Äskettäin juhlittiin koulujen päättäjäisiä ja valmistujaisia. Onnittelujen lomassa valmistuneilta kyseltiin heidän numeroistaan sekä koulumenestyksestään. Vaikka arvosanojen kyselyn takana on usein kiinnostus ja välittäminen, tällaiset suorituspohjaiset kysymykset lisäävät helposti nuorten painetta. Tämän sijaan olisikin tärkeää keskittyä todellisiin supervoimiin, joita meillä kaikilla on.

 

Todelliset supervoimamme ja osaamisen lähteet piilevät perinteisten oppiaineiden ja substanssiosaamisen ulkopuolella. Tämän hetken kriisien sekä teknologian vauhdikkaan kehittymisen myötä tarvitsemme kaikki jatkuvaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Tarvitsemme lisää joustavuutta, muutoskyvykkyyttä, tunneälyä, kykyä rakentaa hyvää ilmapiiriä ja jakaa myönteisyyttä, keskustelutaitoja, rohkeutta puolustaa heikoimpia sekä luovaa päätöstentekoa.Näitä luonteenvahvuuksia löytyy meiltä kaikilta, mutta emme aina tiedosta niitä.

 

Luonteenvahvuuksien käyttäminen tuottaa hyvää sekä meille itsellemme että myös muille. Ne vahvistavat hyvinvointia sekä kyvykkyyden tunnetta, ja mikä parasta, ne kertovat mikä on ihmisyyden ytimessä. Luonteenvahvuudet ilmenevät ajattelussamme, tunteissamme ja toiminnassamme. Ne ovat osa identiteettiämme sekä käyttäytymisemme ydintä. Kun saamme hyödyntää aidointa itseämme, suorituskykymme ja sitoutumisemme paranevat ja tavoitteistamme tulee helpommin saavutettavia. Myös ympäristömme innostuu tulemaan mukaan, kun annamme vahvuutemme johtaa meitä ja toimintaamme.

 

Kun ihminen voi hyödyntää vahvuuksiaan, hän kukoistaa työssä jopa 18 kertaa muita todennäköisemmin (Hone et al., 2015).

 

Inspiroidu VIA-luonteenvahvuuksista

 

Tunnettu vahvuusteoria VIA tulee sanoista Values in Action. Tässä teoriassa luonteen vahvuudet jaetaan kuuden eri hyveen alle. VIA-teorian taustalla on Martin Seligmanin ja Chris Petersonin vuosien tutkimukset. Nämä kuusi hyvettä ovat:

Viisaus: luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo ja näkökulmanottokyky.

Rohkeus: rohkeus, sinnikkyys, rehellisyys, aitous ja innostus.

Inhimillisyys: rakkaus, ystävällisyys, myötätunto, tunneäly ja itsetuntemus.

Oikeudenmukaisuus: yhteistyö, reiluus ja johtajuus.

Kohtuullisuus: anteeksianto, vaatimattomuus/nöyryys, harkitsevuus ja itsesäätely.

Transsendenssi: kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen, kiitollisuus, toiveikkuus, huumori ja henkisyys.

 

Meillä jokaisella on käytössämme kaikki nämä luonteenvahvuudet omassa potentiaalissamme. Onkin hyvä olla tietoinen omasta ainutlaatuisesta luonteenvahvuuksien yhdistelmästä sekä oivaltaa, miten luonteenvahvuuksia on mahdollista kehittää koko elämänsä läpi tietoisella työskentelyllä.

 

Luonteenvahvuuksilla on vaikutusta hyvinvointiin

 

Luonteenvahvuudet auttavat meitä näkemään, mikä on parasta meissä ja lähipiirissämme. Toisaalta, kun kohtaamme haasteita, ne auttavat meitä selviytymään helpommin myös niistä. Luonteenvahvuuksien avulla voimme tiukkoinakin hetkinä oppia kääntämään huomiomme itsekriittisyydestä omiin vahvuuksiimme ja näin vähentää kuormittavaa stressiä. Näin luonteenvahvuuksilla voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiimme ja jaksamiseemme.

 

Kun tulemme tietoiseksi ja opimme käyttämään luonteenvahvuuksia säännöllisesti, saamme niistä parhaimman hyödyn. On tärkeää kiinnittää huomiota perheenjäsenten tai kollegoiden toimintaan sekä antaa heille vahvistavaa palautetta, kun huomaa heidän parhaimmat puolensa. Kun tunnistamme toistemme vahvuudet, liitymme vahvemmin toisiin ihmisiin ja yhteistyö palkitsee meitä sekä merkitsee meille enemmän. Vahvuuksia käyttämällä voimme lisätä myönteistä tunneilmapiiriä ja saada aikaan hyvää niin kotona kuin työyhteisössä.

 

Luonteenvahvuuksien tunnistaminen lisää itsetuntemusta

 

Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niiden tiedostaminen lisäävät itsetuntemusta. Mitä paremmin tunnistamme ja tiedostamme omat vahvuutemme, sitä tietoisemmin ja suunnitelmallisemmin voimme hyödyntää niitä.

 

Myönteiset tunteet: Luonteenvahvuuksien käyttäminen voi tuoda iloa, kiitollisuutta sekä muita positiivisia tunteita elämään. Esimerkiksi, jos yksi vahvuuksistasi on huumorintaju, voit käyttää sitä vaikeissa tilanteissa tunnelman keventämiseksi, lisäten näin positiivisia tunteita.

 

Mielekäs tekeminen: Kun pääset käyttämään luonteenvahvuuksiasi päivittäisessä elämässäsi, merkityksellisyyden tunne ja tyydytys lisääntyvät arjessasi. Luonteenvahvuuksien hyödyntäminen omassa toiminnassa voi auttaa sinua löytämään tekemistä, joka on sinulle tärkeää ja innostavaa.

 

Sosiaaliset suhteet: Luonteenvahvuuksien hyödyntäminen edistää positiivisia sosiaalisia suhteita. Esimerkiksi, jos yksi vahvuuksistasi on ystävällisyys, voit käyttää sitä luodaksesi ja ylläpitääksesi läheisiä ihmissuhteitasi. Positiiviset sosiaaliset suhteet tarjoavat meille tukea, iloa ja voimavaroja.

 

Resilienssi: Luonteenvahvuudet voivat auttaa sinua selviytymään haastavista tilanteista ja kriiseistä. Esimerkiksi, jos yksi vahvuuksistasi on sinnikkyys, voit käyttää sitä vaikeuksien voittamiseksi ja tavoitteidesi saavuttamiseksi. Luonteenvahvuuksien avulla voit kehittää myös resilienssiä, joka on tärkeä kyky muutoksiin sopeutumisessa ja vaikeuksista palautumisessa.

 

Anna itsellesi hetki aikaa itsereflektointiin

  • Mieti jotain itsessäsi tunnistamiasi luonteenvahvuuksia, joissa olet ollut hyvä esimerkki muille.
  • Mieti millaisten tilanteiden jälkeen – töissä tai vapaa-ajalla – tunnet itsesi energiseksi ja elinvoimaiseksi, vaikka olisit tehnyt paljonkin töitä. Mikä vahvuutesi oli silloin läsnä tilanteessa.
  • Mieti, mitä luonteenvahvuutta käyttämällä merkityksellisyyden tunne ja tyytyväisyys lisääntyvät elämässäsi.

 

”Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä Siinä haavetta kylliksi yhdelle elämälle.”
Tommy Taberman

 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kollega-verkkolehdessä 7.6.2023: Supervoimat käyttöön – Kollega.fi

Vietin äskettäin viikonlopun latautuen mökin rauhassa. Kutsumme puolisoni kanssa paikkaa nollatilaksi. Pienellä saarella sijaitsee 1930-luvulla rakennettu hirsimökki ja puusauna ilman mukavuuksia. Mökkiä ja saunaa lämmittäessäni sekä avantoa sahatessani liialliset ajatukset ja kuormitukset kaikkosivat mielestäni. Muutaman tunnin puuhastelun jälkeen alkoi kehoon ja mieleen laskeutua levollisuus, jota kutsun neutraaliksi mielentilaksi.

 

Neutraalia mielentilaa ei ole helppoa saavuttaa ärsykkeitä tulvivassa maailmassa, jossa kaikenlaiset hälytykset sekä niin omat kuin muiden vaatimukset täyttävät mielemme. Olemme valmennusryhmieni kanssa pohtinut sitä, kuinka tärkeää on löytää omaan päivään latautumisen ja keskittymisen hetkiä. Yhtä tärkeää on harjoittaa omaa mieltään kohti neutraalimpaa tilaa, eli tutkia omaa sisäistä tarinaa ja kehittää omaa tapa suhtautua asioihin.

 

Aivomme ovat kuitenkin oppineet pirstaleisen tekemisen ja moni meistä on huomannut, miten hankalaa on toisinaan keskittyä. Jos työ on ollut jo pitkään lyhytjänteistä, meidän on yhä vaikeampi keskittyä pitkäjänteisesti, sillä aivot alkavat suorastaan hakea keskeytyksiä saadakseen tyydytystä. Tämän oivaltaminen muutamia vuosia sitten johti omalla kohdallani siihen, että postin kaikki ilmoitukset viestintäkanavistani ja samalla päätin, että käyn vain muutaman kerran päivässä tarkistamassa sähköpostini sekä sosiaalisen median kanavat. Nykyisin se onnistuu jo hyvin.

 

Tapoja muutetaan uskomuksia purkamalla

 

Tapojen ja toimintamallien muuttaminen on kuitenkin usein vaivalloista. Oman hyvinvoinnin parempi johtaminen ei ole enää vuosiin ollut kiinni tiedon puutteesta, vaan lähinnä tiedostamattomista uskomuksistamme ja tarinoistamme, joita kerromme itsellemme.

 

Käyttäytymisen ja toiminnan muutoksen takana on aina omien ajattelumallien ja uskomusten muuttaminen. Identiteettimme pohjan on luonut menneisyyteemme ja sen monenlaiset kokemukset. Jokainen meistä on lapsena imenyt itseensä uskomuksia ja käsityksiä, joilla ei ole enää mitään tekemistä totuuden kanssa, ja jotka tekevät meille enemmän haittaa kuin hyvää. Koska monet uskomukset vaikuttavat elämäämme tiedostamattomalla tasolla, on tärkeää tutkiskella itseä ja kuoria omaa identiteetin sipuliaan sekä ravistaa irti ajatus- ja uskomusmalleja, jotka eivät vahvista omaa hyvinvointiamme tai ovat muutoksen tiellä.

 

Kun poistin ilmoitukset viestintäkanavista ja tein päätöksen sosiaalisen median ärsyketulvan rajaamisesta, monenlaiset uskomukset nousivat pintaan. Ajattelin, että en voi menestyä yrittäjänä, jos en ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa tai että jos en heti vastaa viesteihin, menetän asiakkaat. Täysin inhimillisiä ajatuksia yrittäjänä, mutta niiden taustalla väijyi pelko riittävyydestä ja uskomus siitä, etten ole riittävän hyvä, jos en tee sitä ja tätä asiaa. Kun aloin tutkia tätä uskomusta ja tutustua syvemmin omaan riittävyyteeni ja keskeneräisyyteeni, moni asia lähti muuttumaan ja kevenemään yrittäjän elämässäni. Minun oli helpompaa pysähtyä omien ja muiden vaatimusten täyttämässä maailmassa omaan levollisuuteen. Oli helpompaa löytää neutraalimpi mieli ja olemisen tila, kun ei tarvitse olla joka hetki tavoitettavissa. Uskonkin, että kun ymmärtää, miten keskeneräisiä me kaikki olemme, voi olla helpompi hyväksyä sen mukanaan tuoma haavoittuvuus ja inhimillisyys.

 

Suurin osa uskomuksistamme piilee tiedostamattomalla mielen tasolla. Kun löytää minäkuvaan ja itsetuntoon vaikuttavia rajoittavia uskomuksia, vapauttaa samalla myös omaa piilevää potentiaaliaan. Osalla se voi olla sitä, että löytää helpommin neutraalimman mielentilan ja keskittymisen johtamisesta tulee tapa.

 

Uskomustyöskentelyyn auttaa usein utelias ja joustava mieli, eli aloittelijan mieli. Minkälaisilla aloittelijan laseilla sinä katsot tänään ympärillesi?

 

Muutamia vinkkejä uskomustyöskentelyyn

 

    1. Tunnista vanha uskomus, joka on epätosi. Tarkkaile sisäistä puhettasi. Milloin sanot esimerkiksi, että minun on pakko. Mieti, onko pakko totta. Miksi sinun täytyy? Tekeekö pakon noudattaminen sinulle hyvää vai hallaa.
    2. Päällekirjoita uskomus. Aina, kun tunnistat vanhan uskomuksesi, sano itsellesi: Stop! Tämä ajatus on historiaa. Nykyään ajattelen, että riitän hyvin näinkin tai voin tehdä näin.
    3. Kun päällekirjoitat vanhan uskomuksen tarpeeksi monta kertaa, huomaat, että vähitellen kyseinen asia tulee harvemmin ajatuksiisi.
    4. Opettele hylkäämään kriittiset ajatuksesi, jotka eivät ole totta. Kun syyllistävä ajatus nousee mieleesi, suuntaa huomiosi kohti sellaista tekemistä, josta sinulle tulee hyvä olo
    5. Kirjaa ylös ja tutki myös positiivisia ja energiaa tuovia uskomuksia ja ajattelumalleja. Aloittaessasi päivän myönteisellä itsepuhelulla, siirrät samalla vaativan egosi syrjään. Kun et anna muiden ihmisten tai identiteettiä määrittävien vanhojen uskomusten vaikuttaa sinuun, pystyt luomaan päivääsi keskittymisen tilan, jossa voit suunnata fokuksen itsellesi tärkeään.

 

Julkaistu alunperin Kollega verkkolehdessä 15.3.2023: Aloittelijan mieli on avain muutokseen – Kollega.fi

Pidin hiljattain kehittämispäivän hyvinvointialueuudistuksen myllerryksessä oleville esihenkilöille. Jo ensi kohtaamisessa aistin tämän esihenkilöporukan olleen todella kovilla ja päätin, että tässä kehittämispäivässä keskitymme vain tärkeimpään, eli esihenkilön omaan jaksamiseen.

 

Hyvinvointialueen uudistuksen ollessa vielä pahasti kesken olisikin tärkeintä muistaa, miten esihenkilöillä riittää resursseja ihmisten johtamiseen sekä kohtaamiseen. Tavoitehan on, että tuottavuuden takana on hyvinvoiva työntekijä.

 

Kehittämispäivä alussa keskustelimme siitä, mistä saadaan energiaa ja jaksamista tähän epäselvään ja hieman kaoottiseen loppuvuoteen. Keinovalikoimaan nousivat monet tutut aiheet kuten luonto, eläimet, liikunta, ystävät, kutominen, avantouinti, saunominen, musiikki ja lapsenlapset. Haastaessani sitä, mistä saada energiaa työpäivän aikana, nousi aluksi esille vain energiaa vieviä ja keskeneräisiä asioita. Pienen hiljaisuuden jälkeen keskusteluun nousi myös muita asioita, kuten kollegan tuki, potilaan merkityksellinen kohtaaminen ja arvostava palaute.

 

Monet meistä kipuilevat loppuvuonna samankaltaisessa tilanteessa kuin nämä tulevien hyvinvointialueiden 200 000 työntekijää. Ympärillämme on valtava tietotulva ja kaaos, jonka keskellä oleellinen taito on osata löytää mielen levollisuus ja fokus tässä vaatimusten viidakossa. Juuri nyt mieli voi poukkoilla ajatuksesta toiseen sekä takertua jatkuvasti keskeneräiseen ja kuormittavaan asiaan, ellemme opi tietoisesti suuntaamaan ajatteluamme.

 

Oman jaksamisen ja terveyden näkökulmasta tarvitsemme kipeästi joustavaa ajattelua. Mieli ja ajatuksemme vaikuttavat hermojärjestelmäämme erilaisten fysiologisten prosessien kautta. Jos ajatuksemme kiertävät median syöttämää kuormituksen ja pelon kehää, jaksamisemme on varmasti koetuksella. Moni saa apua jaksamiseen ja stressinhallintaan luonnosta, liikkeestä sekä ystävistä, mutta yhtä tärkeää on harjoittaa omia mielentaitoja, joilla lisäämme energiaa myös kuormittavien työpäivien aikana.

 

Voimana mielen joustavuus

 

Kyky kirkastaa ja selkeyttä ajatukset kaikesta hälinästä ja ympäristön informaatiosta huolimatta on taito, joka kehittyy pikkuhiljaa. Mielen ja ajattelun joustavuus on sellaista, mikä ei mene rikki, vaan muovautuu ja joustaa eri tilanteiden ja puristusvoimien vaikutuksesta. Kun opimme joustavuuteen, kykenemme näkemään ja ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Tällöin on myös helpompaa nähdä ratkaisukeskeisyys ja myönteisyys kaaoksen keskellä.

 

Voimme kaikki valita joustavuuden, jolla kohtaamme ympärillämme olevan muutoksen ja myllerryksen. Oman voiman äärelle pysähtyminen on kaiken taustalla. Kun harjoittelemme läsnäolevaa pysähtymistä omien ajatustemme ja tunteidemme äärellä, opimme myös joustavuutta ja tunteidensäätelyä. Miten hyvin sinä tunnet itsesi? Tiedostatko, miten toimit joustavan mielesi kanssa ja kuinka kehität omaa joustavuuttasi.

 

Palaan vielä hyvinvointialueen kehittämispäivään, jossa syntyi paljon hyviä oivalluksia. Saamassani palautteessa luki mm. seuraavaa: ”Saimme olla täysin oma itsemme, meitä kuultiin ja yhdessä pysähdyimme, siihen miten parannamme omaa ja yhteistä hyvinvointiamme.” Päivä oli täynnä monenlaisia tunteita ja kohtaamisia. Päivä oli monelle myös muistutus siitä, kuinka vahvuudet ja voimavarat lähtevät aina meistä itsestämme – eivät ulkopuolelta. Tämä on tärkeä pitää mielessä kaikissa kehittämishankkeissa sekä myös oman elämän haasteissa.

 

 

Toivon sydämestäni, että jokainen saa mahdollisuuden laskeutua joustavasti ja levollisesti joulun aikaan. Pysähdytään loppuvuoteen Eeva Kilven ajatuksin: ”Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.”

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Kollega -verkkolehdessä 7.12.2022.

Miten olla rauhallinen kriisien täyttämässä maailmassa ja vahvistaa omaa henkistä jaksamista, kun tuntuu, että toisinaan elämä on vain päivistä ja tilanteista selviytymistä? Henkinen suorituskykymme on ollut koetuksella viime vuosien aikana. Omissa valmennuksissani käsittelen viikoittain sitä, miten löytää henkistä jaksamista tämän hektisen paineen alla sekä miten valmistautua epävarmuutta täynnä oleviin, tuleviin vuodenaikoihin.

 

Vaikka tekisimmekin tietoista työtä tulevaan valmistautumisen sekä oman henkisen ja psyykkisen vahvuuden kehityksen eteen, tämä jää helposti pois päivittäisestä rutiinistamme. On hyvä tiedostaa, että psyykkisen vahvuuden rakentaminen on oppimisprosessi, jossa edetään pienin askelin – ja joka kannattaa aloittaa jo tänään.

 

Psyykkinen vahvuus on monen tekijän summa

 

Psyykkinen vahvuus lähtee itsetuntemuksen lisäksi psyykkisen säätelyn taidoista, vireystilan säätelystä, keho-mieli-malleista sekä rentouden tunteen löytymisestä. Itse havahduin henkisen suorituskyvyn tutkimiseen ja psyykkisen vahvuuden rakentamiseen vuonna 2007. Kokemani kriisit herättivät minut ja tiedostin, kuinka olin jo pitkään elänyt itseni ja kehoni kustannuksella. Olin hukannut keho-mieli-yhteyteni ja rentouden tunteen kokonaan, ja psyykkinen vahvuuteni oli alkanut murentua pala palalta. Vastoinkäymiset useimmiten lopulta vahvistavat meitä ja kriisien seurauksena muutamme asioita, kun ymmärryksemme ja havaintokykymme kirkastuvat. Näin kävi myös minulle ja samalla löysin oman elämäni merkityksen mielenvalmentajana.

 

Tällä uudella polulla lähdin tutkimaan ja opiskelemaan psyykkistä vahvuutta ajattelumallien, keho-mieli-yhteyden ja mielikuvaharjoittelun kautta. Opin pikkuhiljaa vaikuttamaan muun muassa omaan fysiologiaani, hermostooni, tunteideni säätelyyn sekä mieleni sisäiseen narratiiviin, joka oli varsin kriittinen sekä vaativa vielä 2000-luvulla. Psyykkisen vahvuuden kehittämisessä on tärkeää oppia ymmärtämään omia ajattelu- ja toimintamallejaan paremmin. Kun oppii ymmärtämään, minkälainen sisäinen ohjelma pyörittää omaa ajattelua, hermostoa, arjen rutiineja sekä valintoja, on mahdollista muuttaa ja rakentaa itselle uudenlaista tapaa olla. Kun tietää, mitä omassa mielessä on meneillään, on helpompi tehdä aidosti omia valintoja ja vahvistua sekä johtaa omaa energiaa tietoisemmin.

Viisi askelta psyykkisen vahvuuden kehittämiseen

 

Kun muuttaa oman energiansa, voi muuttaa oman tulevaisuutensa. Muutamalla päivittäisellä askeleella pääset hyvään alkuun psyykkisen vahvuuden kehittämisessä.

 

1. Luo väljyyttä aamuun – saat tärkeää aikaa itsellesi

Käynnistä tietoisesti päiväsi omaa energiaasi johtaen ennen kuin päästät ulkoisen maailman vaatimukset elämääsi. Älä avaa puhelinta, meilejä tai uutisia, vaan liiku, meditoi, hengitä ja lue tai kirjoita.

 

2. Opettele palautumaan ajoissa ­– vahvista hermostoasi

Aikatauluta tauot kalenteriisi sekä arvota ne itsellesi. Tee muutaman minuutin pituisista, rauhoittavista ja tietoisuutta lisäävistä harjoituksista osa päivän rutiinia. Esimerkkeinä neliöhengitys, rauhallinen palleahengitys, perhoshengitys ja mielikuvaharjoitus.

 

3. Muuta mielesi – muutat havaintojasi

Aloita tutkimalla havaintojasi ja sitä, miten suhtaudut maailmaan. Ota päivittäiseksi tavaksi vetäytyä hetkeksi rauhalliseen paikkaan, jossa voit rentouttaa kehosi, hengittää syvään ja harjoitella suuntamaan aistejasi myönteiseen.

 

4. Vahvista keho-mieli-yhteyttä – lisäät vahvuuttasi

Opettele pysähtymään ja kuuntelemaan kehoasi. Kun opit tiedostamaan kehosi jännitystiloja ja kireyksiä, opit paremmin kuulemaan myös kehon hienovaraisia signaaleja fyysisestä ja henkisestä tilasta. Tiedostaminen on ensimmäinen askel, joka auttaa päästämään irti turhasta kontrollista ja suorittamisesta kohti vahvempaa keho-mieli-yhteyttä.

 

5. Valmistaudu mielikuvaharjoittelulla – muutat odotuksiasi

Mielikuvaharjoittelulla voimme valmistautua tuleviin tapaamisiin ja vahvistaa näin itseämme uusiin haasteisiin. Mielikuvaharjoitelulla voimme myös vahvistaa voimavarojamme, rentoutua sekä aktivoida aivoissa uusia hermoverkkoja.

 

Rauha ei tarkoita myrskyttömyyttä, vaan sitä, että pysymme tyynenä myrskynkin keskellä. Kun maailmalla myrskyää, meidän on tärkeää vahvistaa omaa tyyneyttämme, jotta pärjäämme kaiken epävarmuuden keskellä.

 

”Se, mitä on takanamme, ja se, mitä on edessämme, ovat pikkuseikkoja verrattuna siihen, mitä on sisällämme.”
-Ralf Waldo Emerson

Voimatila-mielikuvaharjoitus

Luo itsellesi voimatila mielikuvaharjoituksella:

  • Hengitä muutama kerta rauhallisesti sisään ja ulos, ja pidennä uloshengitystä hieman.
  • Kuvittele sen jälkeen itsesi paikkaan, jossa tunnet olosi levolliseksi ja rennoksi.
    Paikka voi olla mikä tahansa sinulle tuttu, esimerkiksi mökkiranta, luonto, metsäpolku.
  • Sijoita itsesi kaikilla aisteilla valitsemaasi paikkaan.
  • Tunne paikan maa jalkojesi alla, kun kuljet paikassa.
  • Katsele mielikuvapaikassa ympärillesi. Huomioi, mitkä asiat rauhoittavat sinua ja lisäävät rentouttasi.
  • Huomioi ja tule tietoiseksi paikan erilaisista pinnoista ja äänistä.
  • Tiedosta, mitä kuulet ja mitkä äänet lisäävät sinulle hyvää tai rauhallista energiaa.
  • Katsele ympärillesi ja löydä paikka, johon voit istahtaa mukavasti.
  • Hengitä rauhallisesti sisään pysähtymistä, levollisuutta, tasapainoa, hellittämistä ja rentouden tunnetta. Hengitä ulos kuormitusta, stressiä tai mielen kielteisyyttä.
  • Voit hakeutua tähän paikkaa muutamaksi minuutiksi aina, kun tunnet tarvetta pieneen pysähtymiseen tai levolliseen hetkeen.

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Kollega – verkkolehdessä 12.10.2022

Tietoisuus on opittava taito, joka edistää omaa hyvinvointia. Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin; innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen suoritukseen tarvitaan itsesäätelyä, tietoisuutta sekä metataitoja
 
Miksi kuitenkin helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle? Käytämme tällöin energiamme rutiineihin, jotka ylläpitävät sekasortoista tilaa, jossa mieli suorittaa ja keho selviytyy. Tällöin elämä on toisinaan vain selviytymistä päivästä toiseen vauhdin keskellä.
 

Tietoisuus autopilotin tilalle

 
Olen tämän syksyn aikana kohdannut kymmenissä organisaatioissa asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat uupumisen keskellä. Toisaalta olen saanut valmentaa innostavia asiantuntijoita, jotka tietoisesti haluavat kehittää palautumisentaitoja, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä muita metataitoja johtaakseen itseään paremmin. Tietoa on varmasti riittävästi, mutta miten tiedon keskellä voi varmistaa oman palautumisen sekä uudistumiskyvyn?
 
Kysymys on usein ympäröivän tilanteen tiedostamisesta sekä rohkeudesta ja kyvystä pysähtyä ja olla läsnä tässä ja nyt. Kun pysähtyy, tunnistaa helpommin omat tarpeensa ja tiedostaa omat toimintamallinsa. Metataidoissakin kyse on henkilökohtaisista taidoista, jotka auttavat voimaan paremmin, uudistumaan, pitämään omat rajat, ajattelemaan selkeämmin sekä kuuntelemaan omaa kehoa.
 

Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa mitään

 
Pysähtyminen antaa myös tilaa tarkastaa, tekeekö arjen vauhdissa oikeita asioita. Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa juuri mitään. Elämä kulkee huomaamattamme autopilotilla päivästä toiseen. Heräämme samaan aikaan, torkutamme kelloa, selaamme sängyssä kiiremeilit, juomme lennossa aamukahvit, hoidamme totuttuun tapaan aamurutiinit, siirrymme kotoa töihin selaamalla älypuhelinta, meilejä ja huomaamatta olemme työpaikan pihalla to do -lista täynnä tekemistä. Alamme juoksemaan paikasta tai tehtävästä toiseen – liian usein vain pyrkiäksemme selviytymään päivästä.
 
Aamun toimintamallien sekä rutiinien muuttaminen, voi olla iso askel kohti parempaa energian johtamista ja palautumista. Hyvinvoivia ja menestyviä ihmisiä tutkiessa, heiltä on löydetty paljon samankaltaisuutta aamurutiineista. Aamu asettaakin meille kaikille koko loppupäivän suunnan.
 

Viritätkö sinä itsesi mentaalisesti aamuisin päivään? Valitsetko millä tunnetilalla ja fokuksella menet töihin?

1) Anna itsellesi aamuisin aikaa olla tietoinen
 
Usein riittää, että herää 15 minuuttia aikaisemmin. Voisitko olla ensimmäisen tunnin ilman sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Jos avaa sähköpostin heti heräämisen jälkeen, etkö anna silloin kellosi hallinnan muille? Löydä sinulle sopiva tapa tai aamurutiini, jolla aloitat päivän tietoisesti, reuhoittuen ja virittäytyen.
 
2) Pysähtyminen ja uudistumiskyky
 
Onko sinulla lupa palautua päivittäin? Tiedämme, että mikrotauot sekä päivittäinen pysähtyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Oletko varannut kalenteriin aikaa pysähtymiselle entä onko teillä yhteiset pelisäännöt mikrotauoille?
 
3) Kohtaaminen aidosti ja arvostaen
 
Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat tietoisesti omaa tunne-energiaansa kysymyksillä. Kysytkö itseltä aamuisin: Minkä tunnetilan vien tähän päivään? Pysähdytkö sinä aidosti kuuntelemaan vuorovaikutuksessa toista ilman oman mielen selittelyä?
 
Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoinnin takanakin on pysähtyminen tähän hetkeen sekä tietoisuus, joka tuo usein vastuuta omaan toimintaan.
 
Minun oma intohimoni on metataidot, henkinen suorituskyky, vuorovaikutus ja palautuminen. Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset innostumaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta ja näkemystä uudistumiseen.
 
Jos ajatukseni kiinnostavat, tutustu minuun lisää tai käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen.
 
Jaana Hautala, 050 34 06 2888 tai jaana.hautala@oivaltamaan.fi
 
Tämä blogi julkaistu alkuperäisenä Unelmien työpäivän yhteydessä syyskuussa 2018.
 

Elämä haastaa nyt meitä sietämään epämukavuutta. Kohtaamme kaikenlaisia tunteita. Työelämän sekä ihmisten uskomukset ovat murtuneet rytinällä viime maaliskuusta alkaen. Tässä ajassa nousee esiin myös paljon pelkoa ja vihamielisyyttä.

 

Itse törmään kouluttajana siihen, miten armottomia me ihmiset voimme olla itseämme kohtaan. Toisaalta myös siihen, miten tuohtuneita olemme toisten käyttäytymistä kohtaan. Voi olla vaikeaa elää pintaan nousevien tunteiden kanssa, mutta juuri nyt olisi tärkeintä pysähtyä tuntemaan, mitä tuntee. Tunteminen ei tarkoita tunteiden laukaisemaa huonoa käytöstä. Tunteet ovat kykymme ja energiamme. Tunteet ovat mukana sekä päätöksenteossa että toiminnassa ja niiden takaa löytyy tarve.

 

Äskettäin koin vahvaa keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta koulutusryhmäni kanssa. Vaikka olen jo varsin tottunut etäkoulutuksien pitämiseen ja harjoituspäiviä on takana lukemattomia, tunnistin outoa hämmennystä. Mietin, miten ihmeessä onnistun luomaan turvallisen luottamuksen kehän koko ryhmälle, kun puolet koulutusryhmästäni oli livenä koulutuksessa ja puolet zoom-etäyhteyden kautta mukana?

 

Tilanteessa herännyt kysymys on mielestäni oleellinen tällä hetkellä kaikissa etäkohtaamisissa ja -koulutuksissa. Etäkohtaamisissa huomiomme on vahvasti ”Kuuluuko?”-kysymyksessä, kun sen pitäisi olla siinä, miten kohtaamme toisemme arvostavasti. Miten luomme luottamusta ja turvallisuutta sekä miten rakennamme yhdessä tunneyhteyttä? Kohtaamisen kulttuuri on muuttunut, mutta mitä viemme kohtaamisiin tällä hetkellä – pelkoa vai turvallisuutta?

 

Koulutusviikonlopun jälkeen kohtasin omat tunteeni. Tutkin riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, toivotin ne tervetulleeksi ja hyväksyin ne eli konkreettisesti tunsin ne. Tässä poikkeusajassa on erittäin haitallista sivuuttaa tunteet. Tiedämme toki analyyttisesti, miten tärkeää tietoa tunteet antavat meille, mutta onko meille rohkeutta pysähtyä tunteiden äärelle? Niin, ettemme enää piilottelisi, vaan oivaltaisimme. Tunteet yhdistävät meitä ihmisiä tässäkin tilanteessa. Tunteet herättävät meidät toimintaan, itsekritiikkiin sekä muutokseen. Aivan kuten koulutusviikonloppuna kohtaamani riittämättömyyden tunne. Se käynnisti oivalluksen, miten voin kehittyä kouluttajana tuleviin monimuotokoulutuksiin.

 

 

Tunteita ei kannata laittaa syrjään

Me suomalaiset olemme varsin sisukkaita, sinnikkäitä ja periksiantamattomia, se on voimavaramme. Sisu oli vahva selviämisen ehto jo sata vuotta sitten, kun taistelimme toisenlaisia myrskyjä vastaan. Siihen aikaan olikin ehkä tarpeen työntää tunteita syrjään, jotta selvisimme. Mutta työntäessämme tässä ajassa tunteita syrjään, se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Niihin lapsiin, jotka nyt mallittavat tunnetaitoja meiltä aikuisilta. Koska huomattava osa tunnekäyttäytymistä on opittua, olisi juuri nyt oikea hetki kehittyä omien tunteiden kohtaamisessa.

 

Mitä tunnetta sinä sanoitat ääneen tänään? Puhutko juuri nyt kotona pelosta ja vihastut median mielipiteistä vai kuuluuko puheessa riittävyyden tunne sekä mahdollisuus- ja toiveajattelu? Pelko voi olla vaarallinen kuski, jollei sitä tiedosta. Se voi ajaa meidät juuri nyt henkisesti seinään, vaikka moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja toistemme apua. Voi tuntua häpeälliseltä sanoa ääneen, ettei pärjää tai tarvitsee apua. Silloin häpeä voi vieraannuttaa muista ja luoda lisää erillisyyttä. Häpeä on kuitenkin sosiaalinen tunne, josta puhuminen murtaa sitä ja jopa lisää yhteisöllisyyttä. Myös myötätunnon kokeminen itseä ja muita kohtaa, auttaa monia pääsemään paremmin häpeän tunteeseen kiinni, mikä voi olla myös voimavara.

 

Olen pohtinut paljon omien koulutusryhmieni kanssa, miten tärkeää myönteisten tunteiden esille nostamisesta on tullut. Myönteiset tunteet tuovat sekä toivoa että merkitystä tähän hetkeen. Ilon, rauhan ja rakkauden tunteet asuvat meissä kaikissa. Mutta annammeko niille tilaa tässä ajassa? Toisinaan ne löytyvät energiaa vievien tunteiden takaa ja ensimmäinen askel onkin oppia kohtaamaan kaikenlaisia tunteita.

 

”Kun ihminen paljastaa haavoittuvaisuutensa, hän ei ole enää haavoittuva.”
Peter Crone

 

 

Tervetuloa tunteet -harjoitus

Kokeile tervetuloa tunteet -harjoituksen vaikutusta arjessasi.

    • Ota mukava istuma-asento, hengittele hetki rauhassa ja anna itsesi huomata, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai kenties jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. Kun havainnoit, riittää, että huomaat tunteen ja tuntemuksen. Sinun ei tarvitse tietää, mistä se tulee, mikä se on tai miksi se tuntuu juuri nyt. Riittää, että huomaat sen.
    • Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi: tervetuloa. Voi olla, että sinulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteen kokemukseen ja huomaa se ilman analyysia. On mielenkiintoista huomata, miten tunne ja tuntemus tulee, missä ja miltä se tuntuu.
    • Kun olet ottanut tunnetta vastaan sen verran, kun tällä kertaa voit ja haluat, anna sille lupa laimentua, liueta ja haihtua pois. Huomaa, mikä tunne tulee seuraavaksi tuon tunteen takaa. Se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen, mutta sekään ei ole välttämätöntä.
    • Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin sinulle myönteinen tunne. Yleensä sellainen on 3–5 tunteen päässä. Voit lopettaa siihen. Joskus tunteet tulevat ja menevät nopeasti, toisinaan harjoitukseen menee aikaa. Tärkeintä on, että teet harjoituksen kaikessa rauhassa ja kiirehtimättä.

 

 

Muita kollega.fi lehdessä julkaistuja kirjoituksia muun muassa Löydä oma luontainen rytmisi ja Loppuelämän ensimmäinen päivä.

 

Tämä blogi julkaistiin ensimmäisen kerran kollega.fi lehdessä 21.10.

Tämä Blogi julkaistiin kollega.fi verkkolehdessä 26.8.2020!

 

Mikä on sinun luontainen rytmi? Oletko parhaimmillasi aamulla, keskitytkö parhaiten alkuillasta vai käynnistyykö luovuutesi jopa iltamyöhään? Meillä kaikilla on luontainen rytmi, josta on suorituksen sekä hyvinvoinnin näkökulmasta hyvä olla tietoinen ja arvostaa sitä arjen vauhdissa. On tärkeää keskittää omat voimavarat oikeisiin asioihin, mutta myös oikeaan aikaan.

 

Tietoisuus, itsetuntemus ja kirkas sekä selkeä päämäärä auttavat itsensä johtamisessa. Jokainen meistä ajautuu helposti tuttuun ja turvalliseen automaattiohjaukseen lomien jälkeen. Vanhat – ja usein myös energiaa vievät – toimintamallit palaavat huomaamatta arkeemme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti, vaikka emme kuuntelisikaan itseämme.

 

Ehkä lempeät kesäillat tai kauniit kesäaamut ovat sotkeneet luontaisen rytmimme ja huomaamme, että oman energian johtaminen takkuaa töiden alkaessa. Silloin on hyvä pysähtyä omaan luontaiseen rytmiin, arjen olemassa oleviin rutiineihin ja määrittää selkeä tavoite tulevaan syksyyn. Kun syksy näyttäytyy yhtä epävarmana kuin aamuinen sumu, tarvitsemme kaikki lempeää itsemme johtamista, ajatus- ja toimintamallien sekä energiaa syövien rutiinien haastamista. Uskon vahvasti, että haluamme kukoistaa ja käyttää olemassa olevaa potentiaaliamme.

 

 

Aamuvirkku vai yökukkuja

Ei ole niinkään väliä oletko luontaisesti aamuvirkku tai yön kukkuja. Arvokasta on tiedostaa oma luontainen rytmi ja hyödyntää sitä päivän suunnittelussa. Harvoin elämän normaali aikataulu huomioi meidän luontaisen rytmimme.

 

Olen itse aikainen aamuihminen, jonka huippusuoritus ajoittuu kukon laulun aikaan. Harvoin luento vai valmennuskeikka kuitenkaan alkaa aamukuudelta, joten olen vuosia sitten oppinut tekemään aamuisin kello 6 – 10 välillä vaikeimmat ja eniten keskittymistä vaativat tehtävät. Ehkä sinä kuulut siihen rytmiin, jossa moni yrittäjäystäväni elää. He ovat parhaimmillaan iltakuuden ja kymmenen välillä, jolloin heidän luovuutensa herää ja he innostuvat loihtimaan uusia asioita. Työelämän aikataulu ei tue kumpaakaan, mutta on lohdullista tietää, että valtaosa meistä sijoittuu kuitenkin näiden ääripäiden välille.

 

 

Luontaisen rytmin hyödyntäminen

Olipa luonnollinen rytmisi mikä tahansa, kysymys kuuluu, miten hyödynnät sen? James Hewitt kertoi vuoden 2018 Nordic Business Forumissa, kuinka omasta rytmistä voidaan erottaa selvästi kolme erillistä vaihetta: huippupiste, alin vaihe ja keskivaihe. Tämän tiedostaminen auttaa meitä johtamaan omaa suorituskykyä ja palautumista paremmin. Viedään tiukkaa keskittymistä vaativat hetken huippupisteeseen, rentoutumishetket alimpaan vaiheeseen sekä rutiininomaiset tehtävä keskipisteeseen.

 

Vai vaivaako meitä vieläkin turhan yleinen uskomus, että töissä pitäisi aina olla tehokas ja suorittaa? Mitähän muut ajattelevat, jos pysähdyn joka iltapäivä tekemään pienen hengitysharjoituksen? Jos suorittamiseen liittyvät uskomukset ovat yhä osa arkeasi, haasta ja uudista ajatteluasi. Kukaan muu ei pidä puolestasi niitä tärkeitä off-hetkiä päivittäin.

 

Tietoa meillä on valtavasti ja vuosien aivotutkimukset ovat todentaneet sen, että emme voi aina olla on-tilassa. Valmentajana törmään viikoittain siihen, miten vieläkin kipuilemme tämän kanssa. Kenellekään ei ole epäselvää, että nykytyö tarvitsee inhimillisyyttä, yhteistyötaitoja, ajattelun joustavuutta, tunteiden säätelyä sekä luovuutta. Näille taidoille tulee kuitenkin tilaa vasta, kun aivomme ovat levänneet ja keskittymiskykyiset. Kyse on suorituskyvyn optimoinnista ja toivon sydämestäni, että maksimoinnin ihannointi olisi työpaikoilla jo kokonaan kuopattu. Kun alamme tietoisemmin hyödyntää luontaista rytmiä kuormituksen ja levon välillä, päivämme täyttää keskittyminen, keveys ja joustavuus.

 

 

Hyvinvointirutiinit laadun tae

Miten sinun syksysi on käynnistynyt? Huomaatko sen käynnistyneen vanhoilla rutiineilla vai juoksetko jo aikataulujen perässä ja kesän levollinen vaikutus on pikkuhiljaa jäämässä taakse?

 

Älä anna syksyn stressin napata sinua, vaan rakenna tietoisesti selkeyttä tuleviin viikkoihin.  Katkaise vanha autopilotti, tutustu luontaiseen rytmiisi ja hyödynnä sen eri vaiheet. Elämä ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja ja uudistuminen tuhansia toistoja. Kun haluaa luoda uudenlaista hyvinvoivaa elämää, on luotava myös itseään uudelleen. Hyvinvointirutiinit auttavat meitä pysymään muutoksen tiellä ja selkeys auttaa meitä toistamaan hyvinvointirutiineja.

 

 

Vinkkejä rytmin löytämiseen

    • Varaa itsellesi omaa aikaa aamuisin. Rakenna pysähtymis- tai keskittymisharjoitus, jolla tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
    • Opi arvostamaan omaa rytmiäsi ja suunnittele päivää rytmiäsi kuunnellen. Aikatauluta keskittymistä vaativat työt ajankohtaan, jolloin luontainen suoritustasosi on korkeimmillaan. Kiinnitä huomiota siihen, milloin olet parhaimmillasi ja millaisessa ympäristössä työskentelet.
    • Huomio rytmisi alin vaihe ja löydä siihen sinulle sopivat palattavat tuokiot. Tauota päivääsi rytmin mukaan – ota happihyppyjä, meditoi, tee hengitysharjoituksia ja seurustele. Somepäivitykset voivat sopia toisilla tähän rytmin alimpaan hetkeen.
    • Kuuntele kehoa ja kuormituksen viestejä ja aseta selkeät rajat toiminnallesi. Jos puoliso elää eri rytmissä kuin sinä, kunnioita omaa rytmiäsi ja ottakaa asia kotona puheeksi. Riittävän unen merkitys kannattaa pitää tärkeässä arvossa.

 

Kirkkaalla fokuksella ja omaa rytmiä kunnioittaen voimme ylittää itsemme päivittäin.

 

”Energia – ei aika – on korkein valuuttamme”

 

Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega.fi verkkolehdessä Loppuelämän ensimmäinen päivä ja Miten luoda hyvä päivä.

Uskomukset ohjaavat elämääsi

 

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, kuinka uskomattomia juttuja uskomukset saavat aikaan?

 

Jokainen meistä luo koko ajan omaa maailmaa omilla käsityksillä ja uskomuksilla. Uskomukset määrittelevät ison osan ihmisenä olemista. Nämä uskomukset koskevat ympäristöämme, käyttäytymistämme, taitojamme sekä itseämme. Voisi sanoa, että kaikki elämässä pohjautuu uskomuksiin. Vielä 90-luvulla uskottiin, että aivosolujen kehitys loppuu 2-vuotiaani. Onneksi nyt on jo vuosia ollut tutkittua tietoa aivojen plastisuudesta ja joustavuudesta. Tiedämme myös, että kyky oppia säilyy koko eliniän.

 

Ajatteletko sinä, ettei sinulla ole matikkapäätä? Kenties olet kuullut lapsena väitteen, ettei meidän suvussa ole matematiikan osaajia. Matematiikka kuitenkin koostuu useista eri osa-alueista, ja harjoittelu on tie matematiikan oppimisessakin, joten kyseessä voi olla vain jarruttava uskomus.

 

Olemme kaikki saaneet identiteettiä määrittäviä uskomuksia lapsena. Me olemme kuitenkin kasvaneet erilaisessa ympäristössä, jolloin meihin on luotu erilaisia odotuksia. “Ehkä musiikinopettaja on sanonut, että laulat nuotin vierestä niin, että vielä tänä päivänäkin jätät laulamatta sukujuhlissa.” Olemme lapsena ottaneet automaattisesi mallia meille läheisistä ihmisistä ja samanaikaisesti tehneet tulkintoja lapsen näkökulmasta. Lapsuus rakentaakin vahvat uskomusmallit ja ne silmälasit, joilla katsoo maailmaa aikuisiälläkin. Näitä silmälaseja suosittelen haastamaan ja pois ravistamaan.

 

“Ovatko uskomukset mielipiteitä, joita emme kyseenalaista, koska olemme alkaneet pitää niitä tosina?” -psykologi Annemari Heikkilä, kirjasta Uskonko

 

Omia uskomuksiaan ei välttämättä edes huomaa, ellei tietoisesti pysähdy tarkestelemaan niitä. Yksi keino löytää uskomuksiaan on tietoisesti pysähtyä oman sisäisen puheen eli ajattelumallien äärelle. Minkälaista tarinaa sinä kerrot tänään itsellesi?

 

Itseluottamus, onnellisuus, terveys, kiire, muutos, raha, seksi, parisuhde ja menestyminen ovat kaikki täynnä uskomuksia. Jos sinun elämässäsi on asioita, joita et saavuta, vaikka olisit tehnyt kaiken niiden eteen, todennäköisesti tämän taustalla vaikuttaa jokin uskomus. Itse olen viime aikoina paljon purkanut asiakkailtani uskomuksia, kuten ”kiireisenä näytän tehokkaalta” tai ”apua ei saa pyytää”. Nämä uskomukset ovat vaikuttaneet asiakkaideni energiaan ja hyvinvointiin. Tiimeissä taas olemme avanneet kollektiivisia ajattelumalleja, kuten “muutos on vaikeaa”. Minkälaista toimintaenergiaa se laittaa organisaatiossa liikkeelle, jos “muutos on vaikeaa” -silmälaseilla katsotaan maailmaa, joka on pysyvässä muutoksessa?

 

Uskomukset eivät aina – tai useinkaan – ole totta, vaan ne ovat ikään kuin todentuntuisesti kerrottuja satuja siitä, minkälainen maailma mielestämme on. Kenties kannattaa tutkia, mitä uskomuksia ja ajattelumalleja kantaa mukanaan. Käyttäytymisen ja toiminnan muutoksen takana on aina ajattelumallien ja usein uskomusten muuttaminen. 

 

Muutamia vinkkejä uskomustyöskentelyyn

  1. Tarkkaile tarinaasi eli sisäistä puhettasi.
  2. Tarkkaile onko tarinassasi paljon sanoja pakko, täytyy, ei koskaan, ainamuut, jne. Sanojen takana on todennäköisesti rajoittavia uskomuksia. Mitä jos kokeilisit elää viikon ilman pakko sanaa?
  3. Kirjaa ylös elämääsi jarruttavia uskomuksia, joita tunnistat – eli niitä ajattelumalleja, jotka estävät sinua elämästä haluamaasi tarinaa.
  4. Kirjaa ylös positiivisia ja energiaa tuovia uskomuksia ja ajattelumalleja. Mikä on sinun syysi herätä aamulla ja rakentaa sinun näköistä päivää?

 

Uskotaan, että arviolta 95 % ihmisten uskomuksistakin on tiedostamattomalla tasolla. Näin meidän itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavien ydinuskomusten löytäminen ei ole aina helppoa. Uskomustyöskentelystä voikin tulla mielenkiintoinen koko elämän mittainen prosessi. Usein siihen auttaa utelias ja joustava mieli. Minkälaisilla uskomussilmälaseilla sinä katsot tänään ympärillesi? Realistinen optimisti auttaa saavuttamaan paljon. Meillä kaikilla on uskomuksia, joten ehkä kysymys onkin siitä, miten kehittää niistä paremmin omaa tarinaa ja arvoja palvelevia. Myös työyhteisöissä on arvokasta tarkastella kollektiivisia ajattelumalleja, jotka ohjaavat yhteistä toimintaa, ja välillä haastaa sekä hakea erilaisia näkökulmia.  Uudenlainen ajattelu luo usein aivan uudenlaista energiaa ja syventää yhdessätekemistä.

 

Vuonna 2019 kirjoitin kirjan uskomuksista Rohkeidan aikuisten kirja – Vapaudu uskomusten kahleista. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen, ja jokainen meistä on saanut mahdollisuuden rakentaa oman näköisen elämäntarinan. Liian usein uskomukset ovat muodostaneet kuitenkin ympärillemme kerroksen – suojamuurin – joka estää kuuntelemasta omaa sisäistä viisauttaan ja unelmiaan. Omistatko sinä tällä hetkellä tarinan, jota elät?

 

”Unesta herää aina, mutta meillä voi olla jarruttava uskomus, josta emme herää ja se rakentaa meidän koko loppuelämän tarinaa.”

 

Toin kirjaan myös tarinoita ihmisistä, jotka ovat uskomuksia muuttamalla ja ajattelumallejaan ravistamalla muuttaneet omaa elämäänsä. Onko sinulla on tarina, jonka haluasit jakaa? Olisi mukava kohdata kahvi- tai tee kupposen äärellä. Laita viestiä tai soittele, niin jutellaan aiheesta lisää.

 

Lisätietoa:

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja ja puhuja

NLP kouluttaja ja tietokirjailija

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

Kukaan toinen ei tiedä minne sinä olet elämässäsi matkalla. Kukaan ei tiedä matkasi syytä – tarkoituksen päämäärää.  Ehkä teit itsellesi erilaisia lupauksia vuoteen 2019 tai olet rakentanut mindmapin sekä kirkastanut konkreettiset tavoitteet tähän vuoteen. Entä uskalsitko sinä unelmoida?  Uskalsitko ajatella suuria?

 

Itse otin aikaa pidemmälle lomalle vuoden vaihteessa. Halusin päästää irti vuodesta 2018. Tarkkailin jumiutuneita ajattelumallejani ja päästin tietoisesti irti toimimattomista rutiineistani. Pysähdyin ja hämmästelin mennyttä vuotta. Kiitin onnistumisistani ja mietin mitä voin itsessäni muuttaa, jotta voin kehittää yrittäjyyttäni eteenpäin. Kaikki ei ollut mennyt vuoden aikana putkeen, niin kuin harvoin elämässäkään menee.

 

Itse uskon että mikään ei muuta, jos ei ensin itse muutu. Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen ja suunnan kirkastamiseen on joskus vanhojen ja toimimattomien rutiinien rikkominen. Tuttu Albert Einsteinin fraasikin tukee tätä: ”Eilisen ajattelulla ei rakenneta huomispäivän tuloksia”. Oma tavoitteeni vuonna 2019 on tulla esiin vielä aidommin, myös keskeneräisenä ja haavoittuva sekä luottaa enemmän intuition viisauteen. Hieman pelottaa, mutta aika usein uuden keskellä pelon voi valjastaa energiaksi. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2019 suuntasi?

 

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on tutkittava itseään säännöllisesti.Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaa. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompaa on päästää irti esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella tarkemmin sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen on mielen- ja tunnetaitojen jatkuva treenaaminen.

 

Oivalsin vuoden vaihteen Miamin lomalla, että vuonna 2018 olin ensimmäistä kertaa yrittäjän uran aikana koko vuoden tasapainossa oman energianjohtamisen kanssa. Vuosien harjoittelun jälkeen oli kouluttajalla saappaat jalassa ja arvot ohjasivat päivittäisiä tekemisiäni ja valintojani. Itsensä uudistamisen perustana onkin meille tärkeät elämän merkitykset eli meta-arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Milloin sinä olet kirkastanut arvosi? Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni:

–      Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?

–      Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)

–      Mikä saa sinut innostumaan ja mikä luo merkitystä päiviisi?

 

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa omat arjen toimintamallit. Hyvä kysymys itselle on, että käyttääkö oman energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan päivittäin tai ainakin viikoittain?

 

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Me harvoin kuljemme kuitenkaan suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä pitää fokus sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa mielen selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä päivittäin. 

 

Itse käytän paljon toistettavia toimintamalleja mielen selkeyteen. Aamuinen mielikuvaharjoittelu sekä meditointi- ja jooga pysäyttävät hetkeen ja antavat tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunne-energian, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko intuitiotani ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Viides askel uudistumiseen ovat itselle sopivat toimintamallit sekä valintojen toistettavuus. Mitkä rutiinit ja valinnat ohjaavat sinun päivien energiaasi?

 

Elämän merkitys ja onnellisuuden salaisuus on ollut meidän kaikki edessä kautta aikojen, mutta miksi usein lähellä oleville asioille olemme niin sokeita. Itse pysähdyin pohtimaan vuodenvaihteessa, olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani kouluttajana ja yrittäjänä?Ikigain löytäminen voi olla joillekin meistä se puuttuva avain elämän merkityksen löytämiseen. Jay Shetty avaa Ikigain ajatusta sekä henkilökohtaista kasvua innostavalla tavalla. Suosittelen tutustumaan hänen ajatuksiin. Ikigai perustuu ajatukseen, että ihminen tekisi elämällään jotakin, joka yhdistää seuraavat neljä elementtiä:

    • Jotain, jossa olet hyvä.
    • Jotain, jota rakastat.
    • Jotain, mitä maailma tarvitsee.
    • Jotain, mistä sinulle maksetaan.

 

 

Minkälainen on sinun seuraava valintasi – kohti omaa ikigaita?

Meidän hetkisessä nykyelämässä on paljon haasteita ja rajoitteita. Olen itsekin elänyt varsin suorituskeskeistä elämää ja rakensin muinoin suorittamisen tilasta oman suojamuurini – enemmän, kovempaa ja tehokkaammin mantran ympärille. Kuitenkin jo Platon on muinoin sanonut, että kaikki ihmisten toiminta on leikkiä sekä toisaalta luovuuden ytimessä on leikki.  Oma uskomukseni on nykyään, että menestys ja onnellisuus tarvitsevat leikkiä, rentoutta ja iloa energiakseen. Menestystä vuoteen 2019 Richard Bransonin ajatuksin: Pidä hauskaa ja tee hyvää. Raha seuraa kyllä perässä.

 

 

Oivalluksia kasvuun ja uudistumisen

  1. Riko vanhat ja toimimattomat rutiinisi
  2. Uudistu ja treenaa mieltäsi ja johda tunteitasi
  3. Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen metataso
  4. Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
  5. Uudista ja kehitä päivien toimintamalleja
  6. Löydä intohimosi
  7. Elä aidosti sekä läsnä elämässäsi
  8. Älä unohda leikkiä: Naura & leiki usein

 

Vuosi 2019 on uudistumisen vuosi. Jos ajatukseni kiinnostavat, käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen. Tällä hetkellä kirjoitan tulevaa kirjaani, joka liittyy myös blogin sisältöön.

Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

 

Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

 

Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

 

Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

 

Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

 

Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

 

Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

 

Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

    • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
    • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
    • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

 

Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

    • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
    • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

 

Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

 

Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

    • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
    • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
    • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
    • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
    • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
    • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

 

Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

 

Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.

Oletko milloin viimeksi antanut tietoisesti tilaa ja aikaa uudella ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua työpäivien aikana: nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä toki oivalluttavaa ajattelua. Elämän rakenteiden murtuessa ja uudistuessa olisikin hyvä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Koska suurin osa ajattelustamme luontaisesti toistaa historiaa, oman ajattelun kehittäminen on arvokasta uudistumisen näkökulmasta. Itse olen ottanut tavaksi aamuisin kysyä, miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille?

 

Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös niille loisto-oivalluksille. Ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä, reflektion pintaa, jotta se pääsee uudistumaan. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme. Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei aina viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja aitoa läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet aidosti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa voimme harjoitella. Miten sinä saavutat parhaiten tyhjän mielen?

 

Muutamia ajatuksia tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen, joita innostuin pohtimaan.

    1. Järjestätkö aikaa ajattelun kehittämiselle ja uudistamiselle päivittäin? Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen uudistamiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa ja aivotkin tutkitusti vastaanottavaisempia.
    2. Löydätkö itsellesi sopivan päivittäisen keinon mielen tyhjentämiseen? Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja luonto toisille. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä.  Tärkeät mikrotauot auttavat myös verenkierron elpymiseen, jolloin fokus sekä läsnäolo kirkastuvat.
    3. Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun oivalsin, etten ole ajatukseni, sain mieleeni lisää tilaa sekä reaktioihini aikaa. Turha kriittinen mielikin hiljeni. Kun leimaa tai nimeää ajatuksen, sen tunne intensiteetti pienenee. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita historian pohjalta, ja leimaamalla vanhat ajatukset,  aivot saavat ikään kuin tilaa uudelle ajattelulle.
    4. Mitä rutiineja sinä käytät virittämään aivoja uusiin oivalluksiin? Aivot arvostavat selkeyttä ja fokusta. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin tietoisella fokuksen suuntaamisella. Haen tietoisemmin uusia näkökulmia ja käytän aisteja eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli hakee mieluummin asioita ympäristöstä tuttujen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.

 

Kaikilla meillä on oma luontainen tapa kehittää ajatteluntaito. Olemmekin paljon eri verkostoissa pohtineet, sitä jos hyvinvoinnin yhdeksi kivijalaksi nostettaisiin myös asenteen sekä ajattelukulttuurin muutos? Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.

 

Olisi kiva kuulla, mitä ajatuksia blogini herätti, ja jos haluat lähteä kehittämään ja oivaltamaan yhdessä lisää ajattelusta sekä kohtaamisesta:

Tervetuloa mukaan 5.-64.2018  avoimen ajattelun- ja vuorovaikutuksen koulutukseen. 

 

Me kaikki voimme johtaa systemaattisesti omaa ajattelua. Nykypäivänä on tarvetta ajattelun johtamiseen sekä siihen, miten havainnoidaan toisten ajattelua. Ihmisten erilaisuus korostuu, ja esimiesten sekä asiantuntijoiden on tärkeää löytää keinot, miten johtaa ihmisten ajattelu yhteiseen suuntaan sekä yhteiseen tavoitteeseen. 2 päivän avoin koulutus esimiehille ja asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omia ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutuksen vaikuttavuutta.  Pienryhmään mahtuu mukaan vain 12 osallistujaa. Lisätietoja.

 

Olen itse hurahtanut täysin tutkimaan ihmisen tasapainoa sekä uudistumista. Viimeisen 10 vuoden aikana intohimoksi on noussut mielentaidot, henkinen suorituskyky ja sekä vuorovaikutus alati uudistuvassa työympäristössä.  Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset myös innostumaan mielestä ja sen potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä koko hyvinvoinnin uudistamiseen.

 

Innostu mielestä,

Jaana Hautala

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

oivaltamaan.fi

Nykypäivän ärsyketulvaisessa ja informaatiokylläisessä maailmassa elämä on monille yhä hektisempää. Työelämän taitekohdat ja rakenteiden murros ovat arkipäivää. Törmäämme valmentajaverkostoni kanssa usein tilanteeseen, jossa ihmiset ovat murroksessa hämillään tai jopa uupumassa, kun heillä ei ole työkaluja eteenpäin menoon. Tänä päivänä rakenteiden muuttuessa tarvitsemmekin uudenlaisia työelämätaitoja. Hyvinvoinnin taustalla on aina ihmisten perustarpeet yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä ja rohkeutta katsoa työelämää nk. pehmeiden arvojen kautta.

 

Empaattisuudesta puhutaan paljon tänä päivänä. Valitettavasti vuoden 2016 yhdysvaltalainen tutkimus kertoo, että me suomalaiset kuulumme maailman epäempaattisimpiin kansoihin. Ehkä työelämän haastavuus ja vauhti on irrottanut meidät vielä enemmän toisistaan, vaikka juuri nyt tarvitsisimme toisia. Kaikki varmasti allekirjoitamme virkkeen: ”Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi.”, mutta miten se näkyy arjessamme?

 

 

Mitä viemme päivään ja kohtaamisiin?

Rakennammeko aidosti avointa ja luottamuksellista kulttuuria, jossa tunteet saavat tulla esiin? Kuulemmeko vai kuuntelemmeko toisiamme? Pysähdymmekö kohtaamaan silloin, kun toinen tarvitsee keskustelu- ja sparrailukumppania? Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä kokonaiseksi työelämässä. Siihen tarvitsemme toisia, yhdessä ajattelua ja kohtaamistaitoja- sitä inhimillisyyttä. Ei anneta sen hukkuu työtahdin viedessä.

 

Nostan esiin kolme arvokasta tämän päivän inhimillistä työelämätaitoa, jota voisi myös metataidoksi kutsua: Itsetuntemustaidot, vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Kaikki taitoja, jotka auttavat pysähtymään, mukautumaan muutokseen, oppimaan jatkuvasti uutta sekä ajattelemaan ja toimimaan joustavasti yhdessä.

 

Eri raportit tulevaisuuden työelämästä nostavat myös tunnekyvyn eli emotionaalisen älykkyyden korkealle. Emotionaaliseen älykkyyteen sisältyy mm. kyky tiedostaa omia tunteitaan, kyky empatiaan, kyky vaikuttaa omiin tunteisiin, kyky kohdata ja lukea myös toisten tunteita.

 

 

Miten toimimme yhdessä?

Uskon, että kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omia vahvuuksia. Murroksen keskellä on tärkeää pysähtyä ja tulla tietoiseksi jo olemassa olevasta omasta toimintatavasta, jotta voi ottaa uudet ratkaisevat askeleet tulevaisuuteen. Pohtia miten kehittää itsetuntemusta, omia ajattelutaitoja sekä tunnekyvykkyyttä?

 

Harvoin, jos koskaan, eilisen toiminnalla saadaan tulevaisuuden muutosta aikaiseksi. Murroksessa tarvittavat inhimilliset työelämätaidot sekä kulttuurin muuttaminen eivät tapahdu toivomalla vaan toimimalla. Vastuu on silloin kaikille. Miten palautua paremmin? Miten kohdata ja ymmärtää erilaisuutta tasa-arvoisesti? Miten luoda yhteisöön luottamusta sekä kehittää yhdessä ajattelemisen taitoja?

 

Inhimilliset työelämätaidot on toki tiedostettu ja toiminnassa monissa edelläkävijä organisaatioissa. Suomi muuttuu kohisten. Voiko meistä kukaan pysyä paikoillaan muuttumassa maailmassa? Systemaattista toimintaa hyvän muutoksen eteen näemme kuitenkin vielä liian vähän. Inhimillisten työelämätaitojen tarpeellisuus tunnustetaan kyllä, mutta miten mielekkäät toimintamallit jalkautetaan käytäntöön. Mielekkäät toimintamallit työyhteisöihin löytyy jo olemassa olevasta viisaudesta: yksilöistä, yhdessä ajattelusta, rohkeudesta kokeilla, oivaltaa kokeilusta ja oppia myös erehdyksen kautta. Näitä meidän kannattaa mallittaa auki yhdessä, liittää inhimilliset työelämätaidot jatkuvaan organisaatioiden uudistumiseen.

 

 

Work goes Happy tapahtumassa  15.3 on tänä vuonna Happy Human Hour –sali. Haluamme tuoda oivalluksia ja yhdessä ajatellen pohtia, miten viedään systemaattisemmin näitä uusia taitoja organisaatioihin. Miten luodaan hyvinvoiden kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä?

 

Tervetuloa tutustumaan ja oivaltamaan luennoillemme Happy Human Hour –saliin. Meitä on mukana siellä  huipputiimi eli Sara Rouvinen, Päivi Saarela,  Tarja Törmänen sekä allekirjoittanut. Tapahtuma on maksuton.

 

Jaana Hautala, Oivaltamaan.fi

Yritys- ja mentaalivalmentaja

NLP Trainer ja tietokirjailija

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

Vuosi 2018 on jo hyvässä vauhdissa. Monet meistä ovat tehneet erilaisia lupauksia itselleen sekä rakentaneet tavoitteita tähän vuoteen. Itse reilun kahden viikon tasapainolomallani annoin mielelleni aikaa tutkia vuotta 2017. Analysoin, mietin mitä otan sieltä mukaan tulevaan, mistä päästän irti ja siirsin pikkuhiljaa fokustani vuoteen 2018. Pari viikko menikin olemisentilan harjoittamisessa, jonka harjoittaminen jatkuu edelleen.

 

Olen tarkkaillut jumiutuneita ajattelumallejani, muokannut niitä, päästänyt irti toimimattomista rutiineista sekä pikkuaivojen automaattisista ohjelmista. Olen pysähtynyt, hämmästellyt, harjoitellut kiitollisuutta sekä luonut itselleni uudenlaisia rutiineja vuoteen 2018.

 

Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen kirkastamiseen on usein rutiinien rikkominen. Tuttua Albert Einsteinin fraasi, ettei eilisen ajattelulla rakenneta huomispäivän tuloksia tukee tätä. Oma tavoitteeni on rakentaa lisää tasapainoa vuoteen 2018 sekä kuunnella enemmän intuitiota yrittäjän urallani, joten uudistamista tarvitsen niin ajattelu-tunne kuin toimintamalleihini. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2018 tavoitteesi?

 

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on luotava jatkuvasti itseään uudelleen. Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaakin. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompi on päästää irti myös esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen onkin mielen jatkuva treenaaminen.

 

Oivalsin lomallani, että vuonna 2017 elin muutamia kuukausia arvoristiriidassa itseni kanssa. Tietokirjan kirjoittaminen imaisi minut niin mukaansa, että hävitin hetkeksi oman hyvinvoivan tasapainoni ja hukkasin sen mitä koulutan. Itsensä uudistamisen perustana on meille tärkeät elämän syvämerkitykset eli arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Toivottavasti olet ottanut jo tavaksi vuosittaisen arvopäivityksen. Se on mielestäni vastuun ottoa omasta elämästä. Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman kirkastettuja ja sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni. Muutenkin kysymällä itseltä voimallisia ja avaavia kysymyksiä, parannamme tietoisuutta ja itsetuntemusta.

  • Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?
  • Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)
  • Mikä saa sinut innostumaan ja mistä koet merkitystä?

 

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa arjen toimintamallit. Hyvä päivityskysymys itselle on, että käyttääkö oman aikansa, rahansa ja energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan?

 

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Tällä hetkellä kirjoitetaan paljon henkilöbrandyn kirkastamisesta, ja itselläkin loistava Jarkko Kurvisen ja kumppaneiden Henkilöbrandy kirja on pöydällä. Kirja on auttanut pohtimaan paljon sitä, mihin kirkastan omaa fokustani ja miten tuotan lisää arvoa kohtaamisiin? Me harvoin kuljemme suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä kirkastaa ja pitää fokus, sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä.

 

Itse käytän paljon toistettavia rutiineja uudistumiseen. Aamuiset mielikuvaharjoittelu hetket hampaan pesun sekä meditoinnin yhteydessä antavat aikaa ja tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunnetilan, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko sydäntäni ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Me kaikki löydämme pieniä aiheita, joista voi olla kiitollinen päivittäin. Se kasvaa, missä fokus on, toimii myös kiitollisuudessa. Kiitollisuus tutkitustikin lisää onnellisuutta. Viides askel uudistumiseen ovat oikealaiset rutiinit sekä valintojen toistettavuus.

 

Itse pohdin paljon vuodenvaihteessa, että olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani? Oma pohdintani liittyy paljon myös siihen, miten löydän paikkani mielen valmentajana ja kouluttajana sosiaalisessa mediassa. Intohimoni on innostaa, haastaa ja ravistaa ihmisiä uudistumaan kohti omaa tasapainoaan. Tätä työtä olenkin saanut tehdä kohdaten tuhansia ihmisiä vuosittain kasvotusten luennoilla, yritysvalmennuksissa sekä NLP koulutuksissa. Miten viedä oma osaamiseni sosiaaliseen mediaan aidosti kaikille jakoon. Kaikenlaista olen harjoitellut ja kokeillut, mutta hieman on fokus vielä hukassa. Mielenkiintoinen tavoite, jota rakennan vuoteen 2018. Tilaan tähän apua ja vinkkejä eli mentori/ sparraaja tai valmentaja olisi haussa vuoteen 2018– oletko se Sinä? Ota ihmeessä yhteyttä ja käydään lounaalla kirkastamassa yhteistyön mahdollisuutta.

 

Omat pelimerkit merkityksen ja uudistumisen vuoteen 2018

  • Riko vanhat rutiinit
  • Uudistu ja treenaa mieltäsi jatkuvasti
  • Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen syvätaso
  • Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
  • Rakenna uudenlaiset sekä toimivat rutiinit päivääsi
  • Löydä intohimosi
  • Elä aidosti ja läsnä ollen
  • Jaa tietoa & löydä keinot, miten jaat vielä enemmän arvoa kohtaamissa

 

Näitä samoja asioita pohdimme usein, niin valmennuksissa kuin koulutuksissani.

 

Seuraavaan avoimeen NLP -koulutukseen, joka käynnistyy 25.5.2018 mahdut vielä mukaan. Laita viestiä, niin jutellaan lisää.

 

Jaana Hautala, yritys- ja mentaalivalmentaja, jonka ydinosaamista on henkinen suorituskyky – itsensä johtaminen alati muuttuvassa ympäristössä. Hänen läsnäoleva ja toiminnallinen ote käynnistää kuulijoissa oivalluksia toimintamallien uudistumiseen. Jaana on viimeisen 10 vuoden aikana hurahtanut metatataitoihin. Hän on tutkinut, opiskellut ja kouluttanut niitä meidän kaikkien ihmisillisiä taitoja kuten ajattelu- ja tunnetaidot, läsnäolo- ja kohtaamistaidot, paineensietotaito ja rentous sekä intuition käyttö. Jaana on myös aktiivinen tekijä monissa asiantuntijaverkostoissa parantamassa ja kehittämässä kokonaisvaltaista hyvinvointia tuoden rohkeutta, innovatiivisuutta ja uudenlaista näkemystä henkilöstön hyvinvointiin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Itse törmäsin ensimmäisen kerran NLP: hen urheiluvuosien aikana. Henkistä vahvuutta harjoiteltiin NLP:n avulla Suomessa jo 90-luvun alkupuolella. Silloin asiat jäivät muhimaan, mutta kokonaan NLP vei minut mukanaan noin 10 vuotta sitten. Olin siihen aikaan kadottanut keho-mieli yhteyden ja elin vauhdikkaassa uraputkessa suorittaen esimies – yrittäjä arkeani täysillä ja lopulta ”seinään törmäten”. NLP olikin minulle aluksi avain löytää takaisin omaan tasapainooni.  Myöhemmin NLP toi minut elämäntehtäväni sekä unelmieni äärelle.

 

NLP on minua auttanut pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneherkkyyttä sekä aistejani. Olen oppinut ymmärtämään erilaisuuksia kohti parempaa ihmisymmärrystä ja vuorovaikutusta. NLP on opettanut hämmästymään sekä etsimään ja  olen oppinut kehittämään niin intuitiivisuuttani kuin itsemyötätuntoa. Yrittäjänä minusta on tullut myös armollisempi elämän ikuinen ihmettelijä.

 

Miksi sinä kiinnostuisit NLP:stä? Nykypäivän vauhdikkaassa sekä alati muuttuvassa maailmassa tarvitsemme uudenlaisia taitoja. Tutkijat puhuvat metataidoista, joita myös NLP:n avulla voi kehittää. NLP antaakin välineitä tasapainoon, vuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.

 

NLP on tietoisuutta, taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita, uskomuksia ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on jo kaikki rakennuspalikat tasapainoiseen elämään olemassa, ne pitää vain vapauttaa käyttöön.

 

8 vinkkiä miten voit helposti kehittää metataitojasi arjen keskellä:

1) Tietoisuustaidot

Tee päivittäin pieniä tietoisuus- ja pysähtymisharjoituksia.  Tarkkaile ympäristöäsi aistit avoinna. Pysähtyminen auttaa palautumiseen sekä uudistumiskykyyn.

 

2) Ajattelutaidot

Haasta kesällä mieltäsi ja ajattelua uudistumaan. Etsi uusia ja raikkaita näkökulmia ajatteluusi. Mielemme ajattelee keskimäärin samoja ajatuksia kuin eilen. Joskus on hyvä muistutella itseä, että se kasvaa missä huomiomme keskimäärin on.

 

3) Tunnetaidot

Huomioi omia tunnetiloja ja sanoita niitä, vaikka itsellesi ääneen. Mitä erilaisia tunteita sinulle syntyy hetki hetkeltä? Kun tulet tietoisemmaksi arjen tunteista, tunne-energiaa on myös helpompaa valjastaa käyttöön. Tunteilla kun ei ole sitä off nappulaa.

 

4) Energiajohtaminen

Tee tietoisia päätöksiä mitä energiaa viet ympäristöösi? On hyvä kysyä toisinaan itseltä, minkä tunnetilan viet vuorovaikutukseen tai millä fiiliksellä päättät aloittaa päiväsi?

 

5) Kohtaamistaidot

Kuuntele aidosti pysähtyen ja kohtaa toinen ihminen niin kuin haluaisit sinut kohdattavan.

Jos haluat luoda kohtaamiseen ennakko-odotuksia, niin kokeile luoda vain positiivisia. Tulos voi yllättää.

 

6) Intuition käyttö.

Jokainen meistä on intuitiivinen. Intuitio on taito, jota voimme harjoitella.  Kehittämällä omaa havaintokykyä ja opettelemalla olemaan tyhjällä mielellä voi harjoitella virittäytymistä intuitioon.

 

7) Rentoutumistaidot.

Rennossa kehossa asuu rento mieli. Löydä sinulle luonteinen tapa rentoutua ja harjoittele sitä säännöllisesti. Hyödynnä luontoa, läheisiä, naurua tai vaikka heittäydy mielikuvaharjoittelemaan kesä päivän aikana.

 

8) Kiitollisuus

Kyky tuntea kiitollisuutta sekä itsemyötätuntoa lisää onnellisuutta. Tutkimusten mukaan sillä on yhteyttä myös unenlaatuun, verenpaineeseen ja immuunijärjestelmään. Miten sinä koet kevään herätessä kiitollisuutta?

 

NLP:ssä  on jotain mitä meillä kaikilla jo on. Olemme psyko-fyysinen-sosiaalinen kokonaisuus ja kaikki meissä vaikuttaa kaikkeen.  NLP avulla voimme pysähtyä omien ajattelu- ,tunne- ja toimintamallien äärelle, muuttaa toimimattomia malleja ja vapauttaa näin omaa energiaa ja potentiaalia. Tietoisuus auttaa ikään kuin astumaan ihmisinä seuraavalle tasolle.

 

Mikäli NLP on kiinnostanut sinua, niin lue lisää NLP:stä tai tule tutustumaan maksuttomaan NLP-iltaan. Illassa saat kokemuksen NLP:stä ja pääset tutustumaan minuun NLP kouluttajana.

 

Aika: Keskiviikkona 11.4 klo 17.30-20.00

Paikka: Peilikuja 7, Espoo

 

” Ihminen ei löydä uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistä” -Andre Gide

 

Palautteita tämän kevään NLP kurssilaisilta:

 

”Minulle NLP Practitioner oli oman kehittymiseni varmistamista ja vahvistamista. Johdan start up -yritystä ja uusia asioita tulee koko ajan. Oman täyden potentiaalini hyödyntämisen varmistan sillä, että voin hyvin ja johdan tehokkaasti omaa energiaani. Kaikessa tässä auttoi NLP Practitioner, ja toi myös konkreettisia työkaluja arkeen.” Riina Laaksonen, Hyvinvointistudio Lupaus

 

”Oivaltamaan Oy:n NLP Practioner oli todella hyvin rakennettu ja toimiva koulutuskokonaisuus. Se antoi runsaasti eväitä sekä omaan kasvuun että muiden ihmisten kanssa toimimiseen. Jaana on äärimmäisen hyvä kouluttaja, joka hitsasi ryhmän upealla tavalla yhteen. Hänellä on valmentajana mielettömän osaamisen ja kokemuksen lisäksi mahtava läsnäolemisen ja kuuntelun taito.Suosittelen koulutusta erittäin lämpimästi ihan kaikille. Erityisen tärkeä koulutus olisi jokaiselle johtajalle, esimiehelle, kouluttajalle ja coachille.” Anniina Hukari, Muutos- ja kehittämisasiantutija, kouluttaja, Business coach, Taito Training Oy

 

”Jaana on yksi Suomen parhaista valmentajista. Hänen aito läsnäolonsa, asiantuntemuksensa ja antautumisensa valmentajan työhön on hämmästyttävän hienoa. Jaana on saanut minut uskomaan uudestaan unelmiini ja hänen ansiostaan olen haastanut itseäni tilanteisiin, jotka ennen pelottivat. Jaana on jättänyt minuun ikuisesti positiivisen jäljen ja olen siitä todella kiitollinen.” Sara Rouvinen
Esiintymisen ja äänenkäytön valmentaja, Sanabox Oy

Menestys on jokaisen itse määriteltävissä. Prosessori Jarmo Liukkonen puhui kesän alussa Helsingin Sanomissa miten menestyminen on korvien välissä ja me kaikki voimme harjoitella menestymisen henkisiä taitoja, joita ovat mm. itseluottamus, paineensietotaito, mielikuvaharjoittelu, tavoitesuuntautuneisuus ja rentous. Rento mieli ja keho ovatkin usein avaimia onnistumiseen.

Nykypäivän ärsyketulvaisessa maailmassa elämä on yhä hektisempää ja rentouden sekä tietoisuustaitojen arvo nousee. Kenenkään mieli eikä elimistö kestä jatkuvaa ylivirittyneisyyttä, joten rentoutumista olisi hyvä harjoitella päivittäin. Rentoutua voi toki monella tavalla, joten kysymys onkin, että oletko sinä löytänyt sinulle sopivan tavan rentoutua kesken kiireisen työpäivän, opiskelutahdin tai kovan treeniputken?

Mielen taidot ovat meidän kaikkien käytössä ja mielen voima on suurempi kuin uskommekaan niin tasapainoon, onnistumiseen ja jopa terveyteen. Toisaalta me toimimme usein itseämme vastaan, jos emme ymmärrä mielen tekniikoita. On esimerkiksi arvokasta tiedostaa, ettei mielessämme ole EI-sanaa, jolloin on tärkeämpää puhua itselle tavoitesuuntautuneisuuden kautta.  Jos hoet jatkuvasti itsellesi, että ”Tänään minulla EI ole kiire”, niin mieli näkee kuvan kiireestä, ja silloin kiire kasvaa arjessasi.

Mieli rakentaa koko ajan mielikuvia, joten mielikuvaharjoittelu eli visualisointitekniikka on tutkitustikin tärkeä menetelmä saavuttaa elämään niin rentouden kuin onnistumisen kierrettä. Mielikuvaharjoittelu perustuu peilisoluteoriaan, jonka mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havaitsee tai kuvittelee. Siis kun ajattelet tai kuvittelet jotain asiaa tai tekemistä, niin se toimii ikään kuin sen harjoitteena. Kun kuvittelet tekeväsi jotain, niin aktivoit aivoissa samoja hermoverkkoja, joita tarvitset itse asiaa tehdessäsi. Kun kuvittelet tavoitteesi positiivisesti onnistuneena, niin samalla poistat mielestä huolien ja turhautumisen ajatteluprosesseja ja nostat merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia. Minkälaisia mielikuvaharjoituksia sinä voisit rakentaa arkeesi?

Itseluottamus on taito, jota voimme rakentaa päivittäin. Olen huomannut, että aina meille ei ole selvää, miten itseluottamus on tilannesidonnaista ja miten sitä voisi arjessa tietoisesti vahvistaa. On arvokasta tiedostaa, että minkälaista tarinaa kertoo oman mielensä sisällä eri tilanteissa. Kun tulee tietoisemmaksi omasta sisäisestä puheestaan, niin sitä on myös helpompi muuttaa. Voi katkaista negatiivista sisäistä puhetta ja rakentaa niin myönteistä kuin vahvuusajattelu puhetta itselleen. Yhtä lailla kuin sisäinen puheemme vaikuttaa meidän itseluottamukseen, niin se miten kannamme itsemme ja kehomme vaikuttaa meidän itseluottamukseen. Oletko sinä tietoinen omasta sisäisestä puheestasi ja siitä miten ”kannat itseäsi” arjen vauhdissa?

10 vinkkiä onnistumisen rakentamiseen:

  • Löydä sinun tapasi rentoutua: Tauota päivä, hengittele, ota happihyppy, katsoa luontoa, keskity aisteihin tai kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
  • Harjoittele tietoisuustaitoja: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele kehoasi. Minkälaisia tuntemuksia sinulla on kehossasi arjen keskellä. Kun on kovin kiire, niin pysähdy aistien äärelle hengittelemään
  • Katkaise negatiivinen sisäinen puhe: Huuda mielen sisällä stop/seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe vahvuusajattelulla.
  • Aloita aamu mielikuvaharjoitellen tavoitesuuntautuneisesti : Missä asioissa onnistun tänään ja rakenna onnistumisen kierrettä sinun päivääsi
  • Tarkista päivän mittaan ryhtisi ja miten kannat itseäsi. Löydä sinulle luontainen itsevarma asentoa, jolloin olet hyvässä omassa energiassa
  • Kokeile Amy Cuddyn voima-asentoa eli leveä haara-asento ja nostaa kädet hetkeksi ylös voittamisen merkiksi ja huomata miten väsyneenäkin voi saada pikaenergiaa tai hymyn huulilleen. Fake it until you make it – ei välttämättä rakenna meistä henkisesti vahvempia, mutta luo hetkeksi itsevarmaa onnistujan energiaa
  • Varmista, että käytät mielen tekniikoita sinulle parhaalla tavalla. Kokeile viikko ilman EI-sanaa tai minun on PAKKO- sanaa
  • Harjoittele keskittymistaitoa ja tarkista päivän mittaan, missä sinun huomio on. Se kasvaa missä fokus on arjen keskellä.
  • Vie hyvä olo uneen ja mieti mistä olet päivän aikana kiitollinen. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee mm. unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta
  • Ole aito ja löydä sinun elämän merkitys. Meissä kaikissa on niin paljon Onnistujaa!

Suurimmat esteet sille mitä olemme tekemässä ovat rentoudessa ja mielessä

NLP on yksi parhaimpia työkaluja mielen kanssa työskentelyyn. Järjestän maksuttoman tutustumisillan mielen ja onnistumisen mahdollisuuksiin Lauttasaaressa

Ke 23.1.2019 klo 17.30-20.00

Varaa paikkasi ja tule juttelemaan rentoudesta ja mielenvoimasta.

Oivaltamaan Oy

Jaana Hautala, Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

jaana.hautala@oivaltamaan.fi,www.oivaltamaan.fi