Olin syyskuussa Lapissa vaeltamassa. Sain hengittää raikasta Lapin ilmaa ja kuunnella tuntureiden tuulia, jotka soittelivat kaunista luonnon sävelmää. Jokainen askeleeni vei syvemmälle ikiaikaiseen erämaahan ja rakastuin luonnon voimistavaan vaikutukseen, kauneuteen ja tunturipurojen solinaan. Viikon aikana mieleni hiljeni, kehoni palautui ja hermostoni rauhoittui. Muistellessani Lapin rauhaa mietin, miten saisimme hyödynnettyä tietoisemmin luonnon vahvistavia vaikutuksia edistämään palautumistamme tulevan syksyn vauhdissa.

Jaana Hautala on puhuja, työyhteisövalmentaja ja NLP-kouluttaja, jonka intohimona on mielentaidot.

Tiedämme, miten valtava määrä positiivisia vaikutuksia luonnolla on mieleen, hermostoon sekä fyysiseen palautumiseen. Jo viiden minuutin oleskelu laskee sykettämme, kymmenen minuutin jälkeen verenpaine alkaa laskea ja 20 minuutin kuluttua mieliala ja vireystila kohenevat. Vaikka meillä Suomessa lenkkipolku luontoon lähtee lähes kotioveltamme, niin annammeko itsellemme ja kehollemme luvan palautumisiin työpäivän aikana?

Miten huomaamatta uppoudumme koneen ääreen, siirrymme teams-kokouksesta toiseen ja kuvittelemme pystyvämme keskittymään optimaalisesti työpäivään, vaikka taukojen väliin jättäminen vie meidän nopeasti ylivireystilassa selviytymiseen.  Ylivireystila on hermostomme turbovaihde, joka ryövää energiavarastomme sekä heikentää päätöksentekoamme. Tässä tilassa on myös vaikea pysähtyä ja tauot jäävät huomaamatta väliin, kun ohitamme kehon tarpeet

Kokeile kävelypalaveria ja palaudu ajoissa

Jos, emme hiljennä ja suunnittele palautumista ajoissa, kehomme tekee sen puolestamme. Alkuun sen huomaa keskittymiskyvyn heikkenemisenä, ärtyneisyytenä, mielialana vaihteluna ja vaikeutena tehdä päätöksiä. Moni meistä kuitenkin myös tiedostaa, että työpäivän jälkeisellä lenkillä ratkaisu haastavaan asiaan, jota on saattanut pohtia koko päivän, nousee mieleen kuin itsekseen. Luova ongelmanratkaisu voikin olla helpompaa kävellessä. Oletko sinä ottanut jo tavaksi käyttää työpäivän kävelypalavereita?

Usein mielemme on suurin vastustaja, kun luomme uudenlaisia toimintamalleja ja rutiineja. Mieleen voi nousta monenlaisia vasta-argumentteja vaikkapa kävelypalaverille tai palauttavalle luontotauolle. Kuten esimerkiksi: en ehdi saada kaikkea valmiiksi päivän aikana, muistiinpanojen tekeminen on vaikeaa, kuvayhteys on hankala jne. Tai ehkä huomaat, että työpäivän rauhoittumisesta tai kävelypalaverin suunnittelusta seuraa helposti syyllisyyttä, koska ajattelutapasi on niin vahvasti perfektionismiin taipuva.

Luonnolla ja kävelyllä on kuitenkin monia tutkittuja vaikutuksia, joita kannattaa hyödyntää. Seuraavassa listaus tärkeimmistä:

  • Terveys ja hyvinvointi kohenevat
    Kävelypalaveri lisää fyysistä aktiivisuutta sekä antaa palauttavan tauon koneen edessä istumisesta. Se lisää energisyyttä ja auttaa vähentämään istumatyöstä johtuvia riskejä.
  • Luovuus ja ideointikyky lisääntyvät
    Kävely voi auttaa vahvistamaan luovuutta ja uudistamaan ajattelua. Kävely tuo usein uusia ideoita keskusteluun. Kun kävely antaa mahdollisuuden ajatella ja prosessoida asioita ilman häiriöitä, se selkeyttää ajatuksia ja parantaa ongelmanratkaisukykyä.
  • Tuottavuus kasvaa
    Kävelypalaverissa pysyt virkeämpänä ja energiaa riittää palaverin jälkeenkin. Liike ja luonto sinänsä tuovat optimaalista vireyttä.
  • Palauttaa ja purkaa stressiä
    Kävelypalaveri tarjoaa mahdollisuuden purkaa ylimääräistä arjen kuormitusta ja lievittää stressiä. Se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.
  • Verenkierto paranee
    Kävely stimuloi verenkiertoa, mukaan lukien veren virtaus aivoihin. Tämä auttaa parantamaan aivojen toimintaa.
  • Keskittyminen tehostuu
    Kävely luonnossa tai rauhallisessa ympäristössä voi olla erityisen hyödyllistä keskittymisen kannalta. Luonto auttaa rauhoittamaan mieltä. Luonto tarjoaa rauhoittavia aistiärsykkeitä, jotka auttavaa laskeutumaan sekä hermostoa rauhoittumaan.
  • Positiivinen vaikutus aivojen toimintaan
    Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka voivat kohottaa mielialaa ja parantaa aivojen toimintaa. Tämä voi auttaa parantamaan keskittymistä pitkällä aikavälillä.

Tämän päivän ajatustyön ydin on ajatus, ja me tarvitsemmekin sen kirkastamiseen happea ja liikettä. Haastan sinut tänään viemään itsesi ulos myös työpäivän merkeissä. Nyt alkusyksystä luonto on kauneimmillaan ja raikkaan ilman vaikutus palauttaa tehokkaasti. Pohdi samalla, voisiko tänä syksynä hyödyntää työpäivän palautumiseen ja oman vireystilan johtamiseen enemmän liikettä ja luontoa kokeilemalla tietoisemmin kävelypalavereita. Luonnossa huomaamme helposti, miten ajattelu uudistuu ja luonto auttaa meitä nousemaan usein myös ajatustemme yläpuolelle.

Erilaisilla luonnon ääniä sisältävillä rentoutusharjoitteilla saamme hyödynnettyä luonnon palauttavat vaikutukset ja hermoston rauhoittumaan. Voit kokeilla ilmaiseksi studiossa äänittämääni voimavararentoutusta, joka edistää palautumista ja rentoutumista: https://www.youtube.com/watch?v=uSFe5j_Nr5E

Juttu julkaistiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2023 Kollega verkkolehdessä, josta löytyy myös aiempia kirjoituksiani. Lue lisää.

 

Vietin äskettäin viikonlopun latautuen mökin rauhassa. Kutsumme puolisoni kanssa paikkaa nollatilaksi. Pienellä saarella sijaitsee 1930-luvulla rakennettu hirsimökki ja puusauna ilman mukavuuksia. Mökkiä ja saunaa lämmittäessäni sekä avantoa sahatessani liialliset ajatukset ja kuormitukset kaikkosivat mielestäni. Muutaman tunnin puuhastelun jälkeen alkoi kehoon ja mieleen laskeutua levollisuus, jota kutsun neutraaliksi mielentilaksi.

 

Neutraalia mielentilaa ei ole helppoa saavuttaa ärsykkeitä tulvivassa maailmassa, jossa kaikenlaiset hälytykset sekä niin omat kuin muiden vaatimukset täyttävät mielemme. Olemme valmennusryhmieni kanssa pohtinut sitä, kuinka tärkeää on löytää omaan päivään latautumisen ja keskittymisen hetkiä. Yhtä tärkeää on harjoittaa omaa mieltään kohti neutraalimpaa tilaa, eli tutkia omaa sisäistä tarinaa ja kehittää omaa tapa suhtautua asioihin.

 

Aivomme ovat kuitenkin oppineet pirstaleisen tekemisen ja moni meistä on huomannut, miten hankalaa on toisinaan keskittyä. Jos työ on ollut jo pitkään lyhytjänteistä, meidän on yhä vaikeampi keskittyä pitkäjänteisesti, sillä aivot alkavat suorastaan hakea keskeytyksiä saadakseen tyydytystä. Tämän oivaltaminen muutamia vuosia sitten johti omalla kohdallani siihen, että postin kaikki ilmoitukset viestintäkanavistani ja samalla päätin, että käyn vain muutaman kerran päivässä tarkistamassa sähköpostini sekä sosiaalisen median kanavat. Nykyisin se onnistuu jo hyvin.

 

Tapoja muutetaan uskomuksia purkamalla

 

Tapojen ja toimintamallien muuttaminen on kuitenkin usein vaivalloista. Oman hyvinvoinnin parempi johtaminen ei ole enää vuosiin ollut kiinni tiedon puutteesta, vaan lähinnä tiedostamattomista uskomuksistamme ja tarinoistamme, joita kerromme itsellemme.

 

Käyttäytymisen ja toiminnan muutoksen takana on aina omien ajattelumallien ja uskomusten muuttaminen. Identiteettimme pohjan on luonut menneisyyteemme ja sen monenlaiset kokemukset. Jokainen meistä on lapsena imenyt itseensä uskomuksia ja käsityksiä, joilla ei ole enää mitään tekemistä totuuden kanssa, ja jotka tekevät meille enemmän haittaa kuin hyvää. Koska monet uskomukset vaikuttavat elämäämme tiedostamattomalla tasolla, on tärkeää tutkiskella itseä ja kuoria omaa identiteetin sipuliaan sekä ravistaa irti ajatus- ja uskomusmalleja, jotka eivät vahvista omaa hyvinvointiamme tai ovat muutoksen tiellä.

 

Kun poistin ilmoitukset viestintäkanavista ja tein päätöksen sosiaalisen median ärsyketulvan rajaamisesta, monenlaiset uskomukset nousivat pintaan. Ajattelin, että en voi menestyä yrittäjänä, jos en ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa tai että jos en heti vastaa viesteihin, menetän asiakkaat. Täysin inhimillisiä ajatuksia yrittäjänä, mutta niiden taustalla väijyi pelko riittävyydestä ja uskomus siitä, etten ole riittävän hyvä, jos en tee sitä ja tätä asiaa. Kun aloin tutkia tätä uskomusta ja tutustua syvemmin omaan riittävyyteeni ja keskeneräisyyteeni, moni asia lähti muuttumaan ja kevenemään yrittäjän elämässäni. Minun oli helpompaa pysähtyä omien ja muiden vaatimusten täyttämässä maailmassa omaan levollisuuteen. Oli helpompaa löytää neutraalimpi mieli ja olemisen tila, kun ei tarvitse olla joka hetki tavoitettavissa. Uskonkin, että kun ymmärtää, miten keskeneräisiä me kaikki olemme, voi olla helpompi hyväksyä sen mukanaan tuoma haavoittuvuus ja inhimillisyys.

 

Suurin osa uskomuksistamme piilee tiedostamattomalla mielen tasolla. Kun löytää minäkuvaan ja itsetuntoon vaikuttavia rajoittavia uskomuksia, vapauttaa samalla myös omaa piilevää potentiaaliaan. Osalla se voi olla sitä, että löytää helpommin neutraalimman mielentilan ja keskittymisen johtamisesta tulee tapa.

 

Uskomustyöskentelyyn auttaa usein utelias ja joustava mieli, eli aloittelijan mieli. Minkälaisilla aloittelijan laseilla sinä katsot tänään ympärillesi?

 

Muutamia vinkkejä uskomustyöskentelyyn

 

    1. Tunnista vanha uskomus, joka on epätosi. Tarkkaile sisäistä puhettasi. Milloin sanot esimerkiksi, että minun on pakko. Mieti, onko pakko totta. Miksi sinun täytyy? Tekeekö pakon noudattaminen sinulle hyvää vai hallaa.
    2. Päällekirjoita uskomus. Aina, kun tunnistat vanhan uskomuksesi, sano itsellesi: Stop! Tämä ajatus on historiaa. Nykyään ajattelen, että riitän hyvin näinkin tai voin tehdä näin.
    3. Kun päällekirjoitat vanhan uskomuksen tarpeeksi monta kