Miten olla rauhallinen kriisien täyttämässä maailmassa ja vahvistaa omaa henkistä jaksamista, kun tuntuu, että toisinaan elämä on vain päivistä ja tilanteista selviytymistä? Henkinen suorituskykymme on ollut koetuksella viime vuosien aikana. Omissa valmennuksissani käsittelen viikoittain sitä, miten löytää henkistä jaksamista tämän hektisen paineen alla sekä miten valmistautua epävarmuutta täynnä oleviin, tuleviin vuodenaikoihin.

Vaikka tekisimmekin tietoista työtä tulevaan valmistautumisen sekä oman henkisen ja psyykkisen vahvuuden kehityksen eteen, tämä jää helposti pois päivittäisestä rutiinistamme. On hyvä tiedostaa, että psyykkisen vahvuuden rakentaminen on oppimisprosessi, jossa edetään pienin askelin – ja joka kannattaa aloittaa jo tänään.

Psyykkinen vahvuus on monen tekijän summa

Psyykkinen vahvuus lähtee itsetuntemuksen lisäksi psyykkisen säätelyn taidoista, vireystilan säätelystä, keho-mieli-malleista sekä rentouden tunteen löytymisestä. Itse havahduin henkisen suorituskyvyn tutkimiseen ja psyykkisen vahvuuden rakentamiseen vuonna 2007. Kokemani kriisit herättivät minut ja tiedostin, kuinka olin jo pitkään elänyt itseni ja kehoni kustannuksella. Olin hukannut keho-mieli-yhteyteni ja rentouden tunteen kokonaan, ja psyykkinen vahvuuteni oli alkanut murentua pala palalta. Vastoinkäymiset useimmiten lopulta vahvistavat meitä ja kriisien seurauksena muutamme asioita, kun ymmärryksemme ja havaintokykymme kirkastuvat. Näin kävi myös minulle ja samalla löysin oman elämäni merkityksen mielenvalmentajana.

Tällä uudella polulla lähdin tutkimaan ja opiskelemaan psyykkistä vahvuutta ajattelumallien, keho-mieli-yhteyden ja mielikuvaharjoittelun kautta. Opin pikkuhiljaa vaikuttamaan muun muassa omaan fysiologiaani, hermostooni, tunteideni säätelyyn sekä mieleni sisäiseen narratiiviin, joka oli varsin kriittinen sekä vaativa vielä 2000-luvulla. Psyykkisen vahvuuden kehittämisessä on tärkeää oppia ymmärtämään omia ajattelu- ja toimintamallejaan paremmin. Kun oppii ymmärtämään, minkälainen sisäinen ohjelma pyörittää omaa ajattelua, hermostoa, arjen rutiineja sekä valintoja, on mahdollista muuttaa ja rakentaa itselle uudenlaista tapaa olla. Kun tietää, mitä omassa mielessä on meneillään, on helpompi tehdä aidosti omia valintoja ja vahvistua sekä johtaa omaa energiaa tietoisemmin.

Viisi askelta psyykkisen vahvuuden kehittämiseen

Kun muuttaa oman energiansa, voi muuttaa oman tulevaisuutensa. Muutamalla päivittäisellä askeleella pääset hyvään alkuun psyykkisen vahvuuden kehittämisessä.

1. Luo väljyyttä aamuun – saat tärkeää aikaa itsellesi
Käynnistä tietoisesti päiväsi omaa energiaasi johtaen ennen kuin päästät ulkoisen maailman vaatimukset elämääsi. Älä avaa puhelinta, meilejä tai uutisia, vaan liiku, meditoi, hengitä ja lue tai kirjoita.

2. Opettele palautumaan ajoissa ­– vahvista hermostoasi
Aikatauluta tauot kalenteriisi sekä arvota ne itsellesi. Tee muutaman minuutin pituisista, rauhoittavista ja tietoisuutta lisäävistä harjoituksista osa päivän rutiinia. Esimerkkeinä neliöhengitys, rauhallinen palleahengitys, perhoshengitys ja mielikuvaharjoitus.

3. Muuta mielesi – muutat havaintojasi
Aloita tutkimalla havaintojasi ja sitä, miten suhtaudut maailmaan. Ota päivittäiseksi tavaksi vetäytyä hetkeksi rauhalliseen paikkaan, jossa voit rentouttaa kehosi, hengittää syvään ja harjoitella suuntamaan aistejasi myönteiseen.

4. Vahvista keho-mieli-yhteyttä – lisäät vahvuuttasi
Opettele pysähtymään ja kuuntelemaan kehoasi. Kun opit tiedostamaan kehosi jännitystiloja ja kireyksiä, opit paremmin kuulemaan myös kehon hienovaraisia signaaleja fyysisestä ja henkisestä tilasta. Tiedostaminen on ensimmäinen askel, joka auttaa päästämään irti turhasta kontrollista ja suorittamisesta kohti vahvempaa keho-mieli-yhteyttä.

5. Valmistaudu mielikuvaharjoittelulla – muutat odotuksiasi
Mielikuvaharjoittelulla voimme valmistautua tuleviin tapaamisiin ja vahvistaa näin itseämme uusiin haasteisiin. Mielikuvaharjoitelulla voimme myös vahvistaa voimavarojamme, rentoutua sekä aktivoida aivoissa uusia hermoverkkoja.

Rauha ei tarkoita myrskyttömyyttä, vaan sitä, että pysymme tyynenä myrskynkin keskellä. Kun maailmalla myrskyää, meidän on tärkeää vahvistaa omaa tyyneyttämme, jotta pärjäämme kaiken epävarmuuden keskellä.

”Se, mitä on takanamme, ja se, mitä on edessämme, ovat pikkuseikkoja verrattuna siihen, mitä on sisällämme.”
Ralf Waldo Emerson

Voimatila-mielikuvaharjoitus

 

Luo itsellesi voimatila mielikuvaharjoituksella:

  • Hengitä muutama kerta rauhallisesti sisään ja ulos, ja pidennä uloshengitystä hieman.
  • Kuvittele sen jälkeen itsesi paikkaan, jossa tunnet olosi levolliseksi ja rennoksi.
    Paikka voi olla mikä tahansa sinulle tuttu, esimerkiksi mökkiranta, luonto, metsäpolku.
  • Sijoita itsesi kaikilla aisteilla valitsemaasi paikkaan.
  • Tunne paikan maa jalkojesi alla, kun kuljet paikassa.
  • Katsele mielikuvapaikassa ympärillesi. Huomioi, mitkä asiat rauhoittavat sinua ja lisäävät rentouttasi.
  • Huomioi ja tule tietoiseksi paikan erilaisista pinnoista ja äänistä.
  • Tiedosta, mitä kuulet ja mitkä äänet lisäävät sinulle hyvää tai rauhallista energiaa.
  • Katsele ympärillesi ja löydä paikka, johon voit istahtaa mukavasti.
  • Hengitä rauhallisesti sisään pysähtymistä, levollisuutta, tasapainoa, hellittämistä ja rentouden tunnetta. Hengitä ulos kuormitusta, stressiä tai mielen kielteisyyttä.
  • Voit hakeutua tähän paikkaa muutamaksi minuutiksi aina, kun tunnet tarvetta pieneen pysähtymiseen tai levolliseen hetkeen.

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Kollega – verkkolehdessä 12.10.2022

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 16.1.2022

 

Äskettäin minut kutsuttiin erääseen organisaatioon puhumaan metataidoista ja käynnistämään siihen liittyvä valmennuksellinen henkilöstöprojekti. Olin tilaisuudesta riemuissani. Teema, jota olen tutkinut ja kouluttanut yli kymmenen vuotta, on alkanut kiinnostaa yhä enemmän organisaatioita.

 

Etätöiden ja koronan aiheuttamien muutosten valossa monet ovat huomaamattakin joutuneet harjoittelemaan metataitoja selviytyäkseen. Itse pohdin usein valmennusryhmieni kanssa, mitä vaikutuksia metataitojen tietoisella harjoittamisella on arkielämään. Miten paljon voisimmekaan vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, joustavuuteemme sekä yhteistyökykyymme?

 

Aalto-yliopisto on kehittänyt ”metataidot esille” -työkalun kasvattaakseen työntekijöidensä valmiutta tuleviin muutoksiin. Sitra on puhunut pitkään uudesta tavasta tehdä työtä, joka on joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, kokeilevaa ja verkottunutta. Työn merkityksellisyys ja inhimillisyys alkoivat korostua jo ennen koronan tuloa ja korona-aika on painottanut metataitojen merkitystä. Korona-ajan pitkittyessä niin henkinen kuin fyysinen jaksaminen sekä itseohjautuvuuden merkitys ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Olemme jo pitkään tarvinneet substanssitaitojen rinnalle pehmeämpiä metataitoja. Olisikohan nyt aika kiinnittää niihin enemmän huomiota?

 

Metataitoja tarvitaan muutoksessa

 

Mitä metataidot sitten oikein ovat? Sitran, World Economic Forumin, Ilmarisen ja opetushallituksen vuosina 2017-2019 tekemistä tutkimuksista nousi muutamia yhteisiä aatteita: ongelmanratkaisukyky, oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, luovuus, yhteistyötaidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu, tunneälykkyys ja empatia sekä muutosjoustavaa eli resilienssi.

 

Metataidoissa on kyse niin henkilökohtaisista taidoista kuin yhteistyötaidoista, jotka auttavat pysähtymään, valitsemaan, mukautumaan, palautumaan sekä ajattelemaan tietoisemmin ja selkeämmin sekä luomaan uutta rohkeasti. On kyse taidoista, joita tarvitaan kasvavassa muutoksessa, jotta voi pärjätä paremmin erilaisten ihmisten kanssa ja oppia toisilta. Jotta voi oppia uutta, tulee myös voida hyvin. Jotta voi innostua, tulee olla tilaa uudelle. Jotta voi suoriutua ja voida samalla hyvin, tarvitaan sekä itsesäätelyä että kontrollia.

 

Nopeiden muutosten maailmassa on tärkeää paitsi se, että jokainen ottaa vastuuta, myös se, että asioista on lupa ajatella uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. On keskeistä luoda työyhteisöihin tilaa, jossa on enemmän aikaa ihmetellä ja jossa avoimesti sekä ennakkoluulottomasti tutkitaan olemassa olevaa osaamista ja tarvetta muutokselle.

 

 

Oivalluksia metataitojen kehittämisestä

 

Alla ajatuksia siitä, miten metataitojen kehittämistä voidaan tukea työelämässä ja työpaikoilla ja mitä jokainen voi omalta osaltaan tehdä.

 

1. Ajattelu- ja tunnetaidot
Itsereflektointi ja itseanalyysi korostuvat. Omien ajattelumallien ja tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa muutosjoustavuudelle sekä hyvinvoinnille. Kysy itseltäsi: Kuinka voisit tietoisesti kehittää omaa ajatteluasi, hakea uusia näkökulmia ja lisätä uteliaisuuttasi? Mitä tunne-energiaa viet päiviisi tai teams-palavereihisi?

 

2. Työskentelyä edistävät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Yhdessä ajattelu muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa ja sitä, kuinka oma viestintä niin sanallisesti kuin kehon kielen kautta vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeää ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa tätä viestintää. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein menemällä toisen maailmaan kuunnellen, kysellen ja vähentämällä tietoisemmin oman mielen tulkintaa sekä negatiivisia oletuksia. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?

 

3. Pysähtyminen ja muutosjoustavuus
Päivittäiset mikropysähtymiset auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Miten sinä rakennat päivittäistä palautumista ja resilienssiäsi?

 

4. Luovuus esiin intuitiota harjoittelemalla
Intuitiota tietoisesti hyödyntävät ihmiset pystyvät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Intuitio harjaantuu, kun kehittää omaa havaintokykyä, opettelee katkaisemaan turhan järkeilyn, vahvistaa kehomieliyhteyttä ja tarkkailee omia aistimuksia, tuntemuksia ja mielikuvia. Intuition mahdollisuuksille kannattaa avautua, vaikka se voi vaatia omien kriittistenkin asenteiden muuttamista.

 

“Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.”
Mike Dooley

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Hiljaisuuden kuuntelua epävarmuuden keskellä, Arvostavia kohtaamisia hybridiarjessa, Kuunteletko kehosi viestejä?, Innostus tarttuu ja luo merkitystä ja Olet vahvempi kuin luuletkaan.

Vietin äskettäin kolme päivää hiljaisuuden retriitissä. Tämä oli hyvää aikaa viipyillä kaikessa rauhassa omassa sisäisessä maailmassani, ja huomasinkin, kuinka nopeasti mieli ottaa tarinoillaan vallan hiljaisuudelta. Itse olen luontaisesti nopearytminen tekijä, kokija sekä ammattini puolesta puhuja, joten olen tottunut täyttämään hiljaisuuden toiminnalla ja sanoilla. Menneisyydessäni olen myös vältellyt täten pysähtymistä. Vuosikymmeniä pakotin itseni olemaan vahva suorittaja ja selviytyjä aivan hermoston uupumiseen saakka.

 

Pysähtyminen hiljaisuuden retriitissä meditoiden ja joogaten oli hyvä muistutus itselleni siitä, kuinka kehon monet viestit ja epävarmuudet pyrkivät selkeämmin ajatuksiimme ja tunteisiimme hiljaisuuden keskellä. Se voikin olla monille syy vältellä pysähtymistä itsensä äärelle. Suorittamisen ja selviytymisen tila on meille paljon tutumpi ja tässä tilassa olemme myös tottuneet ohittamaan kehon viisaat viestit.

 

 

Pysähdy kehosi äärelle

 

Juuri nyt on kuitenkin tärkeää pysähtyä oman kehonsa äärelle – elämmehän varsin kummallista aikaa, joka on täynnä epävarmuutta. Tämä on voinut tuoda monenlaista ristiriitaa sekä niin emotionaalista, henkistä kuin sosiaalistakin kuormaa elämäämme. Kuormitustekijöiden tunnistaminen on tärkeä askel kohti oman hyvinvoinnin johtamista. On aivan liian yleistä, ettemme tunnista ajoissa omaa väsymistämme vaan luulemme, että jatkuva unettomuus, keskittymiskyvyn puute, päänsäryt ja tunteiden säätelyn vaikeus kuuluvat normaaliin elämään.

 

Emme kuitenkaan päädy väsymykseen tai psyykkiseen uupumiseen yhdessä yössä emmekä edes kuukaudessa vaan prosessi voi olla hyvinkin tasaisen hidasta, jolloin sitä on myös vaikeampaa itse huomata. Uupuminen on kehon ja mielen kovaääninen hätähuuto siinä vaiheessa, kun elimistön säätelyjärjestelmä ja keskushermoston toiminta ovat suistuneet niin suureen epätasapainoon, että keholle on tullut huomattavan vaikeaksi tasapainoittaa tilannetta.

 

Kun itse kadotin yhteyden kehooni 2000-luvulla omassa suorittamisen maratonissani työskennellessäni esihenkilönä, kadotin samalla tärkeän osan itseäni: sydämen ja intuition kuulemisen taidon. Minulta meni pari vuotta palauttaa yhteys itseeni ja löytää takaisin kehoviisauden äärelle. Teema puhuttelee minua kouluttajana kovasti, jotta voin muistuttaa itseäni säännöllisesti sen tärkeydestä.

 

Joulua kohden mentäessä usein huomaamatta puskemme eteenpäin ja ajattelemme, että kun tämän vielä jaksan, sitten pääsen lomalle huilaamaan. Juuri nyt tarvitsemme kuitenkin niitä pieniä pysähtymisen ja hiljaisuuden mikrohetkiä. Niitä hetkiä, jotka auttavat kuulemaan kehomme viestejä paremmin. Tällainen hetki voi olla vaikka kävely luonnossa aisteihin upoten tai pysähtyminen kodin tutussa lepotuolissa omia kehollisia tuntemuksia kuunellen. Kun tietoisesti siirtää huomion omaan hengitykseen ja kehoon, auttaa vahvistamaan omia kehotuntemuksiaan.

 

 

Toivoa ja myötätuntoa tarvitaan

 

Jokainen meistä tarvitsee toivoa ja myötätuntoa, joihin nojata – sitä ajatusta ja energiaa, joka kantaa, kun varmuutta ympäristöstä ja elämästä ei löydy. Mielellämme on mahdollisuus muuttaa kokemuksemme ulkoisesta maailmasta, vaikka ulkoinen maailma ei muuttuisikaan.

 

Myötätunto tuo joulun odotukseen vahvuutta ja lämpöä. Kun kiinnitämme huomiomme enemmän siihen, mikä sujuu ja onnistuu, opetamme aivojamme näkemään enemmän myönteisyyttä tässä ajassa. Kun muistamme hengittää sekä juurruttaa itsemme omaan kehoomme keskellä epävarmuutta, olemme valinneet toivon puskemisen sijasta.

 

”Mikään ei paina niin paljon kuin väsynyt sydän.”
Jose de San Martin

 

 

Alkuperäinen teksti julkaistu Kollega-lehdessä 1.12.2021

 

Pysähdy kanssani mielikuvarentoutukseen, jossa luodaan keho-mieli yhteys ja vahvistetaan omaa turvallisuuden tunnetta tässä joulun ajassa. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=kM-U3QigzUc

 

Lue muita kollega lehdessä julkaistuja kirjoituksiani Arvostavia kohtaamisia hybridiarjessa, Kuunteletko kehosi viestejä?, Innostus tarttuu ja luo merkitystä, Olet vahvempi kuin luuletkaan ja Muuta ja unelmoi sydämestä käsin.

 

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 3.3.202021

 

Kulunut vuosi on koetellut meitä varsin eri tavoin ja poikkeusoloihin siirtyminen pysäytti meidät jälleen pohtimaan, miten selvitä tulevasta keväästä henkisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti. Lukiolaiset palasivat etäopetukseen, monet harrastuspaikat menivät kiinni ja mahdollisuus sosiaaliseen kohtaamiseen tipahti jälleen minimiin. Ilokseni sain kauempana lukiota käyvän tyttäreni kotiin pidemmäksi aikaa ja onnekseen hänkin nauttii etäopetuksesta. Vaikka kaikilla meillä on erilaiset tilanteet, jokaista auttaa pysähtyminen sekä oman sisäisen voiman ja henkisen suorituskyvyn vahvistaminen.

 

Selviytymiskyvykkyys on yksilön psyykkinen ominaisuus ja se muodostuu monesta tekijästä, joka juontaa juurensa jo lapsuudesta. Se on suhteessa yksilön henkisen suorituskyvyn elementteihin ja omiin voimavaroihin. Selviytymiskyky on sopeutumista, kuormitustilasta palautumista ja uuden oppimista.

 

Viime aikoina mieleeni on noussut vahvasti oman elämäni henkisesti kovin hetki, jolloin kahdessa viikossa elämästäni hävisivät terveys, puoliso ja koti. Suru, ahdistus ja riittämättömyys valtasivat minut silloin kokonaan ja näköalattomuus oli vahvasti läsnä. Silloisen kriisitilanteen hyväksyminen ja tilanteeseen sopeutuminen auttoivat minua näkemään oman voimani. Kun uskalsin pysähtyä kaikkien tunteideni äärelle ja tuntea myös suruni ja vihani, aukeni pikkuhiljaa toivonhorisontti ja sain energiaa rakentaa henkistä kapasiteettiani. Siitä lähtien henkisen kapasiteetin tutkiminen onkin ollut intohimoni.

 

Miten vahvistaa henkistä kapasiteettiaan

 

Näinä päivinä ilmassa leijuu monenlaisia tunteita, joita voi huomaamattakin imeä itseensä. Kun pettymyksen, ärtymyksen tai riittämättömyyden tunteet nousevat, voi olla vaikea löytää tarvittavaa energiaa myönteisyyteen.

 

Meitä kaikkia kuormittaa eniten takertuminen niihin asioihin, joihin emme pysty vaikuttamaan. Juuri nyt onkin ensiarvoisen tärkeää löytää sellaisia arjen keinoja, joilla voimme vahvistaa omaa henkistä suorituskykyämme. Voimme kirjata kalenteriin energiaa lataavia asioita nostamaan päivittäin voimavarojamme. Kun mietimme, mitkä asiat ovat omissa käsissämme ja mihin pystymme vaikuttamaan, epävarmuuden ja tunteiden käsittelykin helpottuu.

 

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on arvokasta myös tiedostaa ympäristöstä kumpuava negatiivinen vinouma ja vahvistaa tietoisesti myönteistä asennetta, johon sisältyy toiveikkuus paremmasta tulevaisuudesta ja itsevarmuus kyvystä vaikuttaa siihen (Fredrickson 2008).

 

Mennyt vuosi on todistanut sen, miten ihmismielen kyky sopeutua olosuhteisiin on huima. Sopeutumista on kuitenkin tapahtunut paljon henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Vahvuuden ydin piilee myös herkkyydessä sekä keskeneräisyyden myöntämisessä. On vahvuutta sanoa ääneen, ettei jaksa ja tarvitsee tauon tai ystävän olkapäätä.

 

Juuri nyt jokainen meistä tarvitsee hetkeen pysähtymistä sekä henkisiä taukoja. Koska emme voi vaikuttaa ulkoisiin tapahtumiin, voimme kääntyä sisäänpäin, soittaa vaikka ystävälle ja vahvistaa omaa sisäistä vahvuuttamme.

 

”Oma mieli on ihmisen vallassa – ei se, mitä ympärillä tapahtuu.
Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden”
Marcus Aurelius

 

Muutamia työkaluja henkisiin taukoihin

 

1. Mielen kuorman purkaminen käy henkisestä tauosta.

Mielen kuorman purkaminen on mukailtu versio Stanley Blockin kehon ja mielen yhteys -harjoituksesta.

Anna mieleen nousta asia, tapahtuma, tilanne, joka kuormittaa mieltäsi. Kirjoita se ympyrän sisälle. Kirjaa sen jälkeen kaikki mieleen nousevat ajatukset, kehotuntemukset ja tunteet ympyrän ulkopuolelle.

Tee seuraavaksi muutaman minuutin aisteihin keskittyvä tietoisuusharjoitus. Hengitä rauhallisesti, sulje silmät ja pysähdy hetkeksi eri aistikokemuksiin, ja aina kun mieleesi tulee ajatuksia, siirrä huomio lempeästi aistihavaintoihin.

    • Mitä kuulet ympärilläsi, kehossasi?
    • Mitä värejä, kuvia näet silmäluomien alla?
    • Miltä tuntuu hengitys, istuinluut tuolia vasten, jalat maassa tai käsien vienti rintakehälle?

 

Tee sen jälkeen uudestaan ensimmäinen ympyräharjoitus. Mitä mielessä tapahtuu, onko mielesi selkeä vai levoton?  Muuttuiko tunne tai reaktio jollain tavalla? Eroaako se jotenkin ensimmäisestä?

 

2. Pidä pieniä henkisiä hengitystaukoja pitkin päivää.

Opettele tietoinen palleahengitys, jonka avulla voit rauhoittaa kehoa. Samalla on helpompi suunnata huomiota myönteisyyteen.

 

3. Varaa itsellesi tunnevartti, jonka aikana kohtaat kaikki tunteesi.

Anna itsesi tuntea myös energiaa vieviä tunteita, puhu niistä, kirjoita ne ylös tai jaa ne ystäviesi kanssa.

 

4. Luo turvapaikka kehoosi käyttämällä visualisointitekniikkaa.

Jokaisella meistä on kyky luoda mielikuva ajatuksissaan. Voimavara- tai turvapaikan kuvitteleminen kaikilla aisteilla rentoutuneessa tilassa, vaikkapa ennen nukahtamista, rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä vaikuttaa psyykkiseen säätelyyn.

 

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega verkkolehdessä_ Muuta ja unelmoi sydämestä käsin, Millaisilla tunteilla otamme muuttuneen tulevaisuuden vastaan ja Löydä oma luontainen rytmisi.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

Julkaistu kollega lehdessä 7.1. Tutustu kollega lehden muuhun sisältöön täältä.
 
Vuoden vaihde on perinteisesti ollut aikaa uudenvuoden lupauksille, aarrekartoille ja tulevaisuuden unelmille. Unelmoiminen on tärkeää meille kaikille tänä erikoisena poikkeusaikana, jossa toivoa tarvitaan. Myös ajatusten kääntäminen myönteisyyteen sekä hyvinvoivaan energiaan luo valoa alkaneeseen vuoteen. Miksi kuitenkin liian usein unelmamme jäävät toteutumatta ja toistamme historian tarinaa?

Jos olet tottunut tekemään uudenvuoden lupauksia, tilastoilla on karua kerrottavaa. Lupauksista noin 90 – 98 prosenttia epäonnistuu Aika usein vuoden vaihteen lupaukset liittyvät liikuntaan, painonpudotukseen tai uuden tavan aloittamiseen, mutta monet lipsuvat jo kahden viikon jälkeen.
 
Miksi vanhat toimintamallit ja tavat palaavat lupauksista sekä tahdosta huolimatta niin helposti?
 
Mikään muutos ei riipu pelkästään oikeanlaisesta tavoitteesta, asenteesta ja tahdonvoiman lihaksesta, joka väsyykin jo kahden viikon jälkeen. Muutos lähtee ytimestämme eli arvoista, ajatuksista, tunteista ja merkityksestä. Muutos vahvistuu sillä, että johdamme tietoisemmin omaa energiaamme sekä rutiinejamme.
 

Katkaise mielen autopilotti

 
Joskus tärkein muutos onkin katkaista elämää pyörittävä mielen autopilotti. Kun tietoisesti tutkimme ja kehitämme ajatteluamme, tulemme enemmän itsemme puolelle. Löydämme lisää lempeyttä. Huomaamme helpommin, mitkä asiat ovat juuri nyt hyvin ja mitä kaikkea itsessämme voisimme arvostaa enemmän.
 
Ajattelutavan kehittäminen voi olla toisinaan kivuliasta ja epämiellyttävääkin. On paljon helpompaa pitää kiinni asioiden märehtimisestä sekä muuttumattomuuden asenteesta, kuin haastaa itseään venyttämään omaa tuttua mukavuusaluettaan. Tiedostamatta voimme silloin hakea avaimia muutokseen ja onnellisuuteemme kaukaa ulkopuoleltamme, vaikka ne ovat aina läsnä sisällämme.
 
Joskus voi käydä niin, että joutuu muutoskoukkuun. On koko ajan matkalla johonkin uuteen tavoitteeseen ja kehittää päättäväisesti itseään seuraavalla tasolle. Tällöin voi hukkua itsensä kehittämiseen, vertaamiseen ja median vääristämiin viesteihin: Miten voisimme tehdä vielä paremmin tai olla vielä enemmän jossain asiassa? Jos mikään ei tunnu riittävän, niin mikä riittää? Itse olin vuosia tällaisessa muutoskoukussa ja olen kiitollinen siitä, että elämä pysäytti silloin rajusti ja ohjasi pois liiallisten vaatimusten polulta. Oivalsin kääntyä sisäänpäin ja pysähtyä tutkimaan sydämeni ääntä.
 

Voima löytyy sisältämme

 
Nykyisen maailman muutoksen tahti on nopea ja tämänhetkinen tilanne voi tuntua hyvin pelottavalta. Yhdysvaltojen armeijan käyttöön ottama käsite VUCA kuvaa nykytilannetta hyvin. Maailmamme on epävakaa (volatile), epävarma (uncertain), monimutkainen (complicated) ja moniselitteinen (ambiguous).
 
Jokainen meistä voi eksyä ja olla hämmennyksessä, kun ei enää tiedä, mihin voi luottaa ja mitä tulevaisuudelta odottaa. Itse uskon, että nyt jos koskaan tarvitsemme omassa muutoksessamme yhä enemmän merkityksellisyyttä. Meissä kaikissa on valtavasti voimaa ja varmuutta sisällämme.
 
Voisiko onnistunut muutos olla sitä, että käännymme enemmän omaan voimaan? Että olemme tietoisemmin itsemme puolella, lopetamme itsemme vertaamisen sekä pienentämisen. Kuuntelemme enemmän sydäntämme ja olemme läsnä. Tunnemme ja aistimme herkemmin, mikä on tärkeää tänä vuonna. Annamme unelmiemme nousta merkityksellisyydestä ja omista arvoistamme.
 
Vietämme tulevaisuudessa lopun elämämme, joten meidän on hyvä itse olla se muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa – Mahatma Gandhia mukaillen.
 

Kysymyksiä ja ajatuksia alkavaan vuoteen
     

      • Kirkasta arvosi. Millä sinulle tärkeillä asioilla käynnistät vuoden ja miten ne näkyvät valinnoissasi, energiassasi sekä päätöksissäsi?
      • Mistä vanhasta toimintamallista tai tavasta haluaisit päästää irti?
      • Mikä on sinun intentiosi tulevaan? Unelma ilman toimintaa jää leijumaan ilmaan.
      • Tiedosta autopilottimallit, jotka pitävät kiinni muuttumattomuuden asenteessa.
      • Valitse miten johdat omaa ajattelu-, tunne- ja fokusenergiaasi.
      • Millä rutiineilla varmistat itsellesi hyvää oloa koko vuodeksi eteenpäin?
      • Valitse lempeä ja kannustava tapa puhua itsellesi kriittisen sijaan.
      • Mikä on sinun tapasi pysähtyä sydämen ja intuition äärelle tietoisesti?

     

    Tietoisuus on opittava taito, joka edistää omaa hyvinvointia. Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin; innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen suoritukseen tarvitaan itsesäätelyä, tietoisuutta sekä metataitoja
     
    Miksi kuitenkin helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle? Käytämme tällöin energiamme rutiineihin, jotka ylläpitävät sekasortoista tilaa, jossa mieli suorittaa ja keho selviytyy. Tällöin elämä on toisinaan vain selviytymistä päivästä toiseen vauhdin keskellä.
     

    Tietoisuus autopilotin tilalle

     
    Olen tämän syksyn aikana kohdannut kymmenissä organisaatioissa asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat uupumisen keskellä. Toisaalta olen saanut valmentaa innostavia asiantuntijoita, jotka tietoisesti haluavat kehittää palautumisentaitoja, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä muita metataitoja johtaakseen itseään paremmin. Tietoa on varmasti riittävästi, mutta miten tiedon keskellä voi varmistaa oman palautumisen sekä uudistumiskyvyn?
     
    Kysymys on usein ympäröivän tilanteen tiedostamisesta sekä rohkeudesta ja kyvystä pysähtyä ja olla läsnä tässä ja nyt. Kun pysähtyy, tunnistaa helpommin omat tarpeensa ja tiedostaa omat toimintamallinsa. Metataidoissakin kyse on henkilökohtaisista taidoista, jotka auttavat voimaan paremmin, uudistumaan, pitämään omat rajat, ajattelemaan selkeämmin sekä kuuntelemaan omaa kehoa.
     

    Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa mitään

     
    Pysähtyminen antaa myös tilaa tarkastaa, tekeekö arjen vauhdissa oikeita asioita. Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa juuri mitään. Elämä kulkee huomaamattamme autopilotilla päivästä toiseen. Heräämme samaan aikaan, torkutamme kelloa, selaamme sängyssä kiiremeilit, juomme lennossa aamukahvit, hoidamme totuttuun tapaan aamurutiinit, siirrymme kotoa töihin selaamalla älypuhelinta, meilejä ja huomaamatta olemme työpaikan pihalla to do -lista täynnä tekemistä. Alamme juoksemaan paikasta tai tehtävästä toiseen – liian usein vain pyrkiäksemme selviytymään päivästä.
     
    Aamun toimintamallien sekä rutiinien muuttaminen, voi olla iso askel kohti parempaa energian johtamista ja palautumista. Hyvinvoivia ja menestyviä ihmisiä tutkiessa, heiltä on löydetty paljon samankaltaisuutta aamurutiineista. Aamu asettaakin meille kaikille koko loppupäivän suunnan.
     

    Viritätkö sinä itsesi mentaalisesti aamuisin päivään? Valitsetko millä tunnetilalla ja fokuksella menet töihin?

    1) Anna itsellesi aamuisin aikaa olla tietoinen
     
    Usein riittää, että herää 15 minuuttia aikaisemmin. Voisitko olla ensimmäisen tunnin ilman sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Jos avaa sähköpostin heti heräämisen jälkeen, etkö anna silloin kellosi hallinnan muille? Löydä sinulle sopiva tapa tai aamurutiini, jolla aloitat päivän tietoisesti, reuhoittuen ja virittäytyen.
     
    2) Pysähtyminen ja uudistumiskyky
     
    Onko sinulla lupa palautua päivittäin? Tiedämme, että mikrotauot sekä päivittäinen pysähtyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Oletko varannut kalenteriin aikaa pysähtymiselle entä onko teillä yhteiset pelisäännöt mikrotauoille?
     
    3) Kohtaaminen aidosti ja arvostaen
     
    Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat tietoisesti omaa tunne-energiaansa kysymyksillä. Kysytkö itseltä aamuisin: Minkä tunnetilan vien tähän päivään? Pysähdytkö sinä aidosti kuuntelemaan vuorovaikutuksessa toista ilman oman mielen selittelyä?
     
    Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoinnin takanakin on pysähtyminen tähän hetkeen sekä tietoisuus, joka tuo usein vastuuta omaan toimintaan.
     
    Minun oma intohimoni on metataidot, henkinen suorituskyky, vuorovaikutus ja palautuminen. Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset innostumaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta ja näkemystä uudistumiseen.
     
    Jos ajatukseni kiinnostavat, tutustu minuun lisää tai käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen.
     
    Jaana Hautala, 050 34 06 2888 tai jaana.hautala@oivaltamaan.fi
     
    Tämä blogi julkaistu alkuperäisenä Unelmien työpäivän yhteydessä syyskuussa 2018.
     

    Palautuminen ja stressinhallinta – anna aivoille lepoa

    Odotatko  jo kesälomaa tai seuraavaa vapaapäivääsi, jotta palautuisit työpäivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos tämä onkin viesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta kehossasi? Palautuminen ja stressinhallinta ei kuitenkaan välttämättä vaadi isoja tekoja. Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen – enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

    Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

    Kehosi puhuu – opi tulkitsemaan sen viestejä

    Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin: tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

    Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

    Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli usein päätyy myös tekemään tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvät hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

    Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

    Stressi voi olla niin hyväksi kuin haitaksikin

    Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö, vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meistä lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime hetken tekijä, joka saa parhaan boostin usein juuri viimeisten hetkien sattuessa päälle. Aivoihimme virtaa tällöin enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi voikin olla hyvää, kunhan se parantaa suoritusta.

    Liika on liikaa

    Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että tähän vaikuttaa myös, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

    Pienet toimintamallien muutokset

    Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta sen tiedostamista ja arvokkaita päätöksiä. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit syvään happea. Muutaman viikon toistojen jälkeen tästä voikin tulla mikrotaukorutiini, joka parantaa sen hetkistä keskittymistä.

    Pidä huolta energiasta suunnittelemalla

    Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressinhallinnasta on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja: Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä, kuten jatkuvaa sähköpostin tai puhelimen vilkuilua sekä muunlaisen multitaskingia. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa, ja monotaskingin – eli yhteen tehtävään keskittymisen – opettelua päätöksentekoa ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

    Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

    Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle koko loppupäiväksi? Vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista mikrotauot ovat täysin unohtuneet? Onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito jäänyt jälkeen oravanpyörässä kulkiessa? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamuissaan tai fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa “kiire”-sanan käytöstä kokonaan ja katsoa, miten se vaikuttaa päivittäiseen energiaasi?

    Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeä aloittaa heti aamusta

    Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaan tärkeisiin ja tavoitteille oikeisiin asioihin. Rauhoita aamuinen energiasi pysähtymällä harkiten aamutoimien äärelle ja fokusoi näin päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista aivan aamusta alkaen.

    Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja

    Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksiasi ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on vauhtisi on kovimillaan, pysähdy aistiesi äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun seuraavan kerran vastaat sähköposteihisi. Kun on läsnä itselle, on helpompi olla läsnä muille – näin tulee myös sähköpostin kautta kohdatuksi paremmin.

    Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaasi?

    Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat ympärilläsi. Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet useampia näkökulmia.

    Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päiväsi juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi itsesi tähän hetkeen, keskity aisteihisi, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

    Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

    Jaana Hautala

    Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

    Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

    Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

     

    Metataitojen kehittäminen

    Olen saanut viimeisen vuoden aikana kohdata ja valmentaa erilaisten start up -yritysten esimiehiä ja johtoryhmiä. Ilokseni olen kohdannut innovatiivisia nuoria, jotka haluavat lisätä tietoisuuttaan ja ovat kiinnostuneita omien metataitojensa kehittämisestä systemaattisesti. Valmennettavien huulilta on nousseet metataitojen kehittäminen valmennuksen suurimmat kysymykset: Miten kehittää omaa ajattelutaitoa sekä tunnekyvykkyyttä? Miten lisätä empaattisuutta ja säilyttää samalla omat rajansa? Miten huoltaa aivoja ja palautua? Miten luoda tiimiin luottamusta? Miten kohdata erilaisuutta? Monille näiden “uusien työelämätaitojen” eli metataitojen harjoittaminen on jo arkipäivää. Suomi on muuttumassa siis kohisten, ja henkilöstön kehittäminen arvotekijnää on tiedostettu edelläkävijä organisaatiossa.

    Metataitojen kehittäminen tuo hyvinvointia ja tasapainoa

    Kuitenkin, kun olen valmentanut näitä kyseisiä metataitoja lähes kymmenen vuotta, olen vuosien aikana useinkin hakannut päätäni seinään. Henkilöstön kehittäminen jää liian usein pikavoittojen metsästämiseen. Jatkuva tehokkuuden lisäys on usein ollut oletusarvo, kun kaikessa on täytynyt kasvaa nopeasti.. Minultakin on lukemattomia kertoja pyydetty luentoa, jolla tarjoan taikasauvaa muutokseen – oli kyse sitten hyvinvoinnista tai vuorovaikutuksen kehittämisestä. Oivalluttavia luentoja olenkin pitänyt satoja ja tulen toki jatkossakin innostamaan luennoillani ihmisiä. Aina, kun luennolla saan muutaman ihmisen reakoimaan tai hämmästymän, tiedän että jotain tapahtuu ja tietoisuus kasvaa sen ihmisen kohdalla. Tietoisuus jo sinänsä lisää vastuuta.

    Työelämätaidot muuttuvat kaiken muun muuttuessa

    Taikasauva kuitenkin tuo harvoin pysyvän muutoksen, vaan siihen tarvitaan pidempiä prosesseja. Entistä parempaa tulosta vähemmällä panostuksella harvoin saa, kun on kyse ihmisten hyvinvoinnista.

     

    Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin, innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen huippusuoritukseen tarvitaan itsesäätelyä ja kontrollia. Päivän menetystekijä on yhdessä ajattelu, joka tarvitsee tilaa ja luottamusta ympärilleen.

     

    Miten kehittää metataitoja – näitä arvokkaita työelämätaitoja? Metataidot auttavat meitä pysähtymään, lisäämään itsetuntemusta ja tietoisuutta, mukautumaan kiihtyvään muutokseen sekä lisäävät tärkeää yhdessä ajattelemisen ja ymmärtämisen taitoja.

    Metataitojen kehittäminen – ydinasioita

    1) Ajattelutaidot

    Meidän kaikkien on tärkeää kehittää omia ajattelutaitoja ja ottaa mielen mahdollisuuksia sekä näkökulmia käyttöömme. Oletko sinä tietoinen minkälaisella tarinalla tai minkälaisilla uskomuksilla rakennat sinun elämääsi? Miten sinä kehität luovuutta ja rajoja rikkovaa ajattelua? Kun tiedostaa omaa ajattelua, on helpompaa lähteä rakentamaan yhdessä ajattelemisen taitoja.

     

    2) Tunnetaidot 

    Tunnetaidot ovat tämän päivän työelämässä arvokas vahvuustekijä. Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoivat ihmiset ohjaavatkin omaa tunne-energiaa kysymyksillä. Milloin sinä olet kysynyt: ”Mitä energiaa viet töihin?” taiMitä tarvitaan, että onnistumme päivän tiimipalaverissa mahdollisimman hyvin?”

