Onnistuneen kehittämispäivän 5 periaatetta: Asiantuntijan opas

Miksi kehittämispäiviin kannattaa panostaa organisaatiossa?

Nykyajan työelämässä muutos on jatkuvaa. Organisaatiot, jotka pystyvät uudistumaan ja kehittymään ketterästi, menestyvät parhaiten. Kehittämispäivä on tehokas työkalu, jolla työyhteisö voi pysähtyä arvioimaan toimintaansa, luomaan uusia toimintamalleja ja vahvistamaan yhteishenkeä. Hyvin suunniteltu kehittämispäivä on todellinen mahdollisuus organisaation toimintakyvyn ja muutoskyvykkyyden vahvistamiseen sekä samalla henkilöstön sitouttamiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.

Tässä artikkelissa esittelen viisi periaatetta, joiden avulla rakennetaan merkityksellisiä ja vaikuttavat kehittämispäiviä. Nämä periaatteet on käytännön työkaluja, joilla voit varmistaa, että kehittämispäivät todella edistävät organisaation tavoitteita. Periaatteet keskittyvät selkeisiin tavoitteisiin, osallistujien aktivointiin, toiminnallisiin menetelmiin, vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä kehittämistyön jatkuvuuden varmistamiseen.

Työyhteisöjen kehittämispäiviin panostaminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin työelämän sirpaleisuus haastaa tiimien yhteistyötä. Kun kehittämispäivät toteutetaan strategisesti, ne voivat toimia merkittävinä muutoksen katalysaattoreina organisaatiossa ja vahvistaa henkilöstön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin hyvinvoiden.

Selkeät tavoitteet ja osallistujien osallistaminen

Ensimmäinen onnistuneen kehittämispäivän periaate koskee tarkoituksen määrittelyä ja tavoitteiden asettelua. Konkreettiset tavoitteet luovat kehittämispäivälle selkeän suunnan ja auttavat myöhemmin arvioimaan sen onnistumista. Liian usein kehittämispäivät jäävät irrallisiksi ”tykypäiviksi” ilman selkeää kytköstä organisaation strategiaan tai todellisiin kehittämistarpeisiin.

Osallistujien aktivointi jo suunnitteluvaiheessa on ratkaisevan tärkeää. Kun henkilöstö pääsee vaikuttamaan kehittämispäivän sisältöön, kasvaa myös heidän sitoutumisensa ja motivaationsa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ennakkokyselyä, jossa kartoitetaan osallistujien odotuksia ja kehittämistoiveita.

”Kehittämispäivän vaikuttavuus syntyy, kun osallistujat kokevat päivän omakseen – ei ulkoapäin annetuksi velvollisuudeksi. Osallistava suunnittelu on ensimmäinen askel kohti todellista muutosta.”

Tavoitteiden kirkastamisessa voi käyttää esim. SMART-malli: tavoitteiden tulisi olla täsmällisiä (Specific), mitattavia (Measurable), saavutettavia (Achievable), relevantteja (Relevant) ja aikataulutettuja (Time-bound). Esimerkiksi ”tiimityön parantaminen” -tavoitteen sijaan konkreettisempi tavoite voisi olla ”uuden palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto seuraavan kuukauden aikana”.

Toiminnalliset menetelmät ja vuorovaikutuksen vahvistaminen

Kehittämispäivän toinen ja kolmas periaate keskittyy osallistujien aktivointiin ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Toiminnalliset menetelmät ovat tehokkaita, koska ne mahdollistavat erilaisten oppimistyylien sekä ihmisten erilaisuuden huomioimisen ja tarjoavat vaihtelua perinteiseen kokoustyöskentelyyn. Käytännön harjoitukset jäävät myös paremmin mieleen kuin pelkkä kuunteleminen tai keskustelu.

Hyviä toiminnallisia menetelmiä ovat esimerkiksi learning café -työskentely, jossa osallistujat kiertävät pienryhmissä eri teemapöydissä, tai tulevaisuusverstas, jossa ideoidaan tulevaisuuden näkökulmia. Oivaltamaan on suunnitellyt kehittämispäivissä monia toiminnallisia menetelmiä, joissa huomioidaan stressinhallinta,  palautuminen sekä ajattelun kehittäminen. Myös ulkona toteutettavat aktiviteetit, kuten kävelyvalmennukset tai luonnon hyödyntäminen, tuovat fyysisyyttä ajattelutyön rinnalle. Oleellista on valita menetelmät, jotka tukevat päivän tavoitteita eivätkä jää irrallisiksi aktiviteeteiksi.

Vuorovaikutuksen vahvistamisessa keskeistä on luoda ilmapiiri, jossa jokainen osallistuja kokee tulevansa kuulluksi. Dialoginen työskentelytapa erottaa kehittämispäivän tavallisesta palaverista – tavoitteena on aidon keskustelun ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen.

Tulosten käytäntöön vieminen ja jatkuvuuden varmistaminen

Neljäs ja viides periaate muodostavat kehittämispäivän tärkeimmän vaiheen: miten päivän aikana syntyneet oivallukset ja ideat saadaan osaksi organisaation arkea. Konkreettinen toimintasuunnitelmalla voidaan määrittellä selkeästi mitä tehdään, kuka tekee, milloin tehdään ja miten onnistumista mitataan.

Toimintasuunnitelman laatimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa kehittämispäivän loppupuolella. Vastuuhenkilöiden nimeäminen eri toimenpiteille on olennaista, jotta kehittämistyö ei jää ”kaikkien ja ei kenenkään” vastuulle. Aikataulutuksessa on hyvä huomioida välitavoitteet, jotka mahdollistavat edistymisen seurannan ja tarvittaessa suunnanmuutokset.

Jatkuvuuden kannalta on myös tärkeää viestiä kehittämistyön tuloksista säännöllisesti koko organisaatiolle.

Miten rakennat kehittämispäivän, joka todella muuttaa sitouttaa ja jolla voidaan vaikuttaa organisaatioon?

Vaikuttava kehittämispäivä on enemmän kuin osiensa summa. Kun edellä kuvatut viisi periaatetta – selkeät tavoitteet, osallistaminen, toiminnalliset menetelmät, vuorovaikutus sekä tulosten käytäntöön vieminen ja jatkuvuus – toteutuvat tasapainoisesti, kehittämispäivä voi toimia todellisena muutoksen käynnistäjänä sekä sitouttavana liimana organisaatiossa.

Käytännön toteutuksessa auttaa suunnitelmallisuus. Huomioi myös tila ja ympäristö – uusi ympäristö tukee usein uudenlaista ajattelua.

Parhaimmillaan kehittämispäivä käynnistää positiivisen kierteen, jossa organisaation uudistumiskyky ja yhteishenki vahvistuvat. Olennaista on ymmärtää, että kehittämispäivä ei ole irrallinen tapahtuma, vaan osa jatkuvaa kehittämisen kulttuuria. Oivaltamaan on ollut mukana vuosien aikana toteuttamassa satoja onnistuneita kehittämispäiviä. Lue lisää Oivaltamaan toteuttamista kehittämispäivistä tai varaa suoraan maksuton sparrailupalaveri Jaanan kanssa. Kun kehittämispäivään panostetaan kunnolla, se voi muuttaa organisaatiota kestävästi ja merkityksellisesti – luoden samalla pohjaa tulevaisuuden menestykselle muuttuvassa työelämässä.