Äskettäin minut kutsuttiin erääseen organisaatioon puhumaan metataidoista ja käynnistämään siihen liittyvä valmennusprojekti. Olin tilaisuudesta riemuissani. Teema, jota olen tutkinut ja kouluttanut yli kymmenen vuotta, on alkanut kiinnostaa organisaatioita yhä enemmän.
Etätöiden ja koronapandemian aiheuttamien muutosten myötä monet ovat huomaamattaan joutuneet harjoittelemaan metataitoja selviytyäkseen. Pohdin usein valmennusryhmieni kanssa, mitä vaikutuksia metataitojen tietoisella harjoittamisella on arkielämään. Miten paljon voisimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, joustavuuteemme ja yhteistyökykyymme?
Aalto-yliopisto on kehittänyt ”Metataidot esille” -työkalun kasvattaakseen työntekijöidensä valmiutta tuleviin muutoksiin. Sitra on puhunut pitkään uudesta tavasta tehdä työtä, joka on joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, kokeilevaa ja verkottunutta. Työn merkityksellisyys ja inhimillisyys alkoivat korostua jo ennen koronapandemiaa, ja korona-aika on painottanut metataitojen merkitystä entisestään. Pandemian pitkittyessä sekä henkinen että fyysinen jaksaminen sekä itseohjautuvuuden merkitys ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Olemme jo pitkään tarvinneet substanssitaitojen rinnalle pehmeämpiä metataitoja. Olisikohan nyt aika kiinnittää niihin enemmän huomiota?
Metataitoja tarvitaan muutoksessa
Mitä metataidot sitten oikein ovat? Sitran, World Economic Forumin, Ilmarisen ja Opetushallituksen vuosina 2017–2019 tekemistä tutkimuksista nousi esiin muutamia yhteisiä teemoja: ongelmanratkaisukyky, oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, luovuus, yhteistyötaidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu, tunneälykkyys, empatia ja muutosjoustavuus eli resilienssi.
Metataidoissa on kyse henkilökohtaisista ja yhteistyötaidoista, jotka auttavat pysähtymään, valitsemaan, mukautumaan, palautumaan sekä ajattelemaan tietoisemmin ja selkeämmin sekä luomaan uutta rohkeasti. Ne ovat taitoja, joita tarvitaan kasvavassa muutoksessa, jotta voi pärjätä paremmin erilaisten ihmisten kanssa ja oppia toisilta. Jotta voi oppia uutta, tulee voida hyvin. Jotta voi innostua, tulee olla tilaa uudelle. Jotta voi suoriutua ja voida samalla hyvin, tarvitaan sekä itsesäätelyä että kontrollia.
Nopeiden muutosten maailmassa on tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta ja että asioista on lupa ajatella uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. On keskeistä luoda työyhteisöihin tilaa, jossa on enemmän aikaa ihmetellä ja jossa avoimesti sekä ennakkoluulottomasti tutkitaan olemassa olevaa osaamista ja tarvetta muutokselle.
Oivalluksia metataitojen kehittämisestä
Alla ajatuksia siitä, miten metataitojen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja työpaikoilla ja mitä jokainen voi omalta osaltaan tehdä.
1. Ajattelu- ja tunnetaidot
Itsereflektointi ja itseanalyysi korostuvat. Omien ajattelumallien ja tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa muutosjoustavuudelle ja hyvinvoinnille. Kysy itseltäsi: Kuinka voisit tietoisesti kehittää omaa ajatteluasi, hakea uusia näkökulmia ja lisätä uteliaisuuttasi? Mitä tunne-energiaa viet päiviisi tai Teams-palavereihisi?
2. Työskentelyä edistävät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Yhdessä ajattelu muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa ja sitä, kuinka oma viestintä niin sanallisesti kuin kehon kielen kautta vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeää ymmärtää ihmisten erilaisuutta viestinnän vastaanotossa. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein menemällä toisen maailmaan kuunnellen, kysellen ja vähentämällä tietoisesti oman mielen tulkintaa sekä negatiivisia oletuksia. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?
3. Pysähtyminen ja muutosjoustavuus
Päivittäiset mikropysähtymiset auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Miten sinä rakennat päivittäistä palautumista ja resilienssiäsi?
4. Luovuus esiin intuitiota harjoittelemalla
Intuitiota tietoisesti hyödyntävät ihmiset pystyvät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Intuitio harjaantuu, kun kehittää omaa havaintokykyä, opettelee katkaisemaan turhan järkeilyn, vahvistaa keho-mieli-yhteyttä ja tarkkailee omia aistimuksia, tuntemuksia ja mielikuvia. Intuition mahdollisuuksille kannattaa avautua, vaikka se voi vaatia omien kriittisten asenteiden muuttamista.
“Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.” –Mike Doole
Kyseinen blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 16.1.2022