     

    3) Vuorovaikutustaidot

    Yhdessä ajattelu vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa, ja sitä miten oma viestintä vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeä ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa viestintää ja osattava mennä toisen maailmaan. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein toisen maailmassa, joten olisikin tärkeää muokata omaa viestintää vastaanottajan mukaan. Harva asiantuntija tai esimies luonnostaan osaa näitä taitoja vaan niitä on tärkeä harjoittaa. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?

     

    4) Pysähtyminen ja uudistumiskyky

    Aivojen palautuminen sekä päivittäinen virittäytyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa.  Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Tiedämme toki niiden auttavan palautumiseen ja uudistumiseen, mutta onko sinulla lupa palautua? Miten sinä rakennat päivittäin palautumis- ja uudistumiskykyä?

     

    Olen itse 10 vuotta ihmetellyt, opiskellut ja lukenut NLP: tä ja kouluttanut yli 5 vuotta tätä metataitoja kehittävää menetelmää ja asennetta sadoilla ihmisille. Mukana on ollut lukemattomia esimiehiä, HR-henkilöitä, yrittäjiä ja coacheja

    NLP-tutkimuksia jo 48 vuotta

    NLP on käytännöllistä ja toimivaa ja sitä hyödynnetään monissa työ-ja liike-elämän tilanteissa: esimiestyössä, vuorovaikutuksen parantamisessa tai tiimien motivoinnissa. Se auttaa meitä kehittämään potentiaalia, mentaaliresurssejasi ja metataitoja eli niitä tämän päivän hyvinvoinnin taitoja. Tämän päivän NLP hyödyntää uusinta neurotiedettä ja toisaalta neurotiede on todentanut sen, mitä NLP on tutkinut menestyksekkäästi jo 48 vuoden ajan.

     

    -Jaana

     

    Yritys- ja mentaalivalmentaja
    NLP Trainer ja tietokirjailija

     

    Tavoitat minut niin sähköisesti jaana.hautala@oivaltamaan.fi kuin  puhelimelle 050 34 06 288

     

    Elämä haastaa nyt meitä sietämään epämukavuutta. Kohtaamme kaikenlaisia tunteita. Työelämän sekä ihmisten uskomukset ovat murtuneet rytinällä viime maaliskuusta alkaen. Tässä ajassa nousee esiin myös paljon pelkoa ja vihamielisyyttä.

     

    Itse törmään kouluttajana siihen, miten armottomia me ihmiset voimme olla itseämme kohtaan. Toisaalta myös siihen, miten tuohtuneita olemme toisten käyttäytymistä kohtaan. Voi olla vaikeaa elää pintaan nousevien tunteiden kanssa, mutta juuri nyt olisi tärkeintä pysähtyä tuntemaan, mitä tuntee. Tunteminen ei tarkoita tunteiden laukaisemaa huonoa käytöstä. Tunteet ovat kykymme ja energiamme. Tunteet ovat mukana sekä päätöksenteossa että toiminnassa ja niiden takaa löytyy tarve.

     

    Äskettäin koin vahvaa keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta koulutusryhmäni kanssa. Vaikka olen jo varsin tottunut etäkoulutuksien pitämiseen ja harjoituspäiviä on takana lukemattomia, tunnistin outoa hämmennystä. Mietin, miten ihmeessä onnistun luomaan turvallisen luottamuksen kehän koko ryhmälle, kun puolet koulutusryhmästäni oli livenä koulutuksessa ja puolet zoom-etäyhteyden kautta mukana?

     

    Tilanteessa herännyt kysymys on mielestäni oleellinen tällä hetkellä kaikissa etäkohtaamisissa ja -koulutuksissa. Etäkohtaamisissa huomiomme on vahvasti ”Kuuluuko?”-kysymyksessä, kun sen pitäisi olla siinä, miten kohtaamme toisemme arvostavasti. Miten luomme luottamusta ja turvallisuutta sekä miten rakennamme yhdessä tunneyhteyttä? Kohtaamisen kulttuuri on muuttunut, mutta mitä viemme kohtaamisiin tällä hetkellä – pelkoa vai turvallisuutta?

     

    Koulutusviikonlopun jälkeen kohtasin omat tunteeni. Tutkin riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, toivotin ne tervetulleeksi ja hyväksyin ne eli konkreettisesti tunsin ne. Tässä poikkeusajassa on erittäin haitallista sivuuttaa tunteet. Tiedämme toki analyyttisesti, miten tärkeää tietoa tunteet antavat meille, mutta onko meille rohkeutta pysähtyä tunteiden äärelle? Niin, ettemme enää piilottelisi, vaan oivaltaisimme. Tunteet yhdistävät meitä ihmisiä tässäkin tilanteessa. Tunteet herättävät meidät toimintaan, itsekritiikkiin sekä muutokseen. Aivan kuten koulutusviikonloppuna kohtaamani riittämättömyyden tunne. Se käynnisti oivalluksen, miten voin kehittyä kouluttajana tuleviin monimuotokoulutuksiin.

     

     

    Tunteita ei kannata laittaa syrjään

    Me suomalaiset olemme varsin sisukkaita, sinnikkäitä ja periksiantamattomia, se on voimavaramme. Sisu oli vahva selviämisen ehto jo sata vuotta sitten, kun taistelimme toisenlaisia myrskyjä vastaan. Siihen aikaan olikin ehkä tarpeen työntää tunteita syrjään, jotta selvisimme. Mutta työntäessämme tässä ajassa tunteita syrjään, se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Niihin lapsiin, jotka nyt mallittavat tunnetaitoja meiltä aikuisilta. Koska huomattava osa tunnekäyttäytymistä on opittua, olisi juuri nyt oikea hetki kehittyä omien tunteiden kohtaamisessa.

     

    Mitä tunnetta sinä sanoitat ääneen tänään? Puhutko juuri nyt kotona pelosta ja vihastut median mielipiteistä vai kuuluuko puheessa riittävyyden tunne sekä mahdollisuus- ja toiveajattelu? Pelko voi olla vaarallinen kuski, jollei sitä tiedosta. Se voi ajaa meidät juuri nyt henkisesti seinään, vaikka moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja toistemme apua. Voi tuntua häpeälliseltä sanoa ääneen, ettei pärjää tai tarvitsee apua. Silloin häpeä voi vieraannuttaa muista ja luoda lisää erillisyyttä. Häpeä on kuitenkin sosiaalinen tunne, josta puhuminen murtaa sitä ja jopa lisää yhteisöllisyyttä. Myös myötätunnon kokeminen itseä ja muita kohtaa, auttaa monia pääsemään paremmin häpeän tunteeseen kiinni, mikä voi olla myös voimavara.

     

    Olen pohtinut paljon omien koulutusryhmieni kanssa, miten tärkeää myönteisten tunteiden esille nostamisesta on tullut. Myönteiset tunteet tuovat sekä toivoa että merkitystä tähän hetkeen. Ilon, rauhan ja rakkauden tunteet asuvat meissä kaikissa. Mutta annammeko niille tilaa tässä ajassa? Toisinaan ne löytyvät energiaa vievien tunteiden takaa ja ensimmäinen askel onkin oppia kohtaamaan kaikenlaisia tunteita.

     

    ”Kun ihminen paljastaa haavoittuvaisuutensa, hän ei ole enää haavoittuva.”
    Peter Crone

     

     

    Tervetuloa tunteet -harjoitus

    Kokeile tervetuloa tunteet -harjoituksen vaikutusta arjessasi.

      • Ota mukava istuma-asento, hengittele hetki rauhassa ja anna itsesi huomata, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai kenties jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. Kun havainnoit, riittää, että huomaat tunteen ja tuntemuksen. Sinun ei tarvitse tietää, mistä se tulee, mikä se on tai miksi se tuntuu juuri nyt. Riittää, että huomaat sen.
      • Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi: tervetuloa. Voi olla, että sinulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteen kokemukseen ja huomaa se ilman analyysia. On mielenkiintoista huomata, miten tunne ja tuntemus tulee, missä ja miltä se tuntuu.
      • Kun olet ottanut tunnetta vastaan sen verran, kun tällä kertaa voit ja haluat, anna sille lupa laimentua, liueta ja haihtua pois. Huomaa, mikä tunne tulee seuraavaksi tuon tunteen takaa. Se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen, mutta sekään ei ole välttämätöntä.
      • Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin sinulle myönteinen tunne. Yleensä sellainen on 3–5 tunteen päässä. Voit lopettaa siihen. Joskus tunteet tulevat ja menevät nopeasti, toisinaan harjoitukseen menee aikaa. Tärkeintä on, että teet harjoituksen kaikessa rauhassa ja kiirehtimättä.

     

     

    Muita kollega.fi lehdessä julkaistuja kirjoituksia muun muassa Löydä oma luontainen rytmisi ja Loppuelämän ensimmäinen päivä.

     

    Tämä blogi julkaistiin ensimmäisen kerran kollega.fi lehdessä 21.10.

    Tämä Blogi julkaistiin kollega.fi verkkolehdessä 26.8.2020!

     

    Mikä on sinun luontainen rytmi? Oletko parhaimmillasi aamulla, keskitytkö parhaiten alkuillasta vai käynnistyykö luovuutesi jopa iltamyöhään? Meillä kaikilla on luontainen rytmi, josta on suorituksen sekä hyvinvoinnin näkökulmasta hyvä olla tietoinen ja arvostaa sitä arjen vauhdissa. On tärkeää keskittää omat voimavarat oikeisiin asioihin, mutta myös oikeaan aikaan.

     

    Tietoisuus, itsetuntemus ja kirkas sekä selkeä päämäärä auttavat itsensä johtamisessa. Jokainen meistä ajautuu helposti tuttuun ja turvalliseen automaattiohjaukseen lomien jälkeen. Vanhat – ja usein myös energiaa vievät – toimintamallit palaavat huomaamatta arkeemme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti, vaikka emme kuuntelisikaan itseämme.

     

    Ehkä lempeät kesäillat tai kauniit kesäaamut ovat sotkeneet luontaisen rytmimme ja huomaamme, että oman energian johtaminen takkuaa töiden alkaessa. Silloin on hyvä pysähtyä omaan luontaiseen rytmiin, arjen olemassa oleviin rutiineihin ja määrittää selkeä tavoite tulevaan syksyyn. Kun syksy näyttäytyy yhtä epävarmana kuin aamuinen sumu, tarvitsemme kaikki lempeää itsemme johtamista, ajatus- ja toimintamallien sekä energiaa syövien rutiinien haastamista. Uskon vahvasti, että haluamme kukoistaa ja käyttää olemassa olevaa potentiaaliamme.

     

     

    Aamuvirkku vai yökukkuja

    Ei ole niinkään väliä oletko luontaisesti aamuvirkku tai yön kukkuja. Arvokasta on tiedostaa oma luontainen rytmi ja hyödyntää sitä päivän suunnittelussa. Harvoin elämän normaali aikataulu huomioi meidän luontaisen rytmimme.

     

    Olen itse aikainen aamuihminen, jonka huippusuoritus ajoittuu kukon laulun aikaan. Harvoin luento vai valmennuskeikka kuitenkaan alkaa aamukuudelta, joten olen vuosia sitten oppinut tekemään aamuisin kello 6 – 10 välillä vaikeimmat ja eniten keskittymistä vaativat tehtävät. Ehkä sinä kuulut siihen rytmiin, jossa moni yrittäjäystäväni elää. He ovat parhaimmillaan iltakuuden ja kymmenen välillä, jolloin heidän luovuutensa herää ja he innostuvat loihtimaan uusia asioita. Työelämän aikataulu ei tue kumpaakaan, mutta on lohdullista tietää, että valtaosa meistä sijoittuu kuitenkin näiden ääripäiden välille.

     

     

    Luontaisen rytmin hyödyntäminen

    Olipa luonnollinen rytmisi mikä tahansa, kysymys kuuluu, miten hyödynnät sen? James Hewitt kertoi vuoden 2018 Nordic Business Forumissa, kuinka omasta rytmistä voidaan erottaa selvästi kolme erillistä vaihetta: huippupiste, alin vaihe ja keskivaihe. Tämän tiedostaminen auttaa meitä johtamaan omaa suorituskykyä ja palautumista paremmin. Viedään tiukkaa keskittymistä vaativat hetken huippupisteeseen, rentoutumishetket alimpaan vaiheeseen sekä rutiininomaiset tehtävä keskipisteeseen.

     

    Vai vaivaako meitä vieläkin turhan yleinen uskomus, että töissä pitäisi aina olla tehokas ja suorittaa? Mitähän muut ajattelevat, jos pysähdyn joka iltapäivä tekemään pienen hengitysharjoituksen? Jos suorittamiseen liittyvät uskomukset ovat yhä osa arkeasi, haasta ja uudista ajatteluasi. Kukaan muu ei pidä puolestasi niitä tärkeitä off-hetkiä päivittäin.

     

    Tietoa meillä on valtavasti ja vuosien aivotutkimukset ovat todentaneet sen, että emme voi aina olla on-tilassa. Valmentajana törmään viikoittain siihen, miten vieläkin kipuilemme tämän kanssa. Kenellekään ei ole epäselvää, että nykytyö tarvitsee inhimillisyyttä, yhteistyötaitoja, ajattelun joustavuutta, tunteiden säätelyä sekä luovuutta. Näille taidoille tulee kuitenkin tilaa vasta, kun aivomme ovat levänneet ja keskittymiskykyiset. Kyse on suorituskyvyn optimoinnista ja toivon sydämestäni, että maksimoinnin ihannointi olisi työpaikoilla jo kokonaan kuopattu. Kun alamme tietoisemmin hyödyntää luontaista rytmiä kuormituksen ja levon välillä, päivämme täyttää keskittyminen, keveys ja joustavuus.

     

     

    Hyvinvointirutiinit laadun tae

    Miten sinun syksysi on käynnistynyt? Huomaatko sen käynnistyneen vanhoilla rutiineilla vai juoksetko jo aikataulujen perässä ja kesän levollinen vaikutus on pikkuhiljaa jäämässä taakse?

     

    Älä anna syksyn stressin napata sinua, vaan rakenna tietoisesti selkeyttä tuleviin viikkoihin.  Katkaise vanha autopilotti, tutustu luontaiseen rytmiisi ja hyödynnä sen eri vaiheet. Elämä ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja ja uudistuminen tuhansia toistoja. Kun haluaa luoda uudenlaista hyvinvoivaa elämää, on luotava myös itseään uudelleen. Hyvinvointirutiinit auttavat meitä pysymään muutoksen tiellä ja selkeys auttaa meitä toistamaan hyvinvointirutiineja.

     

     

    Vinkkejä rytmin löytämiseen

      • Varaa itsellesi omaa aikaa aamuisin. Rakenna pysähtymis- tai keskittymisharjoitus, jolla tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
      • Opi arvostamaan omaa rytmiäsi ja suunnittele päivää rytmiäsi kuunnellen. Aikatauluta keskittymistä vaativat työt ajankohtaan, jolloin luontainen suoritustasosi on korkeimmillaan. Kiinnitä huomiota siihen, milloin olet parhaimmillasi ja millaisessa ympäristössä työskentelet.
      • Huomio rytmisi alin vaihe ja löydä siihen sinulle sopivat palattavat tuokiot. Tauota päivääsi rytmin mukaan – ota happihyppyjä, meditoi, tee hengitysharjoituksia ja seurustele. Somepäivitykset voivat sopia toisilla tähän rytmin alimpaan hetkeen.
      • Kuuntele kehoa ja kuormituksen viestejä ja aseta selkeät rajat toiminnallesi. Jos puoliso elää eri rytmissä kuin sinä, kunnioita omaa rytmiäsi ja ottakaa asia kotona puheeksi. Riittävän unen merkitys kannattaa pitää tärkeässä arvossa.

     

    Kirkkaalla fokuksella ja omaa rytmiä kunnioittaen voimme ylittää itsemme päivittäin.

     

    ”Energia – ei aika – on korkein valuuttamme”

     

    Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega.fi verkkolehdessä Loppuelämän ensimmäinen päivä ja Miten luoda hyvä päivä.

    Uskomukset ohjaavat elämääsi

     

    Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten uskomattomia juttuja uskomukset saavat aikaan?

     

    Me jokainen luodaan koko ajan omaa maailmaa omilla käsityksillä ja uskomuksilla. Uskomukset määrittelevät aika ison osan ihmisenä olemista. Uskomukset koskevat niin ympäristöämme, käyttäytymistämme, taitojamme kuin meitä itseämme. Toisaalta kaikki elämässä pohjautuu uskomuksille. Voidaan myös ajatella, että tämän hetken tiede on uskomus. Vielä 90-luvulla uskottiin, että  aivosolujen kehitys loppuu 2-vuotiaani. Onneksi meillä on jo vuosia ollut  tutkittua tietoa aivojen plastisuudesta ja joustavuudesta. Tiedämme myös, että kykymme oppia säilyy koko eliniän.

     

    Ajatteletko sinä, ettei sinulla ole matikkapäätä? Kenties olet kuullut lapsena väitteen, ettei meidän suvussa ole matematiikan osaajia.  Kuitenkin matematiikka koostuu useista eri osa-alueista, ja harjoittelu on tie matematiikan oppimisessakin, joten kyseessä voi olla jarruttava uskomus.

     

    Olemme kaikki saaneet identiteettiä vahvistavia kuin myös negatiivisia uskomuksia lapsena. Jokainen meistä on kasvanut erilaisessa ympäristössä, jolloin meihin on luotu erilaisia odotuksia. ”Ehkä musiikinopettaja on sanonut, että laulat nuotin vierestä niin, että vielä tänä päivänäkin jätät laulamatta sukujuhlissa.”  Olemme lapsena ottaneet automaattisesi mallia läheisistä ihmisistä ja tehneet silloin tulkintoja lapsen näkökulmasta. Lapsuus onkin rakentanut vahvat uskomusmallimme ja ne silmälasit, joilla katsomme maailmaa aikuisiällä. Näitä silmälaseja suosittelen haastamaan ja ravistamaan.

     

    “Ovatko uskomukset mielipiteitä, joita emme kyseenalaista, koska olemme alkaneet pitää niitä tosina?” -psykologi Annemari Heikkilä, kirjasta Uskonko

     

     

    Uskomuksia ei välttämättä edes huomaa, jos ei tietoisesti pysähdy tarkestelemaan niitä. Yksi keino löytää uskomuksia on tietoisesti pysähtyä oman sisäisen puheen eli ajattelumallien äärellä. Minkälaista tarinaa sinä kerrot tänään itsellesi?

     

    Itseluottamus, onnellisuus, terveys, kiire, muutos, raha, seksi, parisuhde ja menestyminen ovat täynnä uskomuksia. Jos sinun elämässä on asioita, joita et saavuta, vaikka olisi tehnyt kaiken sen eteen, todennäköisesti sen taustalla vaikuttaa jokin uskomus. Itse olen viime aikoina paljon purkanut asiakkailtani uskomuksia: ”Kiireisenä näytän tehokkaalta” tai ”Apua ei saa pyytää”. Nämä uskomukset ovat vaikuttaneet asiakkaiden energiaan ja hyvinvointiin. Tiimeissä olemme avanneet kollektiivisia ajattelumalleja, kuten muutos on vaikeaa. Minkälaista toimintaenergiaa se laittaa organisaatiossa liikkeelle, jos “muutos on vaikeaa silmälaseilla” katsotaan maailmaa, joka on pysyvässä muutoksessa?

     

    Uskomukset eivät aina ole totta, vaan ikään kuin todentuntuisesti kerrottuja satuja siitä, minkälainen maailma mielestämme on. Ehkä kannattaa tutkia mitä uskomuksia ja ajattelumalleja kantaa mukanaanKäyttäytymisen ja toiminnan muutoksen takana on aina ajattelumallien ja usein uskomusten muuttaminen. 

     

    Muutamia vinkkejä uskomustyöskentelyyn

    1. Tarkkaile tarinaasi eli sisäistä puhettasi
    2. Tarkkaile onko tarinassasi paljon sanoja pakko, täytyy, ei koskaan, aina, muut jne. Sanojen takana voi olla rajoittavia uskomuksia. Mitä jos kokeilisit viikon ilman pakko sanaa?
    3. Kirjaa ylös elämääsi jarruttavia uskomuksia. Niitä ajattelumalleja, jotka estävät sinua elämästä haluamaasi tarinaa.
    4. Kirjaa myös ylös positiivisia ja energiaa tuovia uskomuksia ja ajattelumalleja. Mikä on sinun syy herätä aamulla ja rakentaa sinun näköistä päivää?

     

    Uskotaan, että arviolta 95 % ihmisten uskomuksistakin on tiedostamattomalla tasolla. Näin meidän itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavien ydinuskomusten löytäminen ei ole aina helppoa. Uskomustyöskentelystä voikin tulla mielenkiintoinen koko elämän mittainen prosessi. Usein siihen auttaa utelias ja joustava mieli. Minkälaisilla uskomussilmälaseilla sinä katsot tänään ympärillesi? Realistinen optimisti saavuttaa paljon. Meillä kaikilla on uskomuksia, joten ehkä kysymys onkin siitä, miten kehittää ne paremmin omaa tarinaa ja arvoja palveleviksi. Myös työyhteisöissä on arvokasta tarkastella kollektiivisia ajattelumalleja, jotka ohjaavat yhteistä toimintaa, välillä haastaa  ja hakea erilaisia näkökulmia.  Uudenlainen ajattelu luo usein aivan uudenlaista energiaa ja syventää yhdessätekemistä.

     

    Kirjoitan tällä hetkellä kirjaa uskomuksista. Kirjan tulee ulos syksyn 2019 kirjamessuilla.  Toivon että tulevan kirjan myötä uskomuksista eli meidän ajattelumalleista sekä tunnelukoista aletaan keskustella enemmän. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen, ja jokainen meistä on saanut sen mahdollisuuden rakentaa oman näköisen elämäntarinan. Liian usein uskomukset ovat muodostaneet ympärillemme kerroksen – suojamuurin – joka estää kuuntelemasta omaa sisäistä viisautta ja omia unelmiaan. Omistatko sinä tällä hetkellä tarinasi, jota elät?

     

    ”Unesta herää aina, mutta meillä voi olla jarruttava uskomus, josta emme herää ja se rakentaa meidän koko loppuelämän tarinaa.”

     

    Tuon tulevaan kirjaani myös tarinoita ihmisistä, jotka ovat uskomuksia muuttamalla ja ajattelumallejaan ravistamalla, muuttaneet omaa elämäänsä. Onko sinulla on tarina, jonka haluat jakaa? Olisi mukava silloin kohdata kahvi- tai tee kupposen äärellä. Laita viestiä tai soittele, niin jutellaan aiheesta lisää.

     

    Lisätietoa:

    Jaana Hautala

    Yritys- ja mentaalivalmentaja ja puhuja

    NLP kouluttaja ja tietokirjailija

    050 34 06 288, jaana.hautala@oivaltamaan.fi, www.oivaltamaan.fi

    Julkaistu alunperin Kollega-verkkolehdessä!

     

    Minkälaisilla laseilla sinä katselet omaa tulevaisuutta tästä hetkestä? Uskallatko unelmoida tulevista työmahdollisuuksista tai lomamatkoista, vaikka epätietoisuus ja epävarmuus ympäröivät meidät? Toivottavasti, sillä luomme odotuksilla aina myös itseään toteuttavan ennusteen. Koska kukaan muu ei voi tietää, minne olet matkalla tässä elämässä, tavoitteiden rakentamista ja unelmoimista ei missään tilanteessa kannata lopettaa, vaikka voimavarat olisivat vähissä.

     

    .

    Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen mallintanut paljon sitä, miksi toiset onnistuvat muutosten ja kriisien keskellä, kun toiset hädintuskin selviytyvät. Aloin tutkia onnistumisen ja muutoksen mindsettia noin kaksitoista vuotta sitten, kun kiinnostuin holistisesta hyvinvoinnista ja mentaalisesta vahvuudesta omien kriisieni myötä. 2000-luvun loppupuolella muutaman vuoden sisällä koin konkurssin, avioeron, totaalisen pysäytyksen sekä läheisen kuoleman. Yksikin näistä tapahtumista riittää horjuttamaan ihmisen hyvinvoinnin, mutta selvisin kaikesta. Halusin selvittää, mistä löysin elämänenergiani lähteä rakentamaan uutta yrittäjän uraa. Miten ylipäätään löydämme keinoja onnistua sekä voida hyvin suurien muutosten ja kriisien keskellä?

     

    Kriisin keskellä potentiaalimme voi päästä paljon paremmin esille kuin normaalitilanteessa. Jos maltamme pysähtyä katsomaan, on ympäristö täynnä mahdollisuuksia, joihin voimme rohkeasti tarttua. Pysähtyminen ja tiedostaminen auttavat meitä myös katkaisemaan tutun ja turvallisen autopilotin.

     

    Ehkä nyt tarvitsemmekin uteliaisuutta ja ihmettelyä enemmän kuin koskaan. Tätä elämänenergiaa olen itse mallintanut viimeisen vuoden aikana rakkaalta kummipojaltani, joka tutkii elämän ihmeellisyyttä ja opettelee ensimmäisiä sanojaan. Uteliaisuus, kokeilu sekä sopeutumiskyky ovat niitä taitoja, joita tässä pienessä ihmisessä näen – ja näitä samoja osa-alueita löytyy meiltä kaikilta.

     

     

    Muutoksessa onnistuminen on asenne

    Muutoksessa onnistuminen on myös asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Murroksen keskellä on tärkeää keskittyä siihen, mikä on mahdollista ja missä voi onnistua. On hyvä oppia ajattelemaan uudella tavalla, tutkia omia kahlitsevia uskomuksiaan sekä pysähtyä omiin tunteisiin. Jokainen voi johtaa omaa ajatteluaan, tunteitaan ja tekemisen energiaa muutostenkin keskellä uuteen suuntaan. Se vaatii rohkeutta pysähtyä, tietoisuutta nykyisestä toiminnasta sekä toisinaan sallimista ja uudenlaisten lupien antamista itselleen.

      • Oletko antanut luvan palautumiseen ja riittävään lepoon?
      • Sallitko itsellesi keskeneräisyyden ja haavoittuvuuden?
      • Vaalitko iloa ja leikillisyyttä elämässäsi?
      • Sallitko uteliaisuuden, kokeilun, naurun ja epäonnistumisen mahdollisuuden?
      • Vaalitko itsemyötätuntoa ja luotatko itseesi?

     

    Oma mielemme estää usein muutoksessa onnistumisen. Selittelevä mielemme häiritsee ja keksii tekosyitä estääkseen meitä unelmoimasta. Uskon, että onnistuminen ja rohkea unelmointi vaativat myös tietynlaista luopumista, jotta löytää lempeämpää suhtautumista itseensä. Tohtori ja häpeätutkija Brene Brown käsittelee aihetta kirjassaan Epätäydellisyyden lahjat. Kirjassaan hän kehottaa meitä pohtimaan

      • luopumista täydellisyyden tavoittelusta
      • luopumista vertailusta
      • luopumista hallinnan ja kontrollin harhasta
      • luopumista kiireestä ja kuormituksesta
      • luopumista epäilyksistä
      • luopumista siitä, että pohtii liikaa, mitä muut ajattelevat.

     

    Mielemme toimii kuin navigaattori. Kun uskaltaa unelmoida ja kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, mieli opastaa väsymättä perille. Mitä jos antaisimme itsellemme luvan rohkeasti unelmoida useammin, sillä se, mitä teemme vain silloin tällöin, ei muuta elämäämme. Sen sijaan se, mitä teemme usein, muokkaa elämäämme ja tulevaisuuttamme.

     

    ”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen.”
    -Eleanor Roosevelt

     

     

    Harjoitus: Unelmoi hetki tulevaisuudesta
    • Rentoudu ja sulje silmäsi.
    • Luo mielikuva tulevaisuuteesi noin vuoden päähän. Olet saavuttanut jotain tai onnistunut jossain sinulle merkityksellisessä asiassa. Unelmoi siitä hetki kaikilla aisteilla. Missä olet vuoden päästä? Mitä näet ympärillä, kun olet saavuttanut tavoitteesi ja onnistunut muutoksessa?
    • Miltä tuntuu onnistumisen tunne kehossasi? Miltä tuntuu kiitollisuus?
    • Katso mielikuvassa elämääsi vuoden päähän taaksepäin ja havaitse asioita, ihmisiä sekä tapahtumia, jotka auttoivat sinua tähän tulevaisuuden hetkeen – muutokseen ja onnistumiseen.
    • Minkälaisia ajatuksia herää mieleesi ja minkälainen tunnetila nousee kehoosi?
    • Nauti hetki tästä mielikuvasta ja onnistumisen tunteesta kaikilla aisteilla. Avaa sen jälkeen silmäsi ja kirjaa ylös omat oivalluksesi.

     

     

    Kollega.fi verkkolehti lukemiseksi: Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukset Miten luoda hyvä päivä ja Tietoisuudella stressin kimppuun.

     

    Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

     

    Lisätietoja minusta löydät osoitteesta

    https://www.facebook.com/oivaltamaan/

    https://www.instagram.com/jaanahautala/

    https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

    Miten luoda hyvä päivä | 1.4.2020 | Julkaistu alunperin: KOLLEGA.FI

     

    Meidät on tiputettu viime viikkoina aivan uudenlaisen tilanteen ja elämän äärelle, jossa monenlaiset ajatukset sekä tunteet valtaavat mielen. Epävarmuuden keskellä stressi ja mielen kuormitus voivat huomaamatta täyttää päivämme. Mielen ja kehon hyvinvointi korostuvat ja nyt on erityisen tärkeää välttää liiallista kokonaiskuormitusta elämässä.

     

    Miten sitten löytää lempeyttä ja armollisuutta päiviin? Elämän herkkyys, tämä arvokas hetki ja läsnäolo ovat täällä ja olivat täällä jo aikaisemminkin. Ehkä emme vain pysähtyneet, kun oli niin kova kiire juosta paikallaan. Nyt meidät pysäytettiin totaalisesti.

     

    Epävarma tilanne on nostanut monenlaisia tunteita pintaan. Itse olen samassa tilanteessa monen muun yrittäjän kanssa. Parin päivän aikana kalenterini tyhjeni ja tuleva liikevaihto hävisi taivaan tuuliin. Meidät on pysäytetty miettimään elämän valintojamme, jolloin tunteiden sekä oman energian johtaminen korostuu. Miten kohdata yllättävän suuret muutokset myönteisesti ja miten kasvattaa omaa muutoskyvykkyyttä? Painetilanteessa tunteemme voivat olla kuin hiekkamyrsky. Juuri nyt onkin tärkeää kohdata kaikki tunteet, ne epämiellyttävätkin. Hyväksyä ja kuunnella. Toivottaa kaikki tunteet tervetulleeksi.

     

    Olen jo vuosia tehnyt säännöllisesti aamuvirittäytymisen, joka on auttanut minua rauhoittumaan. Nytkin seuraan varsin levollisin mielin tilannetta ja lähinnä pohdin, mitä uutta voisin luoda, millaisia uusia tapoja voisin kehittää ja miten voisin olla avuksi sitä tarvitseville. Uudet tilanteet tarvitsevat uudenlaisia ajatuksia ja tapoja – sekä rohkeutta. Valmiiksi emme tule koskaan, mutta paremmaksi voimme tulla joka päivä. Nyt on aika luoda uutta. Itse pohdin paljon sydämentaitojen merkitystä tällä hetkellä. Liitän siihen inhimillisyyden, välittämisen sekä yhdessä luomisen.

     

     

    Johda omaa energiaasi

    Tiede on jo vuosia osoittanut, että mieli ja keho ovat yhtä. Kestävä kehon ja mielen tasapainottaminen on tärkeä tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Tilanne, jossa nyt elämme, voi ajaa meidät huomaamatta epätasapainoon, jolloin stressihormonit alkavat syödä hyvinvointia. Paras päätös, jonka voit nyt tehdä itsesi hyväksi, on pysähtyä tietoisesti johtamaan omaa energiaasi tasapainottamalla kehoa ja mieltä. Seuraavassa vinkkejä siihen.

      • Varaa itsellesi oma aamuhetki, sillä aivot ovat vastaanottavaisessa tilassa aamulla. Rakenna itsellesi luontainen pysähtymisharjoitus, jolloin tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
      • Älä avaa kännykkääsi heti herättyäsi. Jos ensimmäiseksi avaat uutiset tai sosiaalisen median, siirrät huomaamatta oman energian johtamisen muille.
      • Keho ja mieli kaipaavat tasapainoa, joten löydä sinulle sopivat tavat rentoutua pitkin päivää. Tauota etäpäivä – ota happihyppy, tee kotiaskareita, keskity aisteihin, tee hengitysharjoituksia tai kokeile mielikuvarentoutusta.
      • Kun epävarmuus ja levottomat tunteet nousevat pintaan, hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Aivoille on tärkeää lähettää viesti, että kaikki on hyvin.
      • Aivojen on mahdotonta erottaa mikä on kuviteltua ja mikä aidosti koettua. Säännöllinen mielikuvaharjoittelu onkin tehokas tapa luoda itselleen hyvää oloa.
      • Rauhoita itsesi ennen nukkumaan menoa. Mieti, mistä päivän aikana tapahtuneesta voit olla kiitollinen ja tunne kiitollisuutta koko kehossa. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee muun muassa unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta kehoomme.

     

    Harjoitus: Luo kehoosi turvallisuuden tunne

    Pysähdy, hengitä rauhassa sisään ja ulos muutaman kerran ja sulje silmäsi. Anna keholle lupa rauhoittua, jolloin mieli seuraa perässä. Siirry mielikuvissa paikkaan, jossa mielesi ja kehosi rentoutuvat. Keskity luomaasi mielikuvaan kaikille aisteilla. Mitä näet, kuulet ja tunnet tuossa ympäristössä. Kuvittele, että olet tuossa paikassa. Eläydy hetkeen kaikilla aisteilla ja nauti olostasi. Valitse yksi sana tai väri, joka kuvaa tunnelmaa. Sano sana mielessä muutaman kerran ja tai anna värin täyttää mielesi. Hengitä syvään pari kertaa ja anna mielesi rauhoittua tähän mielikuvaan.

    Kun seuraavaan kerran koet olosi stressaavaksi tai epävarmaksi, voit palauttaa rauhan ja turvan kehoosi tämän mielikuvan avulla. Toistaessasi harjoitusta huomaat sen vaikutukset syvemmin.

     

    Kirjoitan nykyään eri medioihin blogeja, joten suosittelen kurkkaamaan tätä ja muita oivalluttavia kirjoituksia esim. kollega.fi verkkolehdestä. Kollega.fi on työelämästä ja hyvinvoinnista kertova verkkolehti, joka avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.

    Kukaan toinen ei tiedä minne sinä olet elämässäsi matkalla. Kukaan ei tiedä matkasi syytä – tarkoituksen päämäärää.  Ehkä teit itsellesi erilaisia lupauksia vuoteen 2019 tai olet rakentanut mindmapin sekä kirkastanut konkreettiset tavoitteet tähän vuoteen. Entä uskalsitko sinä unelmoida?  Uskalsitko ajatella suuria?

     

    Itse otin aikaa pidemmälle lomalle vuoden vaihteessa. Halusin päästää irti vuodesta 2018. Tarkkailin jumiutuneita ajattelumallejani ja päästin tietoisesti irti toimimattomista rutiineistani. Pysähdyin ja hämmästelin mennyttä vuotta. Kiitin onnistumisistani ja mietin mitä voin itsessäni muuttaa, jotta voin kehittää yrittäjyyttäni eteenpäin. Kaikki ei ollut mennyt vuoden aikana putkeen, niin kuin harvoin elämässäkään menee.

     

    Itse uskon että mikään ei muuta, jos ei ensin itse muutu. Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen ja suunnan kirkastamiseen on joskus vanhojen ja toimimattomien rutiinien rikkominen. Tuttu Albert Einsteinin fraasikin tukee tätä: ”Eilisen ajattelulla ei rakenneta huomispäivän tuloksia”. Oma tavoitteeni vuonna 2019 on tulla esiin vielä aidommin, myös keskeneräisenä ja haavoittuva sekä luottaa enemmän intuition viisauteen. Hieman pelottaa, mutta aika usein uuden keskellä pelon voi valjastaa energiaksi. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2019 suuntasi?

     

    Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on tutkittava itseään säännöllisesti.Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaa. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompaa on päästää irti esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella tarkemmin sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen on mielen- ja tunnetaitojen jatkuva treenaaminen.

     

    Oivalsin vuoden vaihteen Miamin lomalla, että vuonna 2018 olin ensimmäistä kertaa yrittäjän uran aikana koko vuoden tasapainossa oman energianjohtamisen kanssa. Vuosien harjoittelun jälkeen oli kouluttajalla saappaat jalassa ja arvot ohjasivat päivittäisiä tekemisiäni ja valintojani. Itsensä uudistamisen perustana onkin meille tärkeät elämän merkitykset eli meta-arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Milloin sinä olet kirkastanut arvosi? Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni:

    –      Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?

    –      Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)

    –      Mikä saa sinut innostumaan ja mikä luo merkitystä päiviisi?

     

    Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa omat arjen toimintamallit. Hyvä kysymys itselle on, että käyttääkö oman energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan päivittäin tai ainakin viikoittain?

     

    Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Me harvoin kuljemme kuitenkaan suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä pitää fokus sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa mielen selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä päivittäin. 

     

    Itse käytän paljon toistettavia toimintamalleja mielen selkeyteen. Aamuinen mielikuvaharjoittelu sekä meditointi- ja jooga pysäyttävät hetkeen ja antavat tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunne-energian, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko intuitiotani ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Viides askel uudistumiseen ovat itselle sopivat toimintamallit sekä valintojen toistettavuus. Mitkä rutiinit ja valinnat ohjaavat sinun päivien energiaasi?

     

    Elämän merkitys ja onnellisuuden salaisuus on ollut meidän kaikki edessä kautta aikojen, mutta miksi usein lähellä oleville asioille olemme niin sokeita. Itse pysähdyin pohtimaan vuodenvaihteessa, olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani kouluttajana ja yrittäjänä?Ikigain löytäminen voi olla joillekin meistä se puuttuva avain elämän merkityksen löytämiseen. Jay Shetty avaa Ikigain ajatusta sekä henkilökohtaista kasvua innostavalla tavalla. Suosittelen tutustumaan hänen ajatuksiin. Ikigai perustuu ajatukseen, että ihminen tekisi elämällään jotakin, joka yhdistää seuraavat neljä elementtiä:

      • Jotain, jossa olet hyvä.
      • Jotain, jota rakastat.
      • Jotain, mitä maailma tarvitsee.
      • Jotain, mistä sinulle maksetaan.

     

     

    Minkälainen on sinun seuraava valintasi – kohti omaa ikigaita?

    Meidän hetkisessä nykyelämässä on paljon haasteita ja rajoitteita. Olen itsekin elänyt varsin suorituskeskeistä elämää ja rakensin muinoin suorittamisen tilasta oman suojamuurini – enemmän, kovempaa ja tehokkaammin mantran ympärille. Kuitenkin jo Platon on muinoin sanonut, että kaikki ihmisten toiminta on leikkiä sekä toisaalta luovuuden ytimessä on leikki.  Oma uskomukseni on nykyään, että menestys ja onnellisuus tarvitsevat leikkiä, rentoutta ja iloa energiakseen. Menestystä vuoteen 2019 Richard Bransonin ajatuksin: Pidä hauskaa ja tee hyvää. Raha seuraa kyllä perässä.

     

     

    Oivalluksia kasvuun ja uudistumisen

    1. Riko vanhat ja toimimattomat rutiinisi
    2. Uudistu ja treenaa mieltäsi ja johda tunteitasi
    3. Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen metataso
    4. Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
    5. Uudista ja kehitä päivien toimintamalleja
    6. Löydä intohimosi
    7. Elä aidosti sekä läsnä elämässäsi
    8. Älä unohda leikkiä: Naura & leiki usein

     

    Vuosi 2019 on uudistumisen vuosi. Jos ajatukseni kiinnostavat, käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen. Tällä hetkellä kirjoitan tulevaa kirjaani, joka liittyy myös blogin sisältöön.

    Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

     

    Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

     

    Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

     

    Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

     

    Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

     

    Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

     

    Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

    ”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

     

    Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

      • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
      • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
      • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

     

    Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

      • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
      • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

     

    Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

     

    Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

      • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
      • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
      • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
      • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
      • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
      • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

     

    Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

     

    Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.