Minulla on ilouutisia sinulle.

Seuraava NLP-Practitioner koulutukseni käynnistyy 3.4.3023 arkikoulutuksen ja kestää 16 päivää. Tähän koulutukseen lahjoitan ilmaisen opiskelupaikan. Kyseessä on jo 36 loistavaa palautetta saanut koulutukseni. NLP on yksi parhaimpia itsetuntemuksen, itsensä johtamisen ja ymmärtämisen sekä kehittämisen työkaluja. Jos haluat tutkia ja kehittää omia ajattelu-, tunne- ja vuorovaikutustaitojasi sekä saada uusia näkökulmia ja merkitystä elämään, koulutus on sinua varten.

Lue koulutuksesta lisää tietoa täältä.

Oivaltamaan NLP-koulutus on kansainvälisen tason NLP-tutkinto. Koulutuksessa on ratkaisukeskeinen lähestymistapa sekä oivalluttava ja voimaannuttava ympäristö. Koulutus järjestetään hybrininä, joten osallistuminen onnistuu niin livenä Espoossa kuin etänä zoomin kautta.
Olen viimeisen 10 vuoden aikana antanut vapaapaikan kaiken kaikkiaan 25:lle upealle ihmiselle.

Kenelle vapaaoppilaspaikka on?

Kerro sähköpostissa mihin tarvitset NLP:tä ja itsensä johtamisen taitoja? Miten hyödyntäisi koulutusta? NLP Practitioner koulutus sopii ihmisten kanssa työskentelyyn, itsensä kehittämiseen, esimiestyöhön, opetustyöhön, valmentamiseen tai vaikka oman elämän merkityksen syventämiseen. Miten sinä jakaisit saamaasi hyvää eteenpäin?
Jos sinusta tuntuu, että tämä vapaaoppilaspaikka (ohv. 1550 €) on sinua varten, lähetä vapaamuotoinen hakemus 3.2.2023 mennessä sähköpostiin jaana.hautala@oivaltamaan.fi

Oivaltamaan ja Taito Training ovat järjestäneet maksuttomia työelämän menestystekijät aamukahviwebinaareja yhteistyössä oppija.fi kanssa. Webinaarit on pidettty perjantai aamuisin ja ne kestävät  noin 30 minuuttia.

Aiemmin pidettyjä työelämän menestystekijät webinaarit, joista löytyy tallenne

Tervetuloa pysähtymään näiden teemojen äärelle maksuttomassa aamukahviwebinaarissa. Webinaari on osa Työelämän menestystekijät- webinaarisarjaa, jota pitävät Jaana Hautala (OIVALTAMAAN) sekä Anniina Hukari (TAITO TRAINING).

Hyväksy epävarmuus ja vahvista mielen hyvinvointia. Jaana Hautala Tallenteen näet täältä.

  • Miten vahvistaa mielen hyvinvointi ja lisätä minälempeyttä?
  • Miten tunnistat tunteesi ja tiedostat voimavarasi?
  • Miten luoda henkistä hyvinvointia lisäävä työympäristö?

Epävarmuudessa eläminen on tullut tutuksi viimeisen vuoden aikana. Samanaikaisesti kun henkisen suorituskyvyn vaatimukset ja muutosjoustavuus ovat korostuneet, mielen hyvinvoinnin asiat ovat nousseet yhä tärkeämmäksi. Psyykkinen kuormitus on kasvanut valtavasti ja taas samanaikaisesti kaipaamamme aidon vuorovaikutuksen määrä on vähentynyt.

Mielen hyvinvoinnin kannalta on arvokasta tiedostaa ympäristöstä kumpuava negatiivinen vinouma ja vahvistaa tietoisesti toiveikkuuden asennetta työympäristössä myös yhdessä. Kun emme voi vaikuttaa, mitä ympärillä tapahtuu, on tärkeää hyväksyä epävarmuus ja keskittyä niin omiin kuin tiimin yhteisiin voimavaroihin ja vahvuuksiin. Omien tunteiden tunnistaminen sekä turvan tunteen rakentaminen on tärkeä osa mielen hyvinvointia. Jokainen meistä tarvitsee psykologista turvallisuutta myös tänä aikana.

Uskalla näyttää haavoittuvuutesi. Anniina Hukari  Tallenteen näet täältä.

Jokainen meistä on työntekijänä, tiimiläisenä, esimiehenä, kumppanina, ystävänä ja ihmisenä aina ja ikuisesti keskeneräinen, epävarma ja haavoittuva. Mitä jos suhtautuisimmekin siihen luonnollisena, oikeastaan välttämättömänä olotilana emmekä heikkoutena, josta haluamme päästä eroon?

Mitä jos aidosti hyväksyisimme sen, että minä, sinä, me yhdessä, yhteiskunta tai tämä koko maailma ei tule valmiiksi, vaikka miten yritämme? Hyväksyisimme sen, että epätäydellisyys ja epävarmuus on ihan ok.Haavoittuvuuden ja epätäydellisyyden näyttäminen työyhteisössä rakentaa tuloksellista yhteistyötä. Haavoittuvuuden näyttäminen on mahdollista luottamuksen ilmapiirissä.

  • Mikä auttaa sinua näyttämään haavoittuvaisuutesi?
  • Mitä työyhteisössä tapahtuu, jos yritämme olla täydellisiä supersankareita?
  • Mikä auttaa meitä toimimaan tuloksellisesti yhdessä?

Motivaation ja innostuksen johtaminen. Anniina Hukari Tallenteen näet täältä.

Motivaatio toimii meitä liikkeelle laittavana voimana. Se innostaa tarttumaan asioihin ja ylläpitää vireyttä sekä energiaa. Motivaatio auttaa meitä myös fokusoitumaan haluttuun päämäärään sekä tiedostetusti että täysin tiedostamatta. Motiivit ovat usein perusteita käyttäytymiselle ja toiminnallemme. Ne vastaavat kysymykseen ”miksi?”. Miksi teemme jotain? Miksi toimimme tietyllä tavalla? Miksi haluamme tiettyjä asioita? Miksi teemme juuri tämän valinnan?
Motivaatiotekijöiden tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole ihan helppoa. Oletko sinä pysähtynyt miettimään mikä sinua itseäsi motivoi? Entä mikä motivoi kollegaasi tai tiiimiläistäsi? Motivaatiotekijöitä kannattaa tietoisesti hyödyntää ja ruokkia niitä, jotka vievät sinua haluamaasi suuntaan.

Webinaarin teemoja
–    Motivaatiotekijöiden tunnistaminen
–    Motivaation kasvattaminen
–    Oman ja muiden innostuksen johtaminen

Tilannetaju johtaa viisaisiin päätöksiin, Jaana Hautala. Tallenteen näet täältä.

Teemme valtavan määrän tietoisia ja tiedostamattomia päätöksiä päivän aikana.
Päätösten taustalla vaikuttaa aivojen toiminta ja keho-mieliyhteys. Jos emme ole tilannetietoisia todellisuudesta, tulkintakyky heikkenee usein radikaalista. Webinaarissa oivalluksia, miten saada yllä pitää toimintakyky sekä tehdä viisaampi päätöksiä paineen alla.

Webinaarissa käsiteltäviä aiheita:
•    Henkisen suorituskyvyn elementit
•    Mitä tilannetaju on ja miten energian johtaminen vaikuttaa tilannetajuun?
•    Mielen muotoilun lisää joustavuutta ja vähemmän kuormitusta
•    Askeleet tilannetajun kehittämiseen

Itseluottamuksen kasvattaminen työelämässä, Anniina Hukari. Tallenteen näet täältä.

Millainen sinun itseluottamuksesi on? Suhteessa eri asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Monesti puhumme itseluottamuksesta kuin se olisi jotain mikä joko on olemassa tai sitten ei ole. Kuin se olisi jokin yleinen maaginen voima, joka on meissä kaiken aikaa ja kaikkialla. Itseluottamuksemme kuitenkin vaihtelee suuresti erilaisissa tilanteissa, ihmisryhmissä ja suhteessa erilaisiin asioihin. Työyhteisössäkin toisessa ryhmässä saatan kokea itseni vahvaksi ja osaavaksi kun taas toisessa tiimissä huomaan epäileväni itseäni ja osaamistani. Itseluottamusta voi ja kannattaa lähteä tietoisesti kehittämään ja vahvistamaan – yksin ja yhdessä.

Webinaarin teemoja

  • Mitä itseluottamus on?
  • Oman itseluottamuksen vahvistaminen
  • Itseluottamuksen kasvattaminen työyhteisössä
  • Rohkeus tulla nähdyksi ja kuulluksi

Myönteisyys voimavaraksi ja hyödynnä aivojen neuroplastisuus, Jaana Hautala. Tallenteen näet täältä

Kun ihminen käytätä myönteisyyttä ja vahvuuksiaan työssä, hän on energinen, tavoitteellinen ja kokee itsensä hyvinvoivaksi. Myönteisyys avaa näkemään uusi mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja. Myönteisyyden silmälasit ovat meidän kaikkien saatavilla kun taas toisinaan negatiivisuus laittaa meitä näkemään uhkia ja voi saada meidän ylireakoimaan.

Tiedämme, miten huomion suuntaamisella ja tavallamme ajatella on valtava vaikutus siihen miten näemme maailman. Ajatuksia tulee ja menee tuhansia, mutta tapa ajatella on taito sekä mielen ohjelmointia. Ajattelua kehittämällä voimme hyödyntää kaikki aivojen neuroplastisuutta enemmän.

Webinaarin teemoja:

  • Aivojen neuroplastisuuden hyödyntäminen
  • Ajattelutaitojen harjoittaminen
  • Vaikuta mielenkuormaan ja pura negatiivisuutta
  • Nostetaan myönteisyys vuoden 2021 voimavaraksi

Ihmisenä kasvu ja kohti omaa potentiaalia, Anniina Hukari ja Jaana Hautala. Katso tallenne täältä.

Meillä jokaisella on mahdollisuus huomattavasti parempaan suoritukseen kuin mihin tällä hetkellä yllämme. Meillä on huikeasti potentiaalia, jota emme syystä tai toisesta tunnista ja saa käyttöömme. Kehittyminen on ihmiselle kuitenkin luontaista. Jokainen kasvaa ja kehittyy koko ikänsä. Kasvun polulla meitä auttaa eteenpäin se, että hyväksymme oman keskeneräisyytemme. Sen tilan ja tilanteen missä tällä hetkellä olemme. Uuden äärellä ollessamme tarvitsemme itseluottamusta. Minäpystyvyyden tunne auttaa meitä saamaan asioita aikaiseksi ja menemään sanoista tekoihin. Itseluottamus ei kuitenkaan synny meissä itsessämme vaan se on jokaisessa hetkessä suhteessa muihin ihmisiin. Tästä syystä kasvamme parhaiten muiden ihmisten kanssa toimiessamme tiimeissä ja yhteisössä. Me olemme toinen toistemme parhaita kasvattajia. Sinun merkityksesi muiden kasvulle on valtava. Tervetuloa webinaariin tutkimaan yhdessä kasvamisen mahdollisuuksia.

Webinaarin teemoja:

  • Keskeneräisyyden hyväksyminen ja itsemyötätunto
  • Oman potentiaalin tunnistaminen
  • Sisäisen vahvuuden ja itseluottamuksen vahvistaminen
  • Muiden tukeminen kasvun polulla

Muutosjohtaminen etätyössä, Anniina Hukari, Taitotraining. Katso tallenne täältä.

Muutostilanteissa hyvän johtamisen merkitys korostuu. Etäjohtamisessa tämä vahvistuu entisestään. Millainen johtaminen sitten toimii? Mihin kannattaisi kiinnittää tässä hetkessä erityisesti huomiota?

Liikkuessamme vauhdilla etätapaamisesta toiseen, on tärkeää varmistaa niiden laadun säilyminen. Kun kohtaat ihmisiä verkossa, varmista, että olet itse hyvässä energiassa, pystyt olemaan läsnä, aidosti kuuntelemaan ja varmistamaan, että kaikki saavat äänensä kuuluville.

Webinaarin teemoja:

  • Coachaava työote
  • Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen
  • Tunteiden tunnistaminen ja johtaminen
  • Virhetulkintojen vähentäminen

Uupuminen ja kuormittava stressi, Jaana Hautala, Oivaltamaan. Katso tallenne täältä.

Oletko jaksamisen äärirajoilla? Tiedätkö missä menet itsesi kanssa? Onko reaktiosi energiaa vieviä tai pyrit selviytymään syksyn tulevista päivistä? Webinaarin aikana pohdimme, miten oppii tukemaan omaa palautumista, löytää työkaluja stressin ja kuormituksen säätelyyn sekä taitoja, miten vahvistaa psykologista joustavuutta ja turvan tunnetta.

  • Miten säädellä stressiä ja kuormitusta päivittäin?
  • Fyysisen ja psyykkisen palautumisen työkalut parempaan vireystilaan sekä konkreettiset työkalut ylimääräisen kehon kuorman purkamiseen
  • Miten yhdessä voimme työyhteisössä ehkäistä haitallista stressiä ja sen aiheuttamaa uupumista?

Oivallat, miten pienillä muutoksilla palautumisesi laatu paranee ja saat käytännönläheisiä työkaluja oman sekä työyhteisön jaksamisen ylläpitämiseksi.

Tiimiläisten aito osallistaminen etätyöskentelyssä, Anniina Hukari, Taito Training . Katso tallenne täältä.

Mitä jos tekisimme tässä hetkessä päätöksen rakentaa kokouksista ja työpajoistamme entistä laadukkaampia ja tuloksellisempia? Ottaisimme kaikki aidosti mukaan, ei vaan kuuntelijoina vaan aktiivisina toimijoina, ajattelijoina ja tekijöinä.

Webinaarin teemoja:

  • Onnistuneen verkkokokouksen tai työpajan suunnittelu
  • Kokouksen tai työpajan vetäjän roolit
  • Etäosallistamisen onnistumisen edellytykset

Henkinen hyvinvointi työyhteisön kilpailuetuna , Jaana Hautala, Oivaltamaan Oy, Katso tallenne täältä

  • Miten vahvistaa henkistä hyvinvointi?
  • Tunteiden vaikutus henkiseen hyvinvointiin?
  • Miten luoda henkistä hyvinvointia lisäävä työympäristö?

Elämme jatkuvassa epävarmuudessa ja henkisen suorituskyvyn vaatimukset ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin.Työikäisten psyykkisen kuormitus onkin kasvanut valtavasti viime aikoina ja työperäinen stressi on nykyään toiseksi suurin työterveysongelma tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Henkinen hyvinvointi on näin noussut yhä vahvemmin työyhteisön kilpailueduksi. Me kaikki tarvitsemme henkistä hyvinvointi kaikessa työssä, jossa joudumme käyttämään ajattelukapasiteettia, tunnekyvykkyyttä tai keskittymään tarkkaavaisesti.

Kasvun mindsett auttaa muutoksessa, Anniina Hukari, Taito Training. Katso tallenne täältä.

Webinaarin teemoja:

  • Tiedostamaton ja tiedostettu toiminta
  • Omien ajatusmallien tiedostaminen ja tunnistaminen
  • Kasvun mindset kehittymisen tukena yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla

Energian ja toimintakyvyn johtaminen, Jaana Hautala, Oivaltamaaan Oy Katso tallenne täältä.

Webinaarin sisältöä:

  • Miten optimaalisen energian johtamisella mahdollistaa keskittyneen toimintakyvyn?
  • Luontaisen rytmin vaikutus energian johtamiseen
  • Hyvä suorituskyky syntyy palautumisen ja kuormituksen tasapainosta – miten se tehdään
  • Miten minimoit asioita, jotka syövät energiaa ja heikentävä toimintakykyä?
  • Hyödynnä aivojen neuroplastisuus toimintakyvyn johtamisessa

Tervetuloa mukaan! Webinaareissamme on ollut jo yli 2000 osallistujaa sadoista organisaatioista ja olemme kiitollisia saamastamme palautteesta ja näin innnoissamme jatkamme aamuwebinaarien pitämistä.

Kaikki menneet webinaaritallenteet löydät myös täältä.

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 16.1.2022

 

Äskettäin minut kutsuttiin erääseen organisaatioon puhumaan metataidoista ja käynnistämään siihen liittyvä valmennuksellinen henkilöstöprojekti. Olin tilaisuudesta riemuissani. Teema, jota olen tutkinut ja kouluttanut yli kymmenen vuotta, on alkanut kiinnostaa yhä enemmän organisaatioita.

 

Etätöiden ja koronan aiheuttamien muutosten valossa monet ovat huomaamattakin joutuneet harjoittelemaan metataitoja selviytyäkseen. Itse pohdin usein valmennusryhmieni kanssa, mitä vaikutuksia metataitojen tietoisella harjoittamisella on arkielämään. Miten paljon voisimmekaan vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, joustavuuteemme sekä yhteistyökykyymme?

 

Aalto-yliopisto on kehittänyt ”metataidot esille” -työkalun kasvattaakseen työntekijöidensä valmiutta tuleviin muutoksiin. Sitra on puhunut pitkään uudesta tavasta tehdä työtä, joka on joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, kokeilevaa ja verkottunutta. Työn merkityksellisyys ja inhimillisyys alkoivat korostua jo ennen koronan tuloa ja korona-aika on painottanut metataitojen merkitystä. Korona-ajan pitkittyessä niin henkinen kuin fyysinen jaksaminen sekä itseohjautuvuuden merkitys ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Olemme jo pitkään tarvinneet substanssitaitojen rinnalle pehmeämpiä metataitoja. Olisikohan nyt aika kiinnittää niihin enemmän huomiota?

 

Metataitoja tarvitaan muutoksessa

 

Mitä metataidot sitten oikein ovat? Sitran, World Economic Forumin, Ilmarisen ja opetushallituksen vuosina 2017-2019 tekemistä tutkimuksista nousi muutamia yhteisiä aatteita: ongelmanratkaisukyky, oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, luovuus, yhteistyötaidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu, tunneälykkyys ja empatia sekä muutosjoustavaa eli resilienssi.

 

Metataidoissa on kyse niin henkilökohtaisista taidoista kuin yhteistyötaidoista, jotka auttavat pysähtymään, valitsemaan, mukautumaan, palautumaan sekä ajattelemaan tietoisemmin ja selkeämmin sekä luomaan uutta rohkeasti. On kyse taidoista, joita tarvitaan kasvavassa muutoksessa, jotta voi pärjätä paremmin erilaisten ihmisten kanssa ja oppia toisilta. Jotta voi oppia uutta, tulee myös voida hyvin. Jotta voi innostua, tulee olla tilaa uudelle. Jotta voi suoriutua ja voida samalla hyvin, tarvitaan sekä itsesäätelyä että kontrollia.

 

Nopeiden muutosten maailmassa on tärkeää paitsi se, että jokainen ottaa vastuuta, myös se, että asioista on lupa ajatella uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. On keskeistä luoda työyhteisöihin tilaa, jossa on enemmän aikaa ihmetellä ja jossa avoimesti sekä ennakkoluulottomasti tutkitaan olemassa olevaa osaamista ja tarvetta muutokselle.

 

 

Oivalluksia metataitojen kehittämisestä

 

Alla ajatuksia siitä, miten metataitojen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja työpaikoilla ja mitä jokainen voi omalta osaltaan tehdä.

 

1. Ajattelu- ja tunnetaidot
Itsereflektointi ja itseanalyysi korostuvat. Omien ajattelumallien ja tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa muutosjoustavuudelle sekä hyvinvoinnille. Kysy itseltäsi: Kuinka voisit tietoisesti kehittää omaa ajatteluasi, hakea uusia näkökulmia ja lisätä uteliaisuuttasi? Mitä tunne-energiaa viet päiviisi tai teams-palavereihisi?

 

2. Työskentelyä edistävät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Yhdessä ajattelu muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa ja sitä, kuinka oma viestintä niin sanallisesti kuin kehon kielen kautta vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeää ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa tätä viestintää. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein menemällä toisen maailmaan kuunnellen, kysellen ja vähentämällä tietoisemmin oman mielen tulkintaa sekä negatiivisia oletuksia. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?

 

3. Pysähtyminen ja muutosjoustavuus
Päivittäiset mikropysähtymiset auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Miten sinä rakennat päivittäistä palautumista ja resilienssiäsi?

 

4. Luovuus esiin intuitiota harjoittelemalla
Intuitiota tietoisesti hyödyntävät ihmiset pystyvät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Intuitio harjaantuu, kun kehittää omaa havaintokykyä, opettelee katkaisemaan turhan järkeilyn, vahvistaa kehomieliyhteyttä ja tarkkailee omia aistimuksia, tuntemuksia ja mielikuvia. Intuition mahdollisuuksille kannattaa avautua, vaikka se voi vaatia omien kriittistenkin asenteiden muuttamista.

 

“Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.”
Mike Dooley

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Hiljaisuuden kuuntelua epävarmuuden keskellä, Arvostavia kohtaamisia hybridiarjessa, Kuunteletko kehosi viestejä?, Innostus tarttuu ja luo merkitystä ja Olet vahvempi kuin luuletkaan.

Tietoisuus on opittava taito, joka edistää omaa hyvinvointia. Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin; innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen suoritukseen tarvitaan itsesäätelyä, tietoisuutta sekä metataitoja
 
Miksi kuitenkin helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle? Käytämme tällöin energiamme rutiineihin, jotka ylläpitävät sekasortoista tilaa, jossa mieli suorittaa ja keho selviytyy. Tällöin elämä on toisinaan vain selviytymistä päivästä toiseen vauhdin keskellä.
 

Tietoisuus autopilotin tilalle

 
Olen tämän syksyn aikana kohdannut kymmenissä organisaatioissa asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat uupumisen keskellä. Toisaalta olen saanut valmentaa innostavia asiantuntijoita, jotka tietoisesti haluavat kehittää palautumisentaitoja, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä muita metataitoja johtaakseen itseään paremmin. Tietoa on varmasti riittävästi, mutta miten tiedon keskellä voi varmistaa oman palautumisen sekä uudistumiskyvyn?
 
Kysymys on usein ympäröivän tilanteen tiedostamisesta sekä rohkeudesta ja kyvystä pysähtyä ja olla läsnä tässä ja nyt. Kun pysähtyy, tunnistaa helpommin omat tarpeensa ja tiedostaa omat toimintamallinsa. Metataidoissakin kyse on henkilökohtaisista taidoista, jotka auttavat voimaan paremmin, uudistumaan, pitämään omat rajat, ajattelemaan selkeämmin sekä kuuntelemaan omaa kehoa.
 

Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa mitään

 
Pysähtyminen antaa myös tilaa tarkastaa, tekeekö arjen vauhdissa oikeita asioita. Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa juuri mitään. Elämä kulkee huomaamattamme autopilotilla päivästä toiseen. Heräämme samaan aikaan, torkutamme kelloa, selaamme sängyssä kiiremeilit, juomme lennossa aamukahvit, hoidamme totuttuun tapaan aamurutiinit, siirrymme kotoa töihin selaamalla älypuhelinta, meilejä ja huomaamatta olemme työpaikan pihalla to do -lista täynnä tekemistä. Alamme juoksemaan paikasta tai tehtävästä toiseen – liian usein vain pyrkiäksemme selviytymään päivästä.
 
Aamun toimintamallien sekä rutiinien muuttaminen, voi olla iso askel kohti parempaa energian johtamista ja palautumista. Hyvinvoivia ja menestyviä ihmisiä tutkiessa, heiltä on löydetty paljon samankaltaisuutta aamurutiineista. Aamu asettaakin meille kaikille koko loppupäivän suunnan.
 

Viritätkö sinä itsesi mentaalisesti aamuisin päivään? Valitsetko millä tunnetilalla ja fokuksella menet töihin?

1) Anna itsellesi aamuisin aikaa olla tietoinen
 
Usein riittää, että herää 15 minuuttia aikaisemmin. Voisitko olla ensimmäisen tunnin ilman sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Jos avaa sähköpostin heti heräämisen jälkeen, etkö anna silloin kellosi hallinnan muille? Löydä sinulle sopiva tapa tai aamurutiini, jolla aloitat päivän tietoisesti, reuhoittuen ja virittäytyen.
 
2) Pysähtyminen ja uudistumiskyky
 
Onko sinulla lupa palautua päivittäin? Tiedämme, että mikrotauot sekä päivittäinen pysähtyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Oletko varannut kalenteriin aikaa pysähtymiselle entä onko teillä yhteiset pelisäännöt mikrotauoille?
 
3) Kohtaaminen aidosti ja arvostaen
 
Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat tietoisesti omaa tunne-energiaansa kysymyksillä. Kysytkö itseltä aamuisin: Minkä tunnetilan vien tähän päivään? Pysähdytkö sinä aidosti kuuntelemaan vuorovaikutuksessa toista ilman oman mielen selittelyä?
 
Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoinnin takanakin on pysähtyminen tähän hetkeen sekä tietoisuus, joka tuo usein vastuuta omaan toimintaan.
 
Minun oma intohimoni on metataidot, henkinen suorituskyky, vuorovaikutus ja palautuminen. Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset innostumaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta ja näkemystä uudistumiseen.
 
Jos ajatukseni kiinnostavat, tutustu minuun lisää tai käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen.
 
Jaana Hautala, 050 34 06 2888 tai jaana.hautala@oivaltamaan.fi
 
Tämä blogi julkaistu alkuperäisenä Unelmien työpäivän yhteydessä syyskuussa 2018.
 

Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

 

Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

 

Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

 

Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

 

Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

 

Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

 

Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

 

Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

    • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
    • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
    • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

 

Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

    • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
    • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

 

Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

 

Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

    • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
    • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
    • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
    • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
    • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
    • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

 

Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

 

Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.

Olen viime viikkoina päässyt työskentelemään tulevaisuudenkin näkökulmasta mielenkiintoisen aiheen äärellä eli mallittamisen. Olin tieteiden talolla avaamassa NLP- mallittamista ja olen organisaatioissa tiimien kanssa pohtinut miten hiljaista tietoa mallitetaan tai miten tiimin sisällä olevaa huippuosaamista tuodaan mallittamisen avulla näkyväksi.

 

Mallittaminen on eräänlaista taitavuuden tutkimista eli siinä mallitetaan ihmisten niitä ajattelu- ja toimintatapoja, joita käyttäen he pääsevät elämän eri alueilla huippu tuloksiin. Usein monet opit, taidot ja kyvyt ovat niin syvälle ja pitkälle automatisoituneita, että ne ovat jo lähes tai kokonaan tiedostamattomia. Kukin meistä on esimerkiksi jollakin elämän alueella oman elämänsä mestari ja taitaja. Kun huippuosaaminen puretaan auki ja automatisoitunut tieto tuodaan näkyväksi voidaan taito tai toimintatapa opettaa myös muille.

 

 

NLP eli neuro- liqvistinen -prosessointi on lähtenyt mallittamisen ajatuksesta jo 45 vuota sitten. NLP: n taustahahmot Grinder ja Brandler huomasivat, että yhteistä monille huippuosaajille olivat tiedostamattomat taidot ja mielen strategiat, joita voidaan mallittaa ja opettaa myös muille ihmisille. Harva huippuosaaja: johtaja, esimies, taiteilija, kädentaitaja jne. osasi kertoa miksi hän on niin taitava omalla osaamisalueella. Näin syntyi erilaisia mallittamisen metodeja, joilla päästää metataitoon ja metatietoon eli näkyvän osaamisen sekä tekemisen taakse.

 

”We know more than we can tell” -Michel Polanyi

 

Nykyisessä muutosvirrassa mallintamisen hyödyt olisi tärkeää hyödyntää paremmin. Mitä asioita on tärkeää siirtää organisaation muutostilanteessa ja tiimien vaihtuessa  sekä mistä mielenstrategioista tai hiljaisesta tiedosta olisi syytä päästä irti, jotta asiat kehittyvät organisaation ja tiimin sisällä parhaalla tavalla eteenpäin.

 

Mallittaminen voi kohdistua esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, ajattelutapoihin, tavoitteiden asettamiseen, palautteisiin reagoimiseen, ajattelu- ja toimintamallien löytymiseen, johtamisen ja esimiestyön tapoihin ja tyyleihin, tiimiytymiseen, luottamuksen rakentumiseen tai vaikka avoimeen vuorovaikutuskulttuuriin. Itse sain viikko sitten olla mallittamassa erään ison organisaation arvostavaa kohtaamista ja päivän työpajan jälkeen fiilis oli huikea. Mallittamisen seurauksena arvostava kohtaaminen nousi kollektiiviseen tietoisuuteen ja heijastus luottamuksen lisäämiseen ja avoimen vuorovaikutuskulttuurin kehittymiseen oli heti havaittavissa.

 

On huikeaa olla mukana prosessissa, jossa mallittaminen tekee näkyväksi ja kasvattaa organisaation sekä tiimin tietoisuutta toimintatavoista ja ymmärrystä toimintamalleista,tekee näkyväksi ihmisten eroja ja samankaltaisuutta, tuo esille hiljaista tietoa, taitoja, voimavaroja ja vahvuuksia. Mallittamisen avulla huomataan myös, että:

    • Arvostus omaa työtä kohtaan lisääntyy, sitoutuminen lisääntyy
    • Avoimen – ja luottamuksellisen työyhteisökulttuurin rakentuminen paranee ja arvostus lisääntyy
    • Tehtävien vaihtuessa perehdytyksen onnistuminen paremmin
    • Kun mallitusprojekteissa focus on osaamisessa (ei ongelmissa), niin se koetaan isompana arvostuksena ja se lisää tiimin innostusta työhön!

 

Itse käytän mallittamiseen NLP – teknikoita. NLP:n suosion salaisuus piilee käytännönläheisissä ja konkreettisissa malleissa ja työkaluissa. Työkalujen avulla voi saada nopeasti aikaan positiivisia muutoksia arjen ja työn vuorovaikutustilanteissa sekä oman ja tiimin ajattelun toiminnallisten esteiden purkamisessa.

 

Jos olet kiinnostunut mallittamisesta, ja haluat kehittää omaa osaamista tai tiimiä, tuoda hiljaista tietoa näkyväksi, niin ota yhteyttä. Vuonna 2016 käynnisty myös koulus mallittamisen käytännönläheisiin NLP-työkaluihin.

Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan hyvinvoivalla ja menestyvällä yksilöllä sekä tiimillä on metataidot hallussa. Heille on tärkeää tietoisesti harjoittaa ajattelu- ja tunnetaitoja sekä kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja. Tietoisuustaidot sekä intuition käyttö on heille jo jokapäiväistä ja luontaista. Ärsyketulvassa yksi keino pysähtyä metataitojen äärelle on NLP.

 

Sain olla viime perjantaina Innostu IT:stä -seminaarissa puhumassa metataidoista ja NLP:stä Telia Soneran Timo Auerin jälkeen. Timon esityksessä nousi esiin, että erään tutkimuksen mukaan näkökulman ja perspektiivin vaihto lisää 80 % älykkyyttä. Ajatus pysäytti minut. NLP eli suomalaisittain neuro-lingvistinen ohjelmointi on mielestäni 80 %:sti sitä uusien näkökulmien avaamista ja loput NLP:stä on metataitojen harjoittelua, josta kirjoitin viime blogissani.

 

Itse törmäsin ensimmäisen kerran NLP:hen urheiluvuosien aikana. Henkistä vahvuutta harjoiteltiin NLP:n avulla jo 90-luvun alkupuolella. Harmikseni hävitin NLP:n ja metataitojen harjoittamisen uraputkivuosien aikana. Esimieskoulutuksissa ei siihen aikaan paljon puhuttu ajattelu- ja tunnetaidoista – saati tietoisuustaidoista. Monta kertaa olen pohtinut, miten olisin hyötynyt ihmisten erilaisuuden ymmärtämisestä 15 esimies vuoden aikana. Onneksi löysin NLP: n uudelleen, vaikka se minulta vaatikin seinään törmäämisen ja korkealta tipahtamisen. Samalla löysin kutsumuksen loppuelämään eli valmentamiseen ja henkisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. NLP on auttanut minua pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneherkkyyttä sekä aistejani kohti parempaa ihmisymmärrystä. NLP on aukaissut myös omaa intuitiivisuuttani sekä auttanut minua olemaan armollisempi sekä vähemmän suorittava itseäni kohtaan.

 

NLP:ssä on jotain mitä meillä kaikilla jo on. NLP on mindfulnessin ja coachingin avulla keino vapauttaa omaa potentiaalia sekä energiaa ja pysähtyä tähän hetkeen. Me olemme Minä Oy Ab kokonaisuus ja kaikki meissä vaikuttaa kaikkeen. NLP:n avulla voimme pysähtyä oman ajattelu-, tunne- ja toimintamallien äärelle, muuttaa toimimattomia malleja ja vapauttaa näin omaa energiaa ja potentiaalia. Ikään kuin astua ihmisinä seuraavalle tasolle. Se on perspektiivin vaihtoa mielestäni parhaimmillaan niin yksilön kuin tiimienkin maailmassa.

 

Mitä se NLP sitten on?

NLP on tehokas ja käytännöllinen menetelmä ja asenne, joka auttaa kehittämään omia resurssejasi. NLP on taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on jo kaikki rakennuspalikat, ne pitää vain vapauttaa käyttöön. NLP avaa tien mielen ja kehon mahdollisuuksiin: miten opimme, ajattelemme, tunnemme, viestimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme.

 

NLP tulee sanoista Neuro-Linguistic Programming, eli suomalaisittain neuro-lingvistinen ohjelmointi.

    • Sana ”neuro” viittaa tässä yhteydessä ihmisen neurologisiin prosesseihin, eli viiteen aistiimme, hermostoon sekä aivoissamme ja mielessämme tapahtuvaan tiedon käsittelyyn, joka vaikuttaa aina fysiologiaan ja päinvastoin.
    • Lingvistinen puolestaan viittaa puhuttuun kieleemme, sen rakenteisiin ja kehonkieleemme, joiden välityksellä me kommunikoimme sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla. Jokaisella on oma kokemuksensa todellisuudesta. Kokemukseen vaikuttaa mm. meidän geenit, historia, arvot, uskomukset, persoonallisuus ja aistit.
    • Prosessointi eli puhuttu kieli. Sanat joita käytämme, kytkeytyvät läheisesti meidän subjektiiviseen kokemukseemme todellisuudesta. NLP on käytännöllistä ja toimivaa. Se auttaa meitä kehittämään henkisiä resurssejasi – metataitoja niitä tulevaisuuden hyvinvoinnin taitoja.

 

Muutos on mahdollisuus ja pysyvä ilmiö tässä hetkessä. Tarvitsemme metataitoja, jotta voimme kehittää transformaatiotaitoa eli kykyä viedä muutosta eteenpäin epävarmoissa olosuhteissa – oli kyse sitten oman itsensä, tiimin tai organisaation johtamisesta.

 

Jos kiinnostut ja haluat kehittää itseäsi, NLP-koulutus on sinua varten! Katso myös NLP yrityksille: erilaiset valmennukset, luennot ja tyhy-päivien ohjelmat.