Kukaan toinen ei tiedä minne sinä olet elämässäsi matkalla. Kukaan ei tiedä matkasi syytä – tarkoituksen päämäärää.  Ehkä teit itsellesi erilaisia lupauksia vuoteen 2019 tai olet rakentanut mindmapin sekä kirkastanut konkreettiset tavoitteet tähän vuoteen. Entä uskalsitko sinä unelmoida?  Uskalsitko ajatella suuria?

Itse otin aikaa pidemmälle lomalle vuoden vaihteessa. Halusin päästää irti vuodesta 2018. Tarkkailin jumiutuneita ajattelumallejani ja päästin tietoisesti irti toimimattomista rutiineistani. Pysähdyin ja hämmästelin mennyttä vuotta. Kiitin onnistumisistani ja mietin mitä voin itsessäni muuttaa, jotta voin kehittää yrittäjyyttäni eteenpäin. Kaikki ei ollut mennyt vuoden aikana putkeen, niin kuin harvoin elämässäkään menee.

Itse uskon että mikään ei muuta, jos ei ensin itse muutu. Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen ja suunnan kirkastamiseen on joskus vanhojen ja toimimattomien rutiinien rikkominen. Tuttu Albert Einsteinin fraasikin tukee tätä: ”Eilisen ajattelulla ei rakenneta huomispäivän tuloksia”. Oma tavoitteeni vuonna 2019 on tulla esiin vielä aidommin, myös keskeneräisenä ja haavoittuva sekä luottaa enemmän intuition viisauteen. Hieman pelottaa, mutta aika usein uuden keskellä pelon voi valjastaa energiaksi. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2019 suuntasi?

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on tutkittava itseään säännöllisesti.Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaa. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompaa on päästää irti esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella tarkemmin sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen on mielen- ja tunnetaitojen jatkuva treenaaminen.

Oivalsin vuoden vaihteen Miamin lomalla, että vuonna 2018 olin ensimmäistä kertaa yrittäjän uran aikana koko vuoden tasapainossa oman energianjohtamisen kanssa. Vuosien harjoittelun jälkeen oli kouluttajalla saappaat jalassa ja arvot ohjasivat päivittäisiä tekemisiäni ja valintojani. Itsensä uudistamisen perustana onkin meille tärkeät elämän merkitykset eli meta-arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Milloin sinä olet kirkastanut arvosi? Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni.

–      Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?

–      Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)

–      Mikä saa sinut innostumaan ja mikä luo merkitystä päiviisi?

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa omat arjen toimintamallit. Hyvä kysymys itselle on, että käyttääkö oman energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan päivittäin tai ainakin viikoittain?

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Me harvoin kuljemme kuitenkaan suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä pitää fokus sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa mielen selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä päivittäin. 

Itse käytän paljon toistettavia toimintamalleja mielen selkeyteen. Aamuinen mielikuvaharjoittelu sekä meditointi- ja jooga pysäyttävät hetkeen ja antavat tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunne-energian, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko intuitiotani ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Viides askel uudistumiseen ovat itselle sopivat toimintamallit sekä valintojen toistettavuus. Mitkä rutiinit ja valinnat ohjaavat sinun päivien energiaasi?

Elämän merkitys ja onnellisuuden salaisuus on ollut meidän kaikki edessä kautta aikojen, mutta miksi usein lähellä oleville asioille olemme niin sokeita. Itse pysähdyin pohtimaan vuodenvaihteessa, olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani kouluttajana ja yrittäjänä?Ikigain löytäminen voi olla joillekin meistä se puuttuva avain elämän merkityksen löytämiseen. Jay Shetty avaa Ikigain ajatusta sekä henkilökohtaista kasvua innostavalla tavalla. Suosittelen tutustumaan hänen ajatuksiin. Ikigai perustuu ajatukseen, että ihminen tekisi elämällään jotakin, joka yhdistää seuraavat neljä elementtiä:

·     Jotain, jossa olet hyvä

·     Jotain, jota rakastat

·     Jotain, mitä maailma tarvitsee

·     Jotain, mistä sinulle maksetaan.

Minkälainen on sinun seuraava valintasi – kohti omaa ikigaita?

Meidän hetkisessä nykyelämässä on paljon haasteita ja rajoitteita. Olen itsekin elänyt varsin suorituskeskeistä elämää ja rakensin muinoin suorittamisen tilasta oman suojamuurini – enemmän, kovempaa ja tehokkaammin mantran ympärille. Kuitenkin jo Platon on muinoin sanonut, että kaikki ihmisten toiminta on leikkiä sekä toisaalta luovuuden ytimessä on leikki.  Oma uskomukseni on nykyään, että menestys ja onnellisuus tarvitsevat leikkiä, rentoutta ja iloa energiakseen. Menestystä vuoteen 2019 Richard Bransonin ajatuksin: Pidä hauskaa ja tee hyvää. Raha seuraa kyllä perässä.

Oivalluksia kasvuun ja uudistumisen

1)   Riko vanhat ja toimimattomat rutiinisi

2)   Uudistu ja treenaa mieltäsi ja johda tunteitasi

3)   Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen metataso

4)   Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi

5)   Uudista ja kehitä päivien toimintamalleja

6)   Löydä intohimosi

7)   Elä aidosti sekä läsnä elämässäsi

8)   Älä unohda leikkiä: Naura & leiki usein

Vuosi 2019 on uudistumisen vuosi. Jos ajatukseni kiinnostavat, käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen. Tällä hetkellä kirjoitan tulevaa kirjaani, joka liittyy myös blogin sisältöön.

Onnistuminen työelämän muutoksessa – julkaistu ensimmäinen kerran 3.9 Unelmien työpäivä sivulla.

Miksi toiset onnistuvat muutosten keskellä, kun toiset pyrkivät selviytymään? Muutosvauhdista on tullut elämässä valtava ja monien voimavarat kuluvat arjen rutiineihin. Valmentajana näen viikoittain selviytyjiä, jotka takertuvat kontrolloimaan asioita, vaikka muutoksessa on vaikeaa kontrolloida juuri mitään ympärillä olevaa. Tällöin osa meistä voi kokea riittämättömyyden tunnetta, jollain usko omaan osaamiseen tai jaksamiseen alkaa horjua. Miten oikein kannattaisi suhtautua epäselviltäkin tuntuviin muutoksiin, jotta oma hyvinvointi säilyisi?

Oma valmentajan urani sekä kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä itsensä johtamiseen käynnistyi omien kriisimuutosten myötä. Tarinaani mahtui konkurssi, avioero, seinään törmääminen sekä läheisen kuolema muutaman vuoden sisällä 2000 luvun puolessa välillä. Yksikin näistä horjuttaa ihmisen hyvinvoinnin. Lähdin tutkimaan, millä ilveellä itse selvisin hengissä ja miten me ihmiset oikein löydämme keinoja onnistua tai pärjätä omien muutosten keskellä.

Me kaikki voimme johtaa omaa ajattelua, tunteita ja energiaa muutosten keskellä? Me voimme auttaa itseämme toimimaan sekä onnistumaan työelämän muutoksissa.  Onnistuminen on asenne, avoimuutta uusille ideoilla, halukkuutta kuunnella ja innokkuutta oppia. Aina ei ole todellakaan helppoa löytää omaa halua kasvaa ja uudistua, uudet asiat voivat herättää epäluuloja ja uudet tavat tuntuvat vaikeilta. Muutoksen keskellä on usein tärkeää keskittyä siihen mikä on mahdollista ja missä voi onnistua.

Evoluution jäänteenä meihin on sisään rakentunut turvallisuuden tai tutun kaipuu, ja toisinaan kavahdamme uutta ja erilaista. Muutostilanteissa nousee esiin vääjäämättä erilaisia voimakkaitakin tunteita: pelkoa, epävarmuutta ja toisinaan muutosvastarintaa. Tunteita ei kuitenkaan kannata säikähtää eikä piilottaa: tunteet tulevat ja menevät. On tärkeä tutustua omiin tunteisiisi ja omaan tapaan reagoida muutoksiin? Muutoksessa onnistumisessa usein on kyse stressinsietokyvystä, tilannetajusta ja uskosta omaan osaamiseen sekä kykyihin.

Muutoksessa eläminen on mielestäni tämän päivän metataito. Onnistumiseen auttavat pysähtyminen, kysyminen ja kuunteleminen, avoimuus kokeilla uusia ideoita. Toisinaan tarvitaan luopumista toimimattomista rutiineista, priorisoinnin harjoittelua ja EI:n sanomista. Hyvinvoinnin lähtökohta on omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta huolehtiminen sekä keskeneräisyyden sietäminen.

Muutoksessa elämisen ja onnistumisen hyvä oivallus on mielestäni Anthony de Mellon sanoitus:

”Ei asioita tarvitse muuttaa, asiat tulee ymmärtää. Kun ymmärtää asioita, ne muuttuvat.”

Me haluamme kaikki kokea onnistumisen tunteita työssä, joten muutoksessa elämisessä onkin tärkeää keskittyä asioihin, joissa voi onnistua. Jakaa pienetkin onnistumisen kokemukset työyhteisöön – harjoitella onnistumista. Olen lukemattomia kertoja nähnyt työyhteisöissä huikeita muutoksia, kun ihmiset ovat pohtineet omaa suhtautumista muutoksiin, löytäneet sisäisen voittajansa ja lähteneet viemään onnistumisen energiaa koko työympäristöön. Ilmapiiri ja tunnelma on muuttunut, kun selviytymisestä on kehkeytynyt pieni onnistumisia. Me kaikki voimme vaikuttaa millä energialla elämme muutosta.

  • Miten sinä ilmaiset tunteita muutoksissa?
  • Millaista ilmapiiriä haluat luoda?
  • Haluatko luoda ja rakentaa tietoisesti onnistumisen tunteita?

Muutoksissa viestimisen ja kohtaamisen merkitys kasvaa.  Tarvitaan pysähtymistä, kuuntelemista ja nähdyksi tulemista. Vaikka kohtaaminen ja vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja sanoista: huomenta, hymy, kiittäminen, työtilanteen kysyminen ja toisen arvostaminen, nämä usein unohtuvat vauhdin kasvaessa.

  • Kiinnitätkö sinä riittävästä huomiota itsesi ja työkaverisen onnistumisiin ja  fiiliksiin? 
  • Entä kuinka usein teillä kysytään tai kysyt itseltäsi: Missä olet parhaimmillasi?

Elämiseen muutoksessa auttaa tietoisuus omista toimintamalleista ja metataitojen harjoittelua. On hyvä muistaa, että omat odotukset vaikuttavat koko ajan siihen mitä me näemme ympärillämme. Mieli täyttyy epäuskostakin usein huomaamatta. Ajattelumallimme ja tunteemme vaikuttavat siihen näemmekö onnistumisia ja mahdollisuuksia vai pelkoa ja uhkia. Oman mielentilan ja asenteenkin voi virittyy jokainen aamu. Minkä energian sinä viet päivääsi?

Muutama ajatus, miten rakentaa onnistumista, elämän muutoksissa

  • Harjoittele tietoisuutta: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele tunteitasi. Tutustu miten sinä reakoit eri tilanteisiin?
  • Päätä millä energialla käynnistät päiväsi. Aloita aamu fokuksen kirkastamiselle ja tee mielikuvaharjoitus: Missä asiassa onnistut tänään?
  • Katkaise energiaa vievä negatiivinen sisäinen puhe päivän aikana: Huuda mielen sisällä, vaikka seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe sinun vahvuusajattelulla.
  • Hae näkökulmia ja kokeile voitko tutustua muutoksen mielenkiinnolla – jopa hämmästyen.
  • Löydä sinulle sopivat stressinhallinta keinot ja palaudu vauhdin aikana. Hyvä palautuminen tukee joustavaa ajattelu ja tilannetajua.
  • Viljele pieniä onnistumisia sekä kiitoksia ympäristöön ja nauti niiden vaikutuksesta.

 

Meissä kaikissa on paljon onnistujaa. Jos joku on pysyvää elämässämme, mielestäni se on muutos. Omalla polullani meni joitakin vuosia sisäisen onnistujan löytämiseen ja avainsanani oli hyväksyminen. Mikä on sinun avainsana, jolla löydät omaa onnistujaasi muutoksessa elämiseen.

Tule mukaan Unelmientyöpäivä webinaariin tai tapaamaan Ouluun livenä. Ohjelman löydä täältä.

Oletko milloin viimeksi antanut tietoisesti tilaa ja aikaa uudella ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua työpäivien aikana: nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä toki oivalluttavaa ajattelua. Elämän rakenteiden murtuessa ja uudistuessa olisikin hyvä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Koska suurin osa ajattelustamme luontaisesti toistaa historiaa, oman ajattelun kehittäminen on arvokasta uudistumisen näkökulmasta. Itse olen ottanut tavaksi aamuisin kysyä, miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille?

Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös niille loisto-oivalluksille. Ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä, reflektion pintaa, jotta se pääsee uudistumaan. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme. Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei aina viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja aitoa läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet aidosti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa voimme harjoitella. Miten sinä saavutat parhaiten tyhjän mielen?

Muutamia ajatuksia tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen, joita innostuin pohtimaan.

1) Järjestätkö aikaa ajattelun kehittämiselle ja uudistamiselle päivittäin? Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen uudistamiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa ja aivotkin tutkitusti vastaanottavaisempia.

2) Löydätkö itsellesi sopivan päivittäisen keinon mielen tyhjentämiseen? Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja luonto toisille. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä.  Tärkeät mikrotauot auttavat myös verenkierron elpymiseen, jolloin fokus sekä läsnäolo kirkastuvat.

3) Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun oivalsin, etten ole ajatukseni, sain mieleeni lisää tilaa sekä reaktioihini aikaa. Turha kriittinen mielikin hiljeni. Kun leimaa tai nimeää ajatuksen, sen tunne intensiteetti pienenee. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita historian pohjalta, ja leimaamalla vanhat ajatukset,  aivot saavat ikään kuin tilaa uudelle ajattelulle.

4) Mitä rutiineja sinä käytät virittämään aivoja uusiin oivalluksiin? Aivot arvostavat selkeyttä ja fokusta. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin tietoisella fokuksen suuntaamisella. Haen tietoisemmin uusia näkökulmia ja käytän aisteja eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli hakee mieluummin asioita ympäristöstä tuttujen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.

Kaikilla meillä on oma luontainen tapa kehittää ajatteluntaito. Olemmekin paljon eri verkostoissa pohtineet, sitä jos hyvinvoinnin yhdeksi kivijalaksi nostettaisiin myös asenteen sekä ajattelukulttuurin muutos? Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.

Kiva kuulla, mitä ajatuksia blogini herätti, ja jos haluat lähteä kehittämään ja oivaltamaan yhdessä lisää ajattelusta sekä kohtaamisesta:

Tervetuloa mukaan 5.-64.2018  avoimen ajattelun- ja vuorovaikutuksen koulutukseen. 

Me kaikki voimme johtaa systemaattisesti omaa ajattelua. Nykypäivänä on tarvetta ajattelun johtamiseen sekä siihen, miten havainnoidaan toisten ajattelua. Ihmisten erilaisuus korostuu, ja esimiesten sekä asiantuntijoiden on tärkeää löytää keinot, miten johtaa ihmisten ajattelu yhteiseen suuntaan sekä yhteiseen tavoitteeseen. 2 päivän avoin koulutus esimiehille ja asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omia ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutuksen vaikuttavuutta.  Pienryhmään mahtuu mukaan vain 12 osallistujaa. Lisätietoja.

Olen itse hurahtanut täysin tutkimaan ihmisen tasapainoa sekä uudistumista. Viimeisen 10 vuoden aikana intohimoksi on noussut mielentaidot, henkinen suorituskyky ja sekä vuorovaikutus alati uudistuvassa työympäristössä.  Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset myös innostumaan mielestä ja sen potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta, innovatiivisuutta ja näkemystä koko hyvinvoinnin uudistamiseen.

Innostu mielestä,

Jaana Hautala

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

oivaltamaan.fi

Nykypäivän ärsyketulvaisessa ja informaatiokylläisessä maailmassa elämä on monille yhä hektisempää. Työelämän taitekohdat ja rakenteiden murros ovat arkipäivää. Törmäämme valmentajaverkostoni kanssa usein tilanteeseen, jossa ihmiset ovat murroksessa hämillään tai jopa uupumassa, kun heillä ei ole työkaluja eteenpäin menoon. Tänä päivänä rakenteiden muuttuessa tarvitsemmekin uudenlaisia työelämätaitoja. Hyvinvoinnin taustalla on aina ihmisten perustarpeet yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä ja rohkeutta katsoa työelämää nk. pehmeiden arvojen kautta.

Empaattisuudesta puhutaan paljon tänä päivänä. Valitettavasti vuoden 2016 yhdysvaltalainen tutkimus kertoo, että me suomalaiset kuulumme maailman epäempaattisimpiin kansoihin. Ehkä työelämän haastavuus ja vauhti on irrottanut meidät vielä enemmän toisistaan, vaikka juuri nyt tarvitsisimme toisia. Kaikki varmasti allekirjoitamme virkkeen: ”Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi.”, mutta miten se näkyy arjessamme?

Mitä viemme päivään ja kohtaamisiin?

Rakennammeko aidosti avointa ja luottamuksellista kulttuuria, jossa tunteet saavat tulla esiin? Kuulemmeko vai kuuntelemmeko toisiamme? Pysähdymmekö kohtaamaan silloin, kun toinen tarvitsee keskustelu- ja sparrailukumppania? Jokainen meistä haluaa tuntea itsensä kokonaiseksi työelämässä. Siihen tarvitsemme toisia, yhdessä ajattelua ja kohtaamistaitoja- sitä inhimillisyyttä. Ei anneta sen hukkuu työtahdin viedessä.

Nostan esiin kolme arvokasta tämän päivän inhimillistä työelämätaitoa, jota voisi myös metataidoksi kutsua: Itsetuntemustaidot, vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Kaikki taitoja, jotka auttavat pysähtymään, mukautumaan muutokseen, oppimaan jatkuvasti uutta sekä ajattelemaan ja toimimaan joustavasti yhdessä.

Eri raportit tulevaisuuden työelämästä nostavat myös tunnekyvyn eli emotionaalisen älykkyyden korkealle. Emotionaaliseen älykkyyteen sisältyy mm. kyky tiedostaa omia tunteitaan, kyky empatiaan, kyky vaikuttaa omiin tunteisiin, kyky kohdata ja lukea myös toisten tunteita.

Miten toimimme yhdessä?

Uskon, että kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omia vahvuuksia. Murroksen keskellä on tärkeää pysähtyä ja tulla tietoiseksi jo olemassa olevasta omasta toimintatavasta, jotta voi ottaa uudet ratkaisevat askeleet tulevaisuuteen. Pohtia miten kehittää itsetuntemusta, omia ajattelutaitoja sekä tunnekyvykkyyttä?

Harvoin, jos koskaan, eilisen toiminnalla saadaan tulevaisuuden muutosta aikaiseksi. Murroksessa tarvittavat inhimilliset työelämätaidot sekä kulttuurin muuttaminen eivät tapahdu toivomalla vaan toimimalla. Vastuu on silloin kaikille. Miten palautua paremmin? Miten kohdata ja ymmärtää erilaisuutta tasa-arvoisesti? Miten luoda yhteisöön luottamusta sekä kehittää yhdessä ajattelemisen taitoja?

Inhimilliset työelämätaidot on toki tiedostettu ja toiminnassa monissa edelläkävijä organisaatioissa. Suomi muuttuu kohisten. Voiko meistä kukaan pysyä paikoillaan muuttumassa maailmassa? Systemaattista toimintaa hyvän muutoksen eteen näemme kuitenkin vielä liian vähän. Inhimillisten työelämätaitojen tarpeellisuus tunnustetaan kyllä, mutta miten mielekkäät toimintamallit jalkautetaan käytäntöön. Mielekkäät toimintamallit työyhteisöihin löytyy jo olemassa olevasta viisaudesta: yksilöistä, yhdessä ajattelusta, rohkeudesta kokeilla, oivaltaa kokeilusta ja oppia myös erehdyksen kautta. Näitä meidän kannattaa mallittaa auki yhdessä, liittää inhimilliset työelämätaidot jatkuvaan organisaatioiden uudistumiseen.

Work goes Happy tapahtumassa  15.3 on tänä vuonna Happy Human Hour –sali. Haluamme tuoda oivalluksia ja yhdessä ajatellen pohtia, miten viedään systemaattisemmin näitä uusia taitoja organisaatioihin. Miten luodaan hyvinvoiden kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä?

Tervetuloa tutustumaan ja oivaltamaan luennoillemme Happy Human Hour –saliin. Meitä on mukana siellä  huipputiimi eli Sara Rouvinen, Päivi Saarela,  Tarja Törmänen sekä allekirjoittanut. Tapahtuma on maksuton.

Jaana Hautala, Oivaltamaan.fi

Yritys- ja mentaalivalmentaja

NLP Trainer ja tietokirjailija

050 34 06 288

jaana.hautala@oivaltamaan.fi

Vuosi 2018 on jo hyvässä vauhdissa. Monet meistä ovat tehneet erilaisia lupauksia itselleen sekä rakentaneet tavoitteita tähän vuoteen. Itse reilun kahden viikon tasapainolomallani annoin mielelleni aikaa tutkia vuotta 2017. Analysoin, mietin mitä otan sieltä mukaan tulevaan, mistä päästän irti ja siirsin pikkuhiljaa fokustani vuoteen 2018. Pari viikko menikin olemisentilan harjoittamisessa, jonka harjoittaminen jatkuu edelleen.

Olen tarkkaillut jumiutuneita ajattelumallejani, muokannut niitä, päästänyt irti toimimattomista rutiineista sekä pikkuaivojen automaattisista ohjelmista. Olen pysähtynyt, hämmästellyt, harjoitellut kiitollisuutta sekä luonut itselleni uudenlaisia rutiineja vuoteen 2018.

Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen kirkastamiseen on usein rutiinien rikkominen. Tuttua Albert Einsteinin fraasi, ettei eilisen ajattelulla rakenneta huomispäivän tuloksia tukee tätä. Oma tavoitteeni on rakentaa lisää tasapainoa vuoteen 2018 sekä kuunnella enemmän intuitiota yrittäjän urallani, joten uudistamista tarvitsen niin ajattelu-tunne kuin toimintamalleihini. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2018 tavoitteesi?

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on luotava jatkuvasti itseään uudelleen. Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaakin. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompi on päästää irti myös esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen onkin mielen jatkuva treenaaminen.

Oivalsin lomallani, että vuonna 2017 elin muutamia kuukausia arvoristiriidassa itseni kanssa. Tietokirjan kirjoittaminen imaisi minut niin mukaansa, että hävitin hetkeksi oman hyvinvoivan tasapainoni ja hukkasin sen mitä koulutan. Itsensä uudistamisen perustana on meille tärkeät elämän syvämerkitykset eli arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Toivottavasti olet ottanut jo tavaksi vuosittaisen arvopäivityksen. Se on mielestäni vastuun ottoa omasta elämästä. Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman kirkastettuja ja sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni. Muutenkin kysymällä itseltä voimallisia ja avaavia kysymyksiä, parannamme tietoisuutta ja itsetuntemusta.

  • Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?
  • Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)
  • Mikä saa sinut innostumaan ja mistä koet merkitystä?

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa arjen toimintamallit. Hyvä päivityskysymys itselle on, että käyttääkö oman aikansa, rahansa ja energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan?

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Tällä hetkellä kirjoitetaan paljon henkilöbrandyn kirkastamisesta, ja itselläkin loistava Jarkko Kurvisen ja kumppaneiden Henkilöbrandy kirja on pöydällä. Kirja on auttanut pohtimaan paljon sitä, mihin kirkastan omaa fokustani ja miten tuotan lisää arvoa kohtaamisiin? Me harvoin kuljemme suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä kirkastaa ja pitää fokus, sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä.

Itse käytän paljon toistettavia rutiineja uudistumiseen. Aamuiset mielikuvaharjoittelu hetket hampaan pesun sekä meditoinnin yhteydessä antavat aikaa ja tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunnetilan, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko sydäntäni ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Me kaikki löydämme pieniä aiheita, joista voi olla kiitollinen päivittäin. Se kasvaa, missä fokus on, toimii myös kiitollisuudessa. Kiitollisuus tutkitustikin lisää onnellisuutta. Viides askel uudistumiseen ovat oikealaiset rutiinit sekä valintojen toistettavuus.

Itse pohdin paljon vuodenvaihteessa, että olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani? Oma pohdintani liittyy paljon myös siihen, miten löydän paikkani mielen valmentajana ja kouluttajana sosiaalisessa mediassa. Intohimoni on innostaa, haastaa ja ravistaa ihmisiä uudistumaan kohti omaa tasapainoaan. Tätä työtä olenkin saanut tehdä kohdaten tuhansia ihmisiä vuosittain kasvotusten luennoilla, yritysvalmennuksissa sekä NLP koulutuksissa. Miten viedä oma osaamiseni sosiaaliseen mediaan aidosti kaikille jakoon. Kaikenlaista olen harjoitellut ja kokeillut, mutta hieman on fokus vielä hukassa. Mielenkiintoinen tavoite, jota rakennan vuoteen 2018. Tilaan tähän apua ja vinkkejä eli mentori/ sparraaja tai valmentaja olisi haussa vuoteen 2018– oletko se Sinä? Ota ihmeessä yhteyttä ja käydään lounaalla kirkastamassa yhteistyön mahdollisuutta.

Omat pelimerkit merkityksen ja uudistumisen vuoteen 2018

  • Riko vanhat rutiinit
  • Uudistu ja treenaa mieltäsi jatkuvasti
  • Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen syvätaso
  • Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
  • Rakenna uudenlaiset sekä toimivat rutiinit päivääsi
  • Löydä intohimosi
  • Elä aidosti ja läsnä ollen
  • Jaa tietoa & löydä keinot, miten jaat vielä enemmän arvoa kohtaamissa

Näitä samoja asioita pohdimme usein, niin valmennuksissa kuin koulutuksissani.

Seuraavaan avoimeen NLP -koulutukseen, joka käynnistyy 25.5.2018 mahdut vielä mukaan. Laita viestiä, niin jutellaan lisää.

Jaana Hautala, yritys- ja mentaalivalmentaja, jonka ydinosaamista on henkinen suorituskyky – itsensä johtaminen alati muuttuvassa ympäristössä. Hänen läsnäoleva ja toiminnallinen ote käynnistää kuulijoissa oivalluksia toimintamallien uudistumiseen. Jaana on viimeisen 10 vuoden aikana hurahtanut metatataitoihin. Hän on tutkinut, opiskellut ja kouluttanut niitä meidän kaikkien ihmisillisiä taitoja kuten ajattelu- ja tunnetaidot, läsnäolo- ja kohtaamistaidot, paineensietotaito ja rentous sekä intuition käyttö. Jaana on myös aktiivinen tekijä monissa asiantuntijaverkostoissa parantamassa ja kehittämässä kokonaisvaltaista hyvinvointia tuoden rohkeutta, innovatiivisuutta ja uudenlaista näkemystä henkilöstön hyvinvointiin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Ensimmäinen tietokirjani on tällä viikolla tullut uunituoreena kauppoihin. Hieman jännittää, miten Jerry Ketolan kanssa yhteisvoimin kirjoitettu kirja otetaan vastaan. Kirjassa haastamme meidän uskomuksia ja myyttejä sekä toivon mukaan pysäytämme pohtimaan kipupotilaan sekä kivun kanssa töitä tekevän ajattelu-ja toimintamalleja kivun keskellä. Selkäkivustakin voi parantua. Itse olen siitä elävä esimerkki, kun 35 vuoden selkäkipumatkan olen kääntänyt voiton puolelle.

Itselleni kirja on eräänlainen terapiakirja saada omalle selkäkiputarinalleni jonkinlainen loppu. Toisaalta kirja antoi huiman matkan tutkia monenlaisia näkökulmia ihmisten kiputarinoihin. Kirja on innostanut itseäni syventymään jälleen lisää myös muuttumisen voimaan. Miten muutos saadaan aikaan omassa arjessa ja mistä energia silloin pieniin toimintamallien muutoksiin, kun kipu vie kaiken huomion. Itse innostuin tämän kirjoittamisvuoden aikana lukemattomien tutkimusten äärelle. Erinäiset tutkimukset aivoista, kivusta, mielestä, tunteista ja kehosta veivät minut täysin mukanaan.

Tieto ei kuitenkaan aina tuo muutosta kipupotilaalle tai itsensä johtamisesta kiinnostuneelle. Usein on kysymys siitä, miten tiedon ymmärtää ja toisaalta siitä, miten sen tieto jalkautettua pienin askelin omannäköiseen arkeen. Miten saadaan oma kokemus muuttumaan? Mistä löytää energiaa kokeilla sekä haastaa itseään pois tutusta sekä turvallisestakin boxista pois, jossa vanhat ajattelumallit pitävät vanhoja toimintamalleja yllä. Olipa kyse sitten omasta selkäkivusta kuin kivun hoidosta. Entä kuinka usein kohtaamisessakin ihmiset kuitenkin niputetaan samankaltaisuuden boxiin myös selkäkivun hoidossa. Kuitenkin jokainen yksilö on ainutlaatuinen hänen historialla, keholla, ajatuksilla, tunteilla sekä elämällä. Uskon, että usein kyse on silloin kiireestä eikä niinkään tahdosta.

Itse saan olla kiitollinen niille sadoille ihmiselle, joita olen saanut tämän vuoden aikana kohdata eri koulutuksissa ja valmennuksissa sekä luonnollisesti kirjailijakumppanille Jerrylle. Olemme yhdessä kokeilleet, tutkineet ja ihmetelleet. Te kaikki olette olleet minulle tärkeitä kohtaajia ja kirjan sparraajia kirjoitusmatkalleni. Olette onnistuneet haastamaan minua ja rikkomaan minun boxini seiniä. Olen innostunut tutkimaan paljon omia ydinuskomuksiani kirjoittaessa, ja näitä tutkimismatkoja olen kirjaamme tuonut myös oman kiputarinani kautta.

Kirjoittaminen toi minulle suuren mahdollisuuden tutkia perustunteitani. Tutkin ja kohtasin kirjoitusprosessin aikana paljon iloa, surua, pelkoa, vihaa, häpeää ja hämmästystä. Kun kohtasin surun ja pelon, niin arkeeni tuli enemmän iloa. Kun taas tutkin häpeää ja uskalsin haavoittua, niin hämmästys valtasi päivän. Tunteilla kun ei kuitenkaan ole off -nappia, niin jonnekin tunteetkin varastoituvat, jos niitä on tottunut piilottamaan omassa elämässään. Tunteiden kohtaaminen ja tutkiminen voi olla yksi iso avain niin selkäkipupotilaalle kuin omasta kasvusta kiinnostuneelle. Siitä kirjassa myös paljon ajatuksia sekä harjoituksia.

Uskotko sinä mielen voimaan? Uskotko sinä, että selkäkipuisen hoito tulee usein ulkopuolelta, mutta paraneminen lähtee aina sisältä päin? Tutustu kirjaamme, jos asia herättää mielenkiintoa. Jerry Ketola tuo kirjaan huiman määrän modernia kiputietoa ja purkaa vanhoja selkäkipuun liittyviä ajattelumalleja. Itse tuon kirjaan oman tarinani lisäksi oivalluksia sekä harjoituksia mielen voimasta, uskomuksista, tunteiden johtamisesta, stressistä ja kehotietoisuudesta.

Toivon sydämestäni, että kirjamme herättää ajatuksia ja kysymyksiä.  Myös selkäkipupotilas tulisi kohdata biopsykososiaalisen mallin kautta. Me ihmiset olemme kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Olisiko jo korkea aika ottaa tämä asia huomioon.

Jos olet käymässä kirjamessuilla, tule tapaamaan Otavan ständille sunnuntaina klo 15 eteenpäin tai tule kuuntelemaan haastattelu Rauhasalissa klo 14.30-15.00.

Itse törmäsin ensimmäisen kerran NLP: hen urheiluvuosien aikana. Henkistä vahvuutta harjoiteltiin NLP:n avulla Suomessa jo 90-luvun alkupuolella. Silloin asiat jäivät muhimaan, mutta kokonaan NLP vei minut mukanaan noin 10 vuotta sitten. Olin siihen aikaan kadottanut keho-mieli yhteyden ja elin vauhdikkaassa uraputkessa suorittaen esimies – yrittäjä arkeani täysillä ja lopulta ”seinään törmäten”. NLP olikin minulle aluksi avain löytää takaisin omaan tasapainooni.  Myöhemmin NLP toi minut elämäntehtäväni sekä unelmieni äärelle.

NLP on minua auttanut pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneherkkyyttä sekä aistejani. Olen oppinut ymmärtämään erilaisuuksia kohti parempaa ihmisymmärrystä ja vuorovaikutusta. NLP on opettanut hämmästymään sekä etsimään ja  olen oppinut kehittämään niin intuitiivisuuttani kuin itsemyötätuntoa. Yrittäjänä minusta on tullut myös armollisempi elämän ikuinen ihmettelijä.

Miksi sinä kiinnostuisit NLP:stä? Nykypäivän vauhdikkaassa sekä alati muuttuvassa maailmassa tarvitsemme uudenlaisia taitoja. Tutkijat puhuvat metataidoista, joita myös NLP:n avulla voi kehittää. NLP antaakin välineitä tasapainoon, vuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.

NLP on tietoisuutta, taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita, uskomuksia ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on jo kaikki rakennuspalikat tasapainoiseen elämään olemassa, ne pitää vain vapauttaa käyttöön.

8 vinkkiä miten voit helposti kehittää metataitojasi arjen keskellä:

1) Tietoisuustaidot

Tee päivittäin pieniä tietoisuus- ja pysähtymisharjoituksia.  Tarkkaile ympäristöäsi aistit avoinna. Pysähtyminen auttaa palautumiseen sekä uudistumiskykyyn.

2) Ajattelutaidot

Haasta kesällä mieltäsi ja ajattelua uudistumaan. Etsi uusia ja raikkaita näkökulmia ajatteluusi. Mielemme ajattelee keskimäärin samoja ajatuksia kuin eilen. Joskus on hyvä muistutella itseä, että se kasvaa missä huomiomme keskimäärin on.

3) Tunnetaidot

Huomioi omia tunnetiloja ja sanoita niitä, vaikka itsellesi ääneen. Mitä erilaisia tunteita sinulle syntyy hetki hetkeltä? Kun tulet tietoisemmaksi arjen tunteista, tunne-energiaa on myös helpompaa valjastaa käyttöön. Tunteilla kun ei ole sitä off nappulaa.

4) Energiajohtaminen

Tee tietoisia päätöksiä mitä energiaa viet ympäristöösi? On hyvä kysyä toisinaan itseltä, minkä tunnetilan viet vuorovaikutukseen tai millä fiiliksellä päättät aloittaa päiväsi?

5) Kohtaamistaidot

Kuuntele aidosti pysähtyen ja kohtaa toinen ihminen niin kuin haluaisit sinut kohdattavan.

Jos haluat luoda kohtaamiseen ennakko-odotuksia, niin kokeile luoda vain positiivisia. Tulos voi yllättää.

6) Intuition käyttö.

Jokainen meistä on intuitiivinen. Intuitio on taito, jota voimme harjoitella.  Kehittämällä omaa havaintokykyä ja opettelemalla olemaan tyhjällä mielellä voi harjoitella virittäytymistä intuitioon.

7) Rentoutumistaidot.

Rennossa kehossa asuu rento mieli. Löydä sinulle luonteinen tapa rentoutua ja harjoittele sitä säännöllisesti. Hyödynnä luontoa, läheisiä, naurua tai vaikka heittäydy mielikuvaharjoittelemaan kesä päivän aikana.

8) Kiitollisuus

Kyky tuntea kiitollisuutta sekä itsemyötätuntoa lisää onnellisuutta. Tutkimusten mukaan sillä on yhteyttä myös unenlaatuun, verenpaineeseen ja immuunijärjestelmään. Miten sinä koet kevään herätessä kiitollisuutta?

NLP:ssä  on jotain mitä meillä kaikilla jo on. Olemme psyko-fyysinen-sosiaalinen kokonaisuus ja kaikki meissä vaikuttaa kaikkeen.  NLP avulla voimme pysähtyä omien ajattelu- ,tunne- ja toimintamallien äärelle, muuttaa toimimattomia malleja ja vapauttaa näin omaa energiaa ja potentiaalia. Tietoisuus auttaa ikään kuin astumaan ihmisinä seuraavalle tasolle.

Mikäli NLP on kiinnostanut sinua, niin lue lisää NLP:stä tai tule tutustumaan maksuttomaan NLP-iltaan. Illassa saat kokemuksen NLP:stä ja pääset tutustumaan minuun NLP kouluttajana.

Aika: Keskiviikkona 11.4 klo 17.30-20.00

Paikka: Peilikuja 7, Espoo

” Ihminen ei löydä uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistä” Andre Gide

Palautteita tämän kevään NLP kurssilaisilta:

””Minulle NLP Practitioner oli oman kehittymiseni varmistamista ja vahvistamista. Johdan start up -yritystä ja uusia asioita tulee koko ajan. Oman täyden potentiaalini hyödyntämisen varmistan sillä, että voin hyvin ja johdan tehokkaasti omaa energiaani. Kaikessa tässä auttoi NLP Practitioner, ja toi myös konkreettisia työkaluja arkeen.” Riina Laaksonen, Hyvinvointistudio Lupaus

”Oivaltamaan Oy:n NLP Practioner oli todella hyvin rakennettu ja toimiva koulutuskokonaisuus. Se antoi runsaasti eväitä sekä omaan kasvuun että muiden ihmisten kanssa toimimiseen. Jaana on äärimmäisen hyvä kouluttaja, joka hitsasi ryhmän upealla tavalla yhteen. Hänellä on valmentajana mielettömän osaamisen ja kokemuksen lisäksi mahtava läsnäolemisen ja kuuntelun taito.Suosittelen koulutusta erittäin lämpimästi ihan kaikille. Erityisen tärkeä koulutus olisi jokaiselle johtajalle, esimiehelle, kouluttajalle ja coachille.” Anniina Hukari, Muutos- ja kehittämisasiantutija, kouluttaja, Business coach, Taito Training Oy

”Jaana on yksi Suomen parhaista valmentajista. Hänen aito läsnäolonsa, asiantuntemuksensa ja antautumisensa valmentajan työhön on hämmästyttävän hienoa. Jaana on saanut minut uskomaan uudestaan unelmiini ja hänen ansiostaan olen haastanut itseäni tilanteisiin, jotka ennen pelottivat. Jaana on jättänyt minuun ikuisesti positiivisen jäljen ja olen siitä todella kiitollinen.” Sara Rouvinen
Esiintymisen ja äänenkäytön valmentaja, Sanabox Oy

 

Menestys on jokaisen itse määriteltävissä. Prosessori Jarmo Liukkonen puhui kesän alussa Helsingin Sanomissa miten menestyminen on korvien välissä ja me kaikki voimme harjoitella menestymisen henkisiä taitoja, joita ovat mm. itseluottamus, paineensietotaito, mielikuvaharjoittelu, tavoitesuuntautuneisuus ja rentous. Rento mieli ja keho ovatkin usein avaimia onnistumiseen.

Nykypäivän ärsyketulvaisessa maailmassa elämä on yhä hektisempää ja rentouden sekä tietoisuustaitojen arvo nousee. Kenenkään mieli eikä elimistö kestä jatkuvaa ylivirittyneisyyttä, joten rentoutumista olisi hyvä harjoitella päivittäin. Rentoutua voi toki monella tavalla, joten kysymys onkin, että oletko sinä löytänyt sinulle sopivan tavan rentoutua kesken kiireisen työpäivän, opiskelutahdin tai kovan treeniputken?

Mielen taidot ovat meidän kaikkien käytössä ja mielen voima on suurempi kuin uskommekaan niin tasapainoon, onnistumiseen ja jopa terveyteen. Toisaalta me toimimme usein itseämme vastaan, jos emme ymmärrä mielen tekniikoita. On esimerkiksi arvokasta tiedostaa, ettei mielessämme ole EI-sanaa, jolloin on tärkeämpää puhua itselle tavoitesuuntautuneisuuden kautta.  Jos hoet jatkuvasti itsellesi, että ”Tänään minulla EI ole kiire”, niin mieli näkee kuvan kiireestä, ja silloin kiire kasvaa arjessasi.

Mieli rakentaa koko ajan mielikuvia, joten mielikuvaharjoittelu eli visualisointitekniikka on tutkitustikin tärkeä menetelmä saavuttaa elämään niin rentouden kuin onnistumisen kierrettä. Mielikuvaharjoittelu perustuu peilisoluteoriaan, jonka mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havaitsee tai kuvittelee. Siis kun ajattelet tai kuvittelet jotain asiaa tai tekemistä, niin se toimii ikään kuin sen harjoitteena. Kun kuvittelet tekeväsi jotain, niin aktivoit aivoissa samoja hermoverkkoja, joita tarvitset itse asiaa tehdessäsi. Kun kuvittelet tavoitteesi positiivisesti onnistuneena, niin samalla poistat mielestä huolien ja turhautumisen ajatteluprosesseja ja nostat merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia. Minkälaisia mielikuvaharjoituksia sinä voisit rakentaa arkeesi?

Itseluottamus on taito, jota voimme rakentaa päivittäin. Olen huomannut, että aina meille ei ole selvää, miten itseluottamus on tilannesidonnaista ja miten sitä voisi arjessa tietoisesti vahvistaa. On arvokasta tiedostaa, että minkälaista tarinaa kertoo oman mielensä sisällä eri tilanteissa. Kun tulee tietoisemmaksi omasta sisäisestä puheestaan, niin sitä on myös helpompi muuttaa. Voi katkaista negatiivista sisäistä puhetta ja rakentaa niin myönteistä kuin vahvuusajattelu puhetta itselleen. Yhtä lailla kuin sisäinen puheemme vaikuttaa meidän itseluottamukseen, niin se miten kannamme itsemme ja kehomme vaikuttaa meidän itseluottamukseen. Oletko sinä tietoinen omasta sisäisestä puheestasi ja siitä miten ”kannat itseäsi” arjen vauhdissa?

10 vinkkiä onnistumisen rakentamiseen:

  • Löydä sinun tapasi rentoutua: Tauota päivä, hengittele, ota happihyppy, katsoa luontoa, keskity aisteihin tai kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
  • Harjoittele tietoisuustaitoja: Pysähdy tarkkailemaan ajatuksia eli sisäistä puhettasi ja kuuntele kehoasi. Minkälaisia tuntemuksia sinulla on kehossasi arjen keskellä. Kun on kovin kiire, niin pysähdy aistien äärelle hengittelemään
  • Katkaise negatiivinen sisäinen puhe: Huuda mielen sisällä stop/seis ja pysäytä ajatus. Korvaa sisäinen puhe vahvuusajattelulla.
  • Aloita aamu mielikuvaharjoitellen tavoitesuuntautuneisesti : Missä asioissa onnistun tänään ja rakenna onnistumisen kierrettä sinun päivääsi
  • Tarkista päivän mittaan ryhtisi ja miten kannat itseäsi. Löydä sinulle luontainen itsevarma asentoa, jolloin olet hyvässä omassa energiassa
  • Kokeile Amy Cuddyn voima-asentoa eli leveä haara-asento ja nostaa kädet hetkeksi ylös voittamisen merkiksi ja huomata miten väsyneenäkin voi saada pikaenergiaa tai hymyn huulilleen. Fake it until you make it – ei välttämättä rakenna meistä henkisesti vahvempia, mutta luo hetkeksi itsevarmaa onnistujan energiaa
  • Varmista, että käytät mielen tekniikoita sinulle parhaalla tavalla. Kokeile viikko ilman EI-sanaa tai minun on PAKKO- sanaa
  • Harjoittele keskittymistaitoa ja tarkista päivän mittaan, missä sinun huomio on. Se kasvaa missä fokus on arjen keskellä.
  • Vie hyvä olo uneen ja mieti mistä olet päivän aikana kiitollinen. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee mm. unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta
  • Ole aito ja löydä sinun elämän merkitys. Meissä kaikissa on niin paljon Onnistujaa!

Suurimmat esteet sille mitä olemme tekemässä ovat rentoudessa ja mielessä

NLP on yksi parhaimpia työkaluja mielen kanssa työskentelyyn. Järjestän maksuttoman tutustumisillan mielen ja onnistumisen mahdollisuuksiin Lauttasaaressa

Ke 23.1.2019 klo 17.30-20.00

Varaa paikkasi ja tule juttelemaan rentoudesta ja mielenvoimasta.

Oivaltamaan Oy

Jaana Hautala, Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

jaana.hautala@oivaltamaan.fi,www.oivaltamaan.fi

Viimeiset kahdeksan vuotta olemme sparrannut ja valmentaneet asiakkaita löytämään parhaan version itsestään ja rohkaisseet ajattelemaan uudella tavalla. Itseluottamus on meidän oma asenne ja mielentila, jota kaikki voimme kehittää koko elämän matka. Kun haluaa kasvaa ihmiseksi, joka onnistuu sekä menestyy elämässä, kannattaa investoida aikaa oman itseluottamuksen kehittämiseen.

Usein pysäytän asiakkaitani pohtimaan millaiset tilanteet ja ihmiset ohjaavat heidän itseluottamusta? Näin he löytävät ympäristön, joka nostaa heidän itseluottamusta sekä ympäristön palautteen joka boostaa heitä. On oivalluttavaa huomata, että itseluottamuksemme vaihtelee eri tilanteissa ja tekemisissä sekä erilaisten ihmisten kanssa. Näin on helpompi lähteä kehittämään itseluottamusta elämän eri osa-alueissa.

Viime viikonloppuna tarkkailin eri kulttuurista tulleita ihmisiä ja sitä, miten he johtivat omaa energiaa ja itseluottamustaan. Satuin viettämään pari tuntia autovuokraamo Budgetissa Rooman lentokentällä ja viihdytin itseäni tarkkailemalla eri kulttuurista tulleiden ihmisten toimintamalleja. Luonnollisesti tämän tarkkailun tulos on erittäin kärjistetty, mutta kyllä käyttäytyminen paljasti eroja kulttuurien välisestä itseluottamuksesta aika hauskalla tavalla. Italialaiset varsin rehvakkaalla itseluottamuksella ottivat paikkansa ja pyrkivät etuilemaan jonossa, jenkit pitivät huolta omasta jonopaikasta vahvalla positiivisuudella ja itseluottamuksella ja muutamat suomalaiset siirtyivät seinän viereen purnaamaan kuumuutta ja kaaosta ja jopa käänsivät katseen alas, niin että yhdeltä meinasi vuoro mennä ohi suun.

Itseluottamus on ehkä se asia, jossa meillä suomalaisilla on vielä paljonkin tekemistä. Kun mennään työyhteisöihin tai urheilujoukkueen onnistumiskulttuuriin, niin on hyvä muistaa, että jos ryhmän itseluottamus on alhainen, niin nekin yksilöt joiden ammatillinen itseluottamus on korkea niin usein miten alisuoriutuvat. Alkuvuonna oli onneksi meidän suomalaisten ilo seurata Nuorten Leijonien esiintuloa aivan uudenlaisella itseluottamuksella ja ylpeydellä, jota meidän kulttuuri tarvitsee ehdottomasti lisää.

Miten sitten omaa itseluottamusta lähtee kehittämään elämän eri osa-alueissa ja miten itseluottamuksen sekä keskittymisen saa sille tasolle, ettei pään sisäinen apina estä saamasta itsestä parasta potentiaalia irti elämän tärkeinä päivänä. Asenne ja mindset ratkaisee paljon. Tärkeä keino oman itseluottamuksen nostamiseen onkin oman pään sisäisen kriitikon kääntäminen boostaavaksi. Meillä on pään sisäisäistä keskustelua taukoamatta ja aamusta iltaan. Jo pienellä tietoisella ja toistuvalla harjoituksella voimme vaikuttaa oman sisäisen puheen kautta niin omaan vireystilaan ja tunteisiin kuin siihen puhuttuun itseluottamukseen.

Suosittelen kokeilemaan muutaman viikon seuraavaa harjoitusta:

  • Ole tietoinen ja huomaa kun negatiivinen kriitikko tulee käymään mielessä
  • Pysähdy tarkkailemaan, miten sinä puhut itsellesi silloin, kun kriitikko on vauhdissa
  • Rentoudu, hengitä muutaman kerran ja pysäytä ja pysäytä/ päästä irti kriittisestä puheesta..
  • Kyseenalaista, hae uusi näkökulma ja focus sinun sisäiseen puheeseen, jolla nostat niin sen hetkistä vireystilaa kuin itseluottamusta.
  • Jos uuden näkökulman hakeminen on sillä hetkelle haastavaa, niin siirrä ajatusten focus aivan toisaalle ja tee vaikka mielikuvaharjoittelu.

Muita hyviä itseluottamusta nostavia harjoituksia on onnistumisiin keskittyminen sekä pysähtyminen omien tunteiden äärelle. Urheilijoiden kanssa käytän paljon itse esitettyjä kysymyksiä, joilla me kaikki voimme edistää varmuuden ja luottamuksen tuntemuksia.

  • Minkälainen kehonkielesi on, kun tunnet itsesi varmaksi? ( kehon asento, katse, hengitys ja liikkeet)
  • Miten käyttäydyt ja puhut?
  • Mihin kiinnitätä huomiota?
  • Miten puhut itsellesi ( kts. yllä kriitikko vai boostaaja)

Usein menestyvillä ihmisillä ja urheilijoilla on jatkuva kehittymisen asenne. Itseluottamuksen rakentaminenkin on elämässä jatkuvaa, joten sitä kohden!

 

 

 

 

Mielen vaikutus meidän hyvinvointiin sekä työkuntoon on suurempi kuin uskallamme ajatellakaan.Viimeisen kahden viikon aikana olen saanut pohtia mielen vaikutusta työkuntoon tuhansien ihmisten kanssa muutamilla hyvinvointi messuilla sekä valmennuksissa. Meille on luonnollista puhua unesta, ravinnosta ja liikkumisesta, joilla luodaan tärkeä pohja meidän työkunnolle. Kuitenkin mieli on 24 tuntia vuorokaudessa edistämässä tai heikentämässä sitä luotua pohjaa.

Unen määrä, eli sen kaiken jaksamisen lähtökohta, on tutkitustikin vähentynyt viime vuosina. Tärkeää olisi kiinnittää unen määrän lisäksi huomiota myös unen aikaiseen mielenlaatuun. Millä mielellä sinä menet sänkyyn? Jo vanha kanssa vinkkasi, ettei riidoissa eikä pahalla mielellä mennä petiin, mutta sama koskee nykyajan stressimieltä. Stressimieli on se, joka herättelee turhankin usein meitä kesken unien ja tekee unen laadusta huonon. Jatkuvassa ärsyketulvassa mieli tarvitseekin uusi iltarutiineja, jotta se on levollinen sänkyyn mentäessä. Minkälaiset iltarutiinit sinulla on? Levollinen mieli on jokaisen aivotyöläisen paras unikaveri.  Unenaikainen levollinen mieli ratkoo päivän haastavat kysymykset ja luo uusia oivalluksia seuraavaan päivään.

Mielen äärelle on arvokasta pysähtyä myös heti herättyä. Millä mielellä sinä lähdet töihin aamuisin? Kenties olet aamun toimista selvinnyt, muutaman kahvikupin juonut lennossa ja aamiainen jäänyt kiireessä väliin. Näin päivä lähtee huomaamatta jo ylikierroksille. Entä jos rakentaisitkin tietoista mindsettiä heti herättyäsi jokaiseen sinun päivääsi? Ennen sängystä nousemista miettisit päivän onnistumisen fokusta ja hengittelisit muutaman minuutin rentoutta ja tasapainoa kehoosi. Pysähtymällä ja fokusoimalla mielestä tulee kirkas sekä keskittynyt ja päivä lähtee heti hyvällä energialla liikkeelle.

Työpäivän aikana fiilikset ja tunteet pomppivat ihmisestä ihmiseen, joten hyvinvoinnin kannalta on varsin arvokasta, millainen sinun mieli on päivän aikana. Mielen laatu luonnollisesti vaihtelee, mutta juuri siksi on hyvä tietoisesti ohjata omaa mieltä siis omaa arjen energiaa. On arvokasta tiedostaa, milloin mieli on väsynyt ja ottaa taukoja työpäivän aikana. Ilman palautumista, työyhteisöt voivat olla varsin ”mielenkiintoisia lastentarhoja”, jossa juostaan kiireen keskellä tulipaloja sammutellen. Jos työyhteisön ilmapiiri ei innosta luottavaiseen ja avoimeen mieleen, niin silloin tunteet tukahdutetaan tai sairastutaan, koska jonnekin se väsynyt mieli lopulta menee piiloon.

Vain sinä olet pomo oman mielen kanssa, mutta muutamilla vinkeillä on hyvä muistuttaa itseä. Mielen huolto-ohjeita:

  • Kirkasta sinulle merkitykselliset asiat: ”Kuka Sinä olet ja mitkä arvot ohjaavat arkeasi?”
  • Tee jokainen aamu pysähtymis- ja mielikuvaharjoitus, jolloin voit keskittyä päivän pieniin onnistumisiin. Näin johdat heti aamusta omaa energiaa.
  • Pidä huolta aivojen palautumisesta ja veren sokerista pitkin päivää, jotta voit ohjata tietoisesti omaa mieltä ja energiaa päivän aikana.
  • Tee päätös ja pysy siinä kehittäessäsi omaa mieltä. Tee tai älä tee – älä melkein tee. Meidän kaikkien mieli on itsepetoksen mestari ja altis omille tulkinnoilla.
  • Iltaisin, kun menet nukkumaan kiitä itseäsi onnistumisesta. Päivän pienetkin onnistumiset ruokkivat onnistumisen kierrettä ja näin rakennat levollista mieltä nukahtaessasi.
  • Rakenna sinun omat mielenrutiinisi ja pidä kiinni niistä päivittäin! Vahva ja levollinen mieli toimii lihaksen lailla ja kasvavaa niin kuin hauiskin – vain harjoittelemalla!

Joskus me kaikki törmäämme selittelevään mieleen. Meidän selittelevä mieli pitää kiinni vanhoista rutiineista eikä löydä aikaa mielen huolto-ohjeille. Suosittelen haastamaan säännöllisesti omaa mieltä, sillä eilisen ajattelulla ei tule huomisen uusia tuloksia.

Henkinen suorituskyky on paljon kiinni siitä, miten omaa energiaa arjen keskellä johtaa ja se valinta on meillä jokaisella.

 ”Johtajuus ja hyvinvointi on energian johtamista, ensin oman ja sitten toisten”

Oletko milloin antanut tilaa ja aikaa ajattelulle? Me kaikki käytämme erilaista ajattelua: mm. nopeaa, hidasta, laiskaa, vanhaa, luovaa, uutta sekä oivalluttavaa ajattelua. Niin bisneksessä kuin omassa elämässä olisi mielestäni syytä tarkistaa varsin usein minkälaisessa ajattelussa omaa aikaansa eniten viettää. Oman ajattelun kehittäminen on tärkeää. Itse löysin lomalta oivallisen paikan tarkistaa tämän hetkistä ajatteluani. Lomani toinen viikko antoi yllättäen tilaa ja aikaa ajattelulle, kun selkäni pamahti ja toisen viikon golfkierroksia peruuntui. Loppu lomalla kysyinkin itseltäni: Miten tänään hämmästyn ja kehitän ajatteluani? Sallinko tarpeeksi aikaa tyhjälle mielelle ja uusille näkökulmille? Loistavana lomalukemisena kahlasin myös läpi kertauksena Helena Åhmanin loistokirjan ”Mielen Johtaminen organisaatiossa”.

Kuinka usein sinun tavoitteena on itsesi yllättäminen arjessa? Kun mieli yllättyy, niin tulee usein tilaa uudelle –myös loisto-oivalluksille. Uusi ajattelu tarvitseekin pysähtymistä, tilaa ja hämmästystä. Normaalisti me kaikki näemme asioita, joita odotamme ja näin myös arjessa rakennamme usein itseään toteuttavia ennusteita elämäämme. Tyhjä mieli taas antaa tilaa uudella ajattelulle sekä erilaisille näkökulmille. Tyhjä mieli ei kuitenkaan välttämättä viihdy jatkuvan hälyn ja ärsyketulvan keskellä vaan tyhjä mieli tarvitsee syntyäkseen pysähtymistä ja konkreettista läsnäoloa. Mieti hetki kuinka usein olet konkreettisesti läsnä ja annat mahdollisuuden yllätyksille sekä luovalle ajattelulle? Tyhjän mielen tilaa onkin tärkeää harjoitella. Miten sinä saavutat tyhjän mielen?

Muutamia tuttuja vinkkejä tyhjän mielen saavuttamiseen sekä ajattelun kehittämiseen, joita innostuin pohtimaan Åhmankin kirjan innoittamana:

1) Järjestä aikaa mielen tyhjentämiseen sekä ajatteluttamiseen päivittäin. Aamut ja illat ennen nukkumaan menoa ovat oivallisia tuokioita mielen kehittämiseen. Silloin mieli on luontaisesti enemmän ärsyke vapaa.
2) Löydä itsellesi sopiva keino mielen tyhjentämiseen. Aistit toimivat toisille yhtä hyvin kuin meditointi ja mindfulness toisille. Kuuntele hyvää musiikkia, luonnon ääniä, tee pieni kävelylenkki tai keskity vaikka ristikkoon tai sudokoon. Kun mieli on täynnä, niin kirjoittaminen sekä myös piirtäminen tyhjentävät mieltä. Tärkeää on löytää muutaman minuutin keino mielen tyhjentämiseen, jota voit käyttää pitkin päivää. On arvokasta tyhjentää mieli myös usein ennen palaveria, keskittymiskykyä ja luovuutta vaativaa tekemistä tai ihmisten kohtaamista. Tauko auttaa myös aivojen verenkierron elpymiseen ja fokus ja läsnäolo kirkastuvat.
3) Itsellä on jo vuosi toiminut ajattelun kehittämiseen ajatusten leimaamiskeino. Kun ymmärrät, ettet ole ajatuksesi, niin saat mieleen tilaa ja aikaa. Kun leimaat tai nimeät ajatuksesi, niin sen tunneintensiteetti pienenee. Leimaamiseen sopii myös loistavasti TIK-TAK harjoitus, jos sinulle on kynää ja paperia käytössä. Kirjoita paperille ylös negatiivinen ajatus ja sen viereen saman asian myönteisempi versio. Me määrittelemme mielessä koko ajan asioita, ja kun määritelmä kevenee, niin aivot saavat tilaa uudelle ajattelulle.
4) Viritä aivot. Moni valmennettavani käyttää toimivia arjen rutiineja virittämään aivoja oivalluksiin ja luovuuteen. Aivot kaiken kaikkiaan tarvitsevat selkeyttä ja rutiineja. Itse viritän aivot luovuuteen päivittäin myös focuksen suuntaamisella. Haen tietoisesti uusia näkökulmia ja käytän aisteja päivittäin eri tavalla eli haastan aivot näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Mieli leimaa ja hakee mielellään vanhojen mallien kautta, joten aivojen tietoinen virittäminen jo sinänsä luo uudenlaista ajattelu.
5) Varmista ympäristö ajattelulle. Avokonttorit ja arjen hektisyys josta monet pitävät kiinni haastavat mielen tyhjentämistä ja ajattelun kehittämistä. Onneksi monissa organisaatioissa on jo mahdollistettu erilaisia luovia tiloja. Oman ja tiimin ajattelun kannalta on tärkeää huomioida eri tilat erilaisille toiminnoille. Välillä tarvitsemme nopeaa ajattelua, välillä luovaa tai uutta ajattelua. Itse olen päässyt hyödyntämään monen valmennusryhmän kanssa myös luontoa tai kävelyä, jolloin niin yksilö kuin ryhmäajattelu saa aivan uusia virikkeitä.

Olen vuosia kouluttanut ajattelu- ja tunnetaitoja sekä mielenvoimaa, mutta vieläkin usein hämmästyn kuinka vähän me annamme aikaa ajatteluttamisen kehittämiselle. Onneksi on jo paljon organisaatioita, joiden focus on kokonaisvaltainen ja prosessin omainen hyvinvoinnin kehittäminen – silloin myös ajattelun kehittäminen on luontaisesti mukana. Entä jos työhyvinvoinnin kivijalaksi nostettaisiin myös asenteen sekä ajattelukulttuurin muutos? Puhuttaisiin ajattelutaidoista hieman enemmän ja annettaisiin tilaa uudenlaiselle ajattelulle, joka rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Mielellä ja ajattelulla on huikeampi voima niin hyvinvointiin kuin menestykseen, kuin uskallamme ajatellakaan.

Tasapaino luo onnellisuutta ja menestystä. Sen oivalluttaminen on elämän tehtäväni, jota ilokseni saan tehdä myös työkseni. Me ihmiset olemme kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Toinen asia on, paljonko johdamme elämässä ajattelua, tunteita ja toteutusta? Lomalla päätin ottaa lähemmin tarkasteluun itseni ajatuksella: Miten lomalla päästän irti vanhasta sekä turhasta, joka ei tue enää nykyistä identiteettiäni ja sallin uuden virrata tilalle?

”Eilen olin fiksu ja halusin muuttaa maailman, mutta tänään olen viisas ja muutan itseäni” Rumi

Ensimmäinen viikko ”irtipäästö lomaa” takana. Minun lomaprojektin ensimmäisen viikon teema oli ravistella tunteita ja toimintamalleja, jotka eivät tue enää tämän päiväistä identiteettiäni sekä poistaa turhia kahleita ajattelustani. Tarkoituksena oli tunteiden kautta löytää myös uskomuksia, jotka ovat vielä menneisyyden rippeitä ja vievät turhaa lomaenergiaa itseltäni. Löytönä monta loistavaa paikkaa lisätä tasapainoa pienillä muutoksilla: Kaksi niistä olivat golfkenttä sekä menneen identiteetin lomarutiinit

1) Golfkenttä. Pelaaminen omaa tasoa paremmilla kentillä laittaa monenlaisia mielen haasteita klubigolffarille. Tarkkailin alkuun omia tunnetiloja, ja sitä miten ne nostivat kehostani ajattelumalleja ja uskomuksia esiin: ”Et onnistu…liikaa punkkereita …liikaa vettä… tasoni ei riitä näille LPGA greeneille jne”. No miten päästin irti? Aina kun tiedostin tunteen kehossani nostavan jarruttavia uskomuksia mieleen, otin muutaman syvemmän hengityksen. Hyväksyin tunteen ehdoitta. Sisäänhengityksellä rentoutin kehoani ja uloshengityksellä poistin kaikki turhat ajatukset. Sen jälkeen avasin kaikki aistini nauttimaan luonnon upeudesta ja tein itselleni mielen suggestioita. ”Kehoni on rentoa ja tasapainoinen. Kaikki on tässä. Sinä osaat jne.”. Toimii suurimmalla osalle golffareista, mutta myös kaikille, jotka haluavat päästää irti rajoittavista mielen malleista. Tunteilla kun ei ole off-katkaisinta, niin tunteita tarkkailemalla voi löytää itseltä jarruttavia uskomuksia ja ajattelumalleja.

2) Menneen identiteetin lomarutiinit. Olen aina ollut tekijä, ja minun on ollut vaikeaa maata rannalla lomallakaan. Tällä kahden viikon lomallakin on golfia, hoitoja ja joogaa sekä ammattikirjoja luettavaksi. Ensimmäisen lomaviikon aikana tarkkailin omia toimintamalleja ja rutiineja. Teinkö jotain asioita tottumuksesta ja autopilotilla vai kuuntelinko oikeasti itseäni? Kun huomasin tekeväni jotain vanhasta tottumuksesta, kysyin itseltäni: Lisääkö tämä lomaenergiaani ja hyvää oloa? Mitä enemmän tulin tietoisemmaksi menneen identiteetin turhista rutiineista, sitä enemmän sallin tilaa ja aikaa pysähtymiselle ja olemiselle! Loma onkin oivallista aikaa purkaa jämähtäneet rutiinit. Kun meidän aivot ovat kiiretilassa, ne suorittavat huomaamatta vanhoja rutiineja. Aivojen plastisuutta ja suurta joustavuutta on tärkeää hyödyntää ja rakentaa itselle uusia hermoverkkoja.

Irtipäästäminen voi olla monelle meistä suuri oivallus oman potentiaalin aktivoimiseen. Sekä aivot että mieli toistavat vanhoja malleja ja rutiineja säästääkseen energiaasi. Kun tulet tietoiseksi ajattelu, -tunne ja toimintamalleista, jotka eivät sinua enää palvele parhaalla tavalla, niin niistä irtipäästäminen tuo huikean määrän tilaa uudelle – sinun potentiaalille.

”Mitä monipuolisempi ymmärrys meillä on ihmismielen toiminnasta, sitä selkeämmin näemme” Helena Åhman

Viime viikkojen valmennusryhmissäni on usein noussut esiin keskustelua siitä, miten haastavaa on toisinaan pysähtyä hengittelemään ja keskittyä omaan kehoon. Arjen vauhti vie mukanaan, ja pysähtyminen tuntuu työpäivän aikana vaikealta. Tämä viritti minut tämän kertaisen blogin kirjoittamiseen.

Olen itse saanut sparrata ja valmentaa tuhansia asiakkaita pysähtymisen, rentouden sekä oman itsensä johtamisen äärellä viime vuosien aikana. Elänkin tällä hetkellä unelmaani, mutta aina tilanne ei ollut näin. Hävitin 2000-luvulla itseni johtamisen taidot, kun elämän merkitys ja innostus hävisivät arjestani. Elämässä tapahtuu meille kaikenlaista, ja omaan tarinaani mahtui 5 vuoden aikana konkurssi, syöpä sekä puolison äkillinen kuolema. Oli hetki, jolloin oli kovin vaikea löytää uusia näkökulmia, kun pää oli täynnä syyllisyyden ja häpeän ajatuksia. Hukkasin täydellisesti meille kaikille tärkeän keho mieli yhteyden ja pienet paniikkikohtaukset, jotka ovat nykyään yllättävän yleisiä työelämässä, täyttivät arkeani. Minulla itselläni meni muutamia vuosi löytää tieni takaisin omaan kehoon sekä siitä pikkuhiljaa mielen ja kehon tasapainoon.

Mielen focusoinnilla ja rentoudella on huikea voima. 

Tasapainon saavuttamiseen unen, ravitsemuksen tai liikunnan merkitystä me emme varmaan ketään väheksy, ja ne antavat vankan pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja tasapainolle. Entä sen jälkeen? Miten mieltä ja kehoa johdetaan arjen muutosvauhdissa. Itse löysin muinoin NLP: n (neurolingvistinen-prosessointi) myötä uudenlaisia keinoja itseni johtamiseen sekä tietoisuus- ja rentousharjoittelun myötä tieni takaisin kehoon sekä omaan potentiaaliin.

Rennossa kehossa ja tietoisessa mielessä asuu huima määrä potentiaalia, joka jää meiltä usein käyttämättä. Tutkitustikin säännöllinen rentous ja aivojen palautuminen vapauttavat omaa potentiaali ja tuovat vahvuuksien ja voimavarojen äärellä. Kun stressin- ja paineensietokyky paranevat niin vireystila ja keskittyminen lisääntyy. Toisaalta rennossa tilassa on helpompaa saavuttaa luovuutta, ajattelua yli ajattelun eli intuition oivalluksia sekä sitä työnimua ja virtaa, jolla me kaikki olemme tuottavampia siinä mitä teemme. Valmentajana toisinaan hämmästelen, että emme työelämässä vielä kuitenkaan aina arvosta mielen voimaa, tietoisuustaitoja tai kehon rentoutta.

Miksi sitten enemmän – kovempaa –paremmin ideologia on niin vahva, että on voi olla vaikea aktivoida sen rinnalle toisenlaista mallia tiedostaen-pysähtyen –rennosti? Onko meillä suomalaisilla tietynlainen ylpeys hoitaa työmme suorittamalla uupumukseen asti? Onko kenties erilaisia uskomuksia, miten kiire on tehokkuuden mittari tai miten tauon pitäminen näyttää laiskottelulta? Multitasking on varsin hyväksytty toimintamalli töissä, mutta kuinka usein pysähdymme pohtimaan sen mallin tehottomuutta.

Rentous sekä tietoisuustaidot vahvistuvat vain toistomäärien ja harjoittelun kautta. Kaikilla on kehon muistissa se luontainen rentouden tila lapsuudesta, jolloin olimme tasapainossa. Siihen on hyvä pyrkiä, jos sen on hukannut. Uskon että se auttaa saavuttamaan myös core –tilaa eli sinun omaa ydintilan. Kuka sinä todella todella olet ja mitä haluat elämästä? Tietoisuustaidot auttavat taas meitä olemaan enemmän läsnä tässä hetkessä ja johdattavat näin omien vahvuuksien ja potentiaalin äärelle.

Itse aloitin jo nuorena -80 luvun alussa urheilijana hengitys- ja rentousharjoittelun. Muistikuvaksi on jäänyt jääkylmä jumppasalin lattia ja hyvä olo. Valitettavasti omalla matkallani hukkasin jalon taidon vuosiksi. Pysyvämpi päivittäinen harjoittelu alkoi 2000-luvulla ja se oli aluksia pirun vaikeaa, koska mieli oli levoton ja keholla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa miltä tuntuu olla rento. Viime vuodet olen päivittäin hakenut itselle sopivan tavan pysähtyä, meditoida ja rentoutua eri tekniikoita vaihdelle ja kehoa kuunnellen.

Sinulle päivittäinen harjoittelu voi tällä hetkellä olla hengittely metsässä tai rentoutuminen saunassa. Loistavia keino tankata energiaa molemmat.  Suosittelen kuitenkin myös tietoisuustaitoharjoituksia tai kehorentoutusta päivittäin. Ajallisesti jo 10-20 minuuttia arvokasta. Voi olla, että kun huomaat muutokset vireystilassa, keskittymiskyvyssä ja mielen tasapainossa, niin et enää haluakaan luopua näistä pienistä mielen ja kehon treeneistä.

Harjoittelun voi aloitta vaikka heti pienellä n. 6 minuutin arjen tietoisuusääniteellä. Lisää äänitteitä löydät Oivaltamaan hyvän mielen kaupasta.

“I am not what happens to me I am what choose to become” Carl Jung

Voi hyvin,

Jaana

Oivaltamaan Oy 

“Menestyksen avaimet löytyvät meidän sisältämme – on kyse sitten työstä tai yksityiselämästä. Valmentajana inspiroin, mentoroin ja haastan sinut sekä tiimiäsi löytämään potentiaalia ja voimavaroja itsestäsi. Avaa oma tiesi menestykseen ja tasapainoon!”

Rion jälkimainingeissa on mediassa paljon pohdittu mitä olisi voinut tehdä toisin. Kisat ovat takana ja niin onnistumisten kuin pettymysten myötä monella urheilijalla ja valmentajalla on jälkipohdintojen aika. Myös mentaalivalmennus sekä paineensietokyvyn ja keskittymiskyvyn tärkeys on noussut viime päivinä vahvasti keskusteluun. Median herättämät tunteet inspiroivat minua blogisarjani kolmanteen pohdintaan – itsetuntemuksen äärelle.

Kaikki me olemme pohtineet jossain vaiheessa elämämme varrella: Kuka minä olen ja mitä minä haluan? Olemme rakentaneet minäkuvaa ja sitä, miten suhtaudumme sekä hyväksymme itsemme. Kuinka arvokkaita koemme olevamme. Kaikella tällä on suora yhteys siihen minkälaisia ajatuksia ja tunteita meillä on omasta itsestämme. Tämä on onneksi jatkuva prosessi ja meidän velvollisuus on päivittää omaa minäkuvaa sekä itsetuntemusta säännöllisesti elämän varrelle. Varsinkin, jos haluamme huipulle – oli kyse sitten urheilusta, busineksessä tai oman elämän johtajuudessa. Luonnollisesti toinen vaihtoehto on jäädä olemassa olevaan boxiin ja pitää kiinni siitä minäkuvasta, joka lapsuuden ja nuoruuden aikana on muodostunut. Mukana on kenties jarruttavia uskomuksia ja ympäristön malleja, jotka eivät palvele sinua parhaalla mahdollisella tavalla. ”Kaikki eivät nuorena saaneet arvonnassa parhaita kortteja.”

Toiset ovat kasvaneet positiivisessa ja rakentavassa kasvuympäristössä, kun taas toisten ympäristö on voinut olla suoraan ”helvetistä”.  On myös voinut käydä niin, että minäkuva on muodostunut ympäristössä varsin epärealistiseksi, jonka vuoksi vielä aikuisiälläkin oman toiminnan reflektointi voi olla vaikeaa. Näitä “asiantuntijoita” itsekin olen kohdannut lukuisia.  Onneksi minäkuva kehittyy ja itsetuntemus muuttuu koko meidän elämän ajan, kun saamme palautetta omasta toiminnasta sekä persoonastamme. Vuorovaikutuksen, johtamisen ja valmentamisen rooli nousee silloin isoon merkitykseen. Rion jälkipuheissakin ja palautteissa valitettavasti voidaan vaikuttaa joidenkin urheilijoiden itsetuntemukseen heikentävästi, jos hän ei ole sinut itsensä kanssa.

On arvokasta päivittää omaa minäkuvaamme, sillä voimme  kehittää omia ominaisuuksiamme ja muuttaa uskomuksiamme koko elämämme ajan. Itsetuntemuksen kehittämiseksi on saatava autopilotti pois päältä, pysähdyttävä ja arvioitava itseään.  Aki Hintsa on myös puhunut oman itsensä tuntemista vahvuuksineen eli Core-tilasta eli ytimestä. Hänen mielestään ulkokehän asioita ei voi parantaa pysyvästi ennen kuin ydin on kunnossa. Tiedätkö, kuka olet? Tiedätkö, mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi? Yksinkertaisia kysymyksiä, jotka kuitenkin usein ovat varsin paljastavia.

Tutkimusmatka omaan sisimpään auttaa oivaltamaan millainen ihminen olet ja mihin olet kehittymässä. Me muutumme koko ajan ja on myös arvokasta, että ympäristö puskee sinua oikeaan suuntaan. Elämänkokemukset ja ympärillä olevat ihmiset muokkaavat meitä, mutta kovin ja nöyrin tie tehdään oman itsensä kanssa ja se on joka päiväistä. Me voidaan saavuttaa pysyvää mentaalivahvuutta ja paineensietokyky kovissa paikoissa vasta kun tunnemme itsemme: Omat ajatukset, tunteet, historian mielentoimintamallit, uskomukset ja sen hetkiset arvot. Mentaalisesti vahva ei ole täydellinen. Hän on se, joka hyväksyy ja tiedostaa haavat ja heikkoudet, mutta vahvistaa vahvuuksia ja tekee päivittäisiä valintoja omaa itsetuntemusta kehittäen. Kuinka paljon hyviä ominaisuuksia ja vahvuuksia Sinä näet itsessäsi?

Itse mentaalivalmentajana ja mentorina olen viimeiset vuodet haastanut satoja urheilijoita, johtajia ja asiantuntijoita tutkimusmatkalle omaan itseensä. Valmennuksissa olen päätynyt tulokseen, että kestävää kehitystä paineensietokykyyn ja muihin mentaalitaitoihin saavutamme vasta kun oikeasti tunnemme itsemme. Ehkä Rio jälkimainingeissa olisi hyvä pysähtyä niin urheilijan, valmentajan, kriittisen penkkiurheilijan ja toimittajan pohtia omaa minäkuvaa ja itsetuntemusta –ottaa lisäaskel omalle huipulle, sillä se lähtee meidän jokaisen sisältä.

Toinen asia onkin sitten, miten itseluottamuksen sekä keskittymisen saa mentaalisesta vahvalle tasolle. Silloin ei pään sisäinen apina estä saamasta itsestään parasta potentiaalia irti elämän tärkeimpänä päivänä. Siitä lisää seuraavassa blogissa. Voit myös sparrata kanssani kasvotusten Espoossa ja varata aika kalenterista mentaalivalmennukseen, josta saat 100% tyytyväisyystakuun.

Lue aikaisemmat kirjoitukset Huipulle-blogisarjassa:

Huippusuoritus mielessä

Focus omaan energiaan -irti suorittamisesta

Sain soiton viime viikolla eräästä aikakausilehdestä, ja minulta pyydettiin haastattelua aiheeseen –Onko meillä suomalaisilla lupa voittaa? Siitä lähtien kysymys on pyörinyt mielessäni. Olen itse innostaja ja innostuja sekä menestyksen väsymätön puolesta puhuja – hyvästä paremmaksi on ideologiaani. Toki olen vuosien saatossa törmännyt paljon siihen, että uusia ideoitani ei ole kuunneltu ja onnistumisistani olen saanut puukkoa selkääni. Minulle se ”puukko selkäänkin” on ollut polttoainetta, mutta meitä ihmisiä on paljon, jotka lamaantuvat siitä ”puukosta”.

Itse uskon, että meidän yhteiskunta on muuttunut. Meillä on lupa voittaa ja osaamme iloita muiden onnistumisesta. Energian tappajia eli ankeuttajia filosofian tutkijan Frank Martelan sanoin on kuitenkin vielä joka puolella yhteiskuntaa. Olen koulutuksissa pohtinutkin ryhmien kanssa paljon sitä: Onko tämä kansallinen ongelma, ettei lupa iloita menestyksestä ole vielä meille suomalaisille normaali asenne?

Kuka sinä olet: Oletko innostaja vai mielensä pahoittaja? Omia ajattelu-, tunne- ja toimintamalleja on hyvä pysähtyä pohtimaan aika ajoin. Mistä sinä innostut ja minkälaiset asiat ovat sinulle merkityksellisiä? Vai oletko mielensä pahoittaja ja viljelet työyhteisöön välillä lamaannuttavaa energiaa, joka tarttuu muihinkin? Hyvä kysymys itselle onkin: Minkälaisen fiiliksen sinä haluat viedä ympäristöösi päivittäin? Itse pysähdyn päivittäin tämän kysymyksen ääreen.

Voittajaksi voi opetella ja omaa asennetta voi tarkastaa. Se on valintakysymys. Luodaan yhdessä menestystä ja voittajia: Ilolla, tahdonvoimalla, luottamuksella ja rohkeudella tässä hetkessä!

Myönteinen, avoin ja mahdollistava ilmapiiri rakentaa voittamisen kulttuurin tarvittavia tekijöitä niin työelämässä kuin urheilussa.  Supercellin Ilkka Paananen kiteyttää mahdollistavan ja avoimen ilmpiirin hyvin: ” Minun tehtäväni on hankkia parhaat tyypit, luoda heille parhaat mahdolliset olosuhteet ja luottaa siihen, että he hoitavat työnsä hyvin”. Ankeuttajan kyräily, puhumattomuus tai negatiivinen energia tappaa innostuksen.  Suomalainen yhteiskunta tarvitsee enemmän eteenpäin vievää energiaa – voittajan ja luottamuksen energiaa. Lue lisää Voittajan Portaista.