Mallittamalla metataidot näkyväksi

Olen viime viikkoina päässyt työskentelemään tulevaisuudenkin näkökulmasta mielenkiintoisen aiheen äärellä eli mallittamisen. Olin tieteiden talolla avaamassa NLP- mallittamista ja olen organisaatioissa tiimien kanssa pohtinut miten hiljaista tietoa mallitetaan tai miten tiimin sisällä olevaa huippuosaamista tuodaan mallittamisen avulla näkyväksi.

Mallittaminen on eräänlaista taitavuuden tutkimista eli siinä mallitetaan ihmisten niitä ajattelu- ja toimintatapoja, joita käyttäen he pääsevät elämän eri alueilla huippu tuloksiin. Usein monet opit, taidot ja kyvyt ovat niin syvälle ja pitkälle automatisoituneita, että ne ovat jo lähes tai kokonaan tiedostamattomia. Kukin meistä on esimerkiksi jollakin elämän alueella oman elämänsä mestari ja taitaja. Kun huippuosaaminen puretaan auki ja automatisoitunut tieto tuodaan näkyväksi voidaan taito tai toimintatapa opettaa myös muille.

NLP eli neuro- liqvistinen -prosessointi on lähtenyt mallittamisen ajatuksesta jo 45 vuota sitten. NLP: n taustahahmot Grinder ja Brandler huomasivat, että yhteistä monille huippuosaajille olivat tiedostamattomat taidot ja mielen strategiat, joita voidaan mallittaa ja opettaa myös muille ihmisille. Harva huippuosaaja: johtaja, esimies, taiteilija, kädentaitaja jne. osasi kertoa miksi hän on niin taitava omalla osaamisalueella. Näin syntyi erilaisia mallittamisen metodeja, joilla päästää metataitoon ja metatietoon eli näkyvän osaamisen sekä tekemisen taakse.

”We know more than we can tell” Michel Polanyi

Nykyisessä muutosvirrassa mallintamisen hyödyt olisi tärkeää hyödyntää paremmin. Mitä asioita on tärkeää siirtää organisaation muutostilanteessa ja tiimien vaihtuessa  sekä mistä mielenstrategioista tai hiljaisesta tiedosta olisi syytä päästä irti, jotta asiat kehittyvät organisaation ja tiimin sisällä parhaalla tavalla eteenpäin.

Mallittaminen voi kohdistua esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, ajattelutapoihin, tavoitteiden asettamiseen, palautteisiin reagoimiseen, ajattelu- ja toimintamallien löytymiseen, johtamisen ja esimiestyön tapoihin ja tyyleihin, tiimiytymiseen, luottamuksen rakentumiseen tai vaikka avoimeen vuorovaikutuskulttuuriin. Itse sain viikko sitten olla mallittamassa erään ison organisaation arvostavaa kohtaamista ja päivän työpajan jälkeen fiilis oli huikea. Mallittamisen seurauksena arvostava kohtaaminen nousi kollektiiviseen tietoisuuteen ja heijastus luottamuksen lisäämiseen ja avoimen vuorovaikutuskulttuurin kehittymiseen oli heti havaittavissa.

On huikeaa olla mukana prosessissa, jossa mallittaminen tekee näkyväksi ja kasvattaa organisaation sekä tiimin tietoisuutta toimintatavoista ja ymmärrystä toimintamalleista,tekee näkyväksi ihmisten eroja ja samankaltaisuutta, tuo esille hiljaista tietoa, taitoja, voimavaroja ja vahvuuksia. Mallittamisen avulla huomataan myös, että:

  • Arvostus omaa työtä kohtaan lisääntyy, sitoutuminen lisääntyy
  • Avoimen – ja luottamuksellisen työyhteisökulttuurin rakentuminen paranee ja arvostus lisääntyy
  • Tehtävien vaihtuessa perehdytyksen onnistuminen paremmin
  • Kun mallitusprojekteissa focus on osaamisessa (ei ongelmissa), niin se koetaan isompana arvostuksena ja se lisää tiimin innostusta työhön!

Itse käytän mallittamiseen NLP – teknikoita. NLP:n suosion salaisuus piilee käytännönläheisissä ja konkreettisissa malleissa ja työkaluissa. Työkalujen avulla voi saada nopeasti aikaan positiivisia muutoksia arjen ja työn vuorovaikutustilanteissa sekä oman ja tiimin ajattelun toiminnallisten esteiden purkamisessa.

Jos olet kiinnostunut mallittamisesta, ja haluat kehittää omaa osaamista tai tiimiä, tuoda hiljaista tietoa näkyväksi, niin ota yhteyttä. Vuonna 2016 käynnisty myös koulus mallittamisen käytännönläheisiin NLP-työkaluihin.