hyvän mielen kaupasta.

“I am not what happens to me I am what choose to become” Carl Jung

Voi hyvin,

Jaana

Oivaltamaan Oy 

“Menestyksen avaimet löytyvät meidän sisältämme – on kyse sitten työstä tai yksityiselämästä. Valmentajana inspiroin, mentoroin ja haastan sinut sekä tiimiäsi löytämään potentiaalia ja voimavaroja itsestäsi. Avaa oma tiesi menestykseen ja tasapainoon!”

Keväällä on kiireen kaiku, ja osa meistä odottaa lomaa jolloin ehtisi taas keskittyä ja palautua. Kiire, tehokkuus, saavutettavuus ja nopeus täyttävät kalenterimme.  Milloin sinä ole pysähtynyt priorisoimaan tai kirkastamaan tekemisiäsi? Kun kiire kasvaa, niin päivät täyttyvät tulipalojen sammuttamisesta.  Itse olen usein törmännyt ajankäyttöä ja aivojen palautumista valmentaessani ajatukseen: ”Ei minulla ole aamulla aikaa miettiä ja priorisoida päivän to do listaa vaan päivä häviää arjen hektisyyteen”. Monen pienyrittäjän olen huomannut jäävän kiireeseen ja arkeen koukkuun, vaikka silloin kun on kovin kiire niin olisi pysähdyttävä ja silloin kun tekemisen runsaus kaatuu päälle, niin olisi valittava vielä viisaammin ja priorisoitava.

Tekemistä on varmasti kaikilla enemmän kuin päivän tunnit sallivat. Ja kun omat työt saa jotenkin hoidettua, niin ”täytyy hoitaa” lapsen harrastukset, kevään puutarhatyöt, vappu leivonnaiset jne. Entäpä jos kysymys on vapaa-ajallakin priorisoinnista ja oman mielen focuksen suuntaamisesta. Entä jos enemmän, kovempaa ja paremmin ei tuotakaan toivottua tulosta oman hyvinvoinnin äärellä. Vaan enemmän tuo väsymyksen tunnetta, kovempaa tuo voimattomuuden tunnetta ja vielä paremmin tuo riittämättömyyden tunnetta. Pitäisikö tehdä silloin kevätsiivous niin omaan kalenteriin kuin myös omaan mieleen? Arvottaa arki ja arjen valinnat uudelleen.

Joskus on hyvä aloittaa asioiden priorisointi ”not to do” -listalta. Mitä sinä uskallat jättää pois? Kaikkea ei ehdi eikä kannatta tehdä –ei työ-eikä vapaa-ajan kiireessä. Mitä siirrät myöhemmäksi- ehkä kesän projektiksi tai jopa syksyyn? Entä mitä sitten jää jäljelle tähän hetkeen, jossa aikaa on rajallinen määrä. Miten sinä priorisoit sen oman kallisarvoisen ajan?

Mieli kaivaa selkeyttä ja pysähtymistä keskittyäkseen, muuten käy niin että kovalevy on täynnä ja asiat hukkuvat aivokurkiaiseen. Kehosi kaipaa palautumista, liikkumista sekä läheisyyttä naurun kera, sillä kuormittunut keho kuormittaa myös mielen jumiin. Asiat ovat meille toki tuttuja, mutta tiedon muuttaminen kokemukseksi tarvitsee konkreettisen pysähtymisen sekä Sinun valintoja ja toimintaa.

Annatko sinä itsellesi aikaa kukoistaa vai annatko kiireen uuvuttaa Sinua ja huilaat sitku on se loma?

Juuri avatussa Voittajan Portaat -verkkovalmennuksessa on sinulle loistavia käytännön vinkkejä niin arjen kuin mielen ohjelmointiin. Kannattaa tutustua myös tiimin kanssa.

 

Onnistuneet ja rentouttavat lomapäivät antavat tilaa ja herkkyyttä aivoille.

Luovuus pääsee kukoistamaan ja intuitio herää kun ärsykkeiden määrää on onnistuneesti vähennetty lomajakson aikana. Lomalta palatessasi et ehkä muista hetkellisesti mikä on koodisi työpäätteelle. Nauti siitä, sillä olet onnistuneesti tyhjentänyt mieltä lomasi aikana ja aivot näin kiittävät huonomuistisuudella.

Miten aivoja voisi ravistella ja palauttaa lomalta paluun jälkeen? Meillä on ikivanhat aivot informaatiotulvassa ja jatkuvassa muutoksessa. Monien tutkimusten mukaan aivot tarvitsevat palautumista, jotta meidän päätöksenteko sekä innovatiivisuus, onnellisuus ja luovuus toimivat mahdollisimman tuottavasti. Kuitenkin niin helposti palaamme vanhoihin rutiineihin heti ensimmäisinä työviikkoina ja unohdamme loma-aikojen rentouttavat hetket. Kalenteri ja mieli täyttyvät odottavista ja tekemättömistä asioista, alitajuinen stressi lisääntyy ja yritämme selviytyä arjen jatkuvista muutoksista ja ns. kiireellisistä tehtävistä.

Ensimmäinen askel on rakentaa oikeanlaisia rutiineja. Meidän aivot tarvitsevat toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla rutiineja, ravistelua, organisointia, priorisointia, deletointia ja ennen kaikkea taukoja. Miten sinä tauotat työpäiväsi? Rakentamani pieni tsekkauslista auttaa muuttamaan sinun rutiineja sekä luomaan uusia toimivia rutiineja. Ajattele rohkeammin ja ota tsekkauslista sinun aivojesi uudenlaisiin rutiineihin. Lopputulos voi yllättää.

  • Varmista työsi rajat. Vain sinä voit rakentaa rajat ja oppia sanomaan ei. Mikäli työkulttuurisi ylläpitää kiirettä, niin ajattele sinä rohkeammin ja rakenna omat rajasi.
  • Vähennä tietotulvaa ja luo omat toimivat työstrategiat. Aivot pitävät luokittelusta. Rakenna sinun arkeesi ja työhösi sopivat rutiinit: mm. miten luet sähköposteja ja liikut somemaailmassa. Liian suuri ärsykkeiden määrä on yksi stressaavimpia tekijöitä, sillä silloin aivot suistuvat ylikuormitustilaan, jolloin ne ”pakenevat, taistelevat tai suojautuvat”.
  • Hallitse keskeytykset ja anna työrauha myös muille. Kesän jälkeen on hyvä hetki varmistaa että työpaikan pelisäännöt keskeytyksille on kaikkien tiedossa. Voisiko avokonttorissa olla ”yhteinen pelisääntö” kun joku haluaa työrauhan projektilleen.
  • Tauota aivoja sekä kehoa. Aivot ovat kuin lihas, joka tarvitsee palautumista. Et voisi hauistakaan treenata kahdeksaa tuntia ilman taukoja. Pidä pieniä taukoja 1,5-2 tunnin välein ja aivot kiittävät rohkeudestasi. Esim. tee ”happihyppy”, mielikuvittele positiivisia asioita, tee keskittymis- tai hengitysharjoitus.
  • Ylläpidä positiivisuutta ja avoimuutta pienillä arjen teoilla. Sinun aivot vaikuttavat toisiin aivoihin ja vaikuttavalla aivojen käytöllä luot positiivisuuden ja luottamuksen kehää työyhteisöön.
  • Ota käyttöön uudenlainen, rohkea tapa rakentaa työn rutiineja: kävelypalaverit, pysähtymis- ja keskittymisharjoitukset –miksei pienet nokoset jos mahdollista. Näin lisäät keskittymis- ja paineensietokykyä, joita me kaikki tarvitsemme hetkisessä ja muuttuvassa ympäristössä.

”Usein työpaikalla ajattelet kotiin jääneitä asioita, ja kotona ajattelet keskeneräisiä töitä. Tämä mielen kamppailu täyttää helposti päiväsi, jos et ravistele aivojasi tähän hetkeen ”Jaana

 

 

Istun juhannusaattona hiljaisessa kodissa kaikkien muiden vielä nukkuessa ja mietin hyvinvoinnin merkitystä ihmisille. Olen viime vuodet saanut työskennellä organisaatioiden, asiantuntijatiimien, johtoryhmien ja urheilijoiden kanssa. Kaikkien heidän kanssa on haettu hyvinvointia, potentiaalia ja tasapainoa kohti huippukuntoa.

Mitä hyvinvointi on? Sitäkö että jaksaa enemmän, tekee kovempia tuloksia niin töissä kuin urheilukentällä, on luovempi, pää toimii terävämmin? Vai sitäkö että tiedostaa missä nyt menee omassa elämässään ja miten siitä rakentaa itselleen onnellisemman ja tasaisemman?

Olen itse törmännyt usein tilanteeseen, jossa hyvinvoinnista tuleekin käänteinen mittari. Organisaatiot käyttävät asiantuntijoita taikureina tekemässä kikkakolmosia henkilöstön kanssa. Tietoa kuitenkin on maailma pullollaan. Pitäisikö enemmän auttaa ihmisiä oivaltamaan itse tilanne, ravistamaan ulos boksista, sparrata, haastaa ja rakentaa yhdessä hyvinvointia ja onnellisuutta? Uskon että ihmisillä on kaikki viisaus ja potentiaali olemassa – tarvitaan ennemminkin ravistusta ja rinnalla kulkijaa.

Tietoinen pysähtyminen kannattaa

Meidän ihmisten on helppo tehdä niin kuin eilenkin teimme. Se vie vähemmän energiaa eikä tarvitse taistella omaa tahdonvoimaa vastaan. Elämän vauhti on kova: Päivät, viikot ja vuodet häviävät ja usein huomaamatta teemme itselle hallaa oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden kustannuksella.

Oma vauhti pysähtyi pienen kolarin myötä 2007. Oli aluksi tuskallista tarttua peiliin, mutta askel askeleelta askeleet kevenivät ja ilo tuli elämääni kun tulin ulos itselleni rakentamastani laatikosta. Tiedostin miten toimin, minkälaisia ajattelumalleja ja uskomuksia olin rakentanut, miten vauhdikas elämäni oli kulkenut ilman tietoisia pysähtymisiä. Sen jälkeen oli helppo lähteä tällä matkalle rakentamaan omaa kukoistusta ja hyvinvointia.

Tiedostatko sinä miten toimit arjen rattaassa? Oletko pysähtynyt miettimään ajattelu-, uskomus- ja toimintamallejasi? Ajatuksia on noin 80 000 päivän aikana! Kuinka moni niistä rakentaa sinun hyvinvointiasi, vai kulkeeko suurin osa samaa rataan kuin on aina ennenkin kulkenut?

Aloitan uuden blogini myötä jakamaan ajatuksia, oivalluksia, harjoituksia ja tarinoita niin omalta kuin lukemattomien kohtaamieni huikeiden ihmisten matkalta.

Tervetuloa mukaan,

Aidosti, läsnäollen ja innostuen,

Jaana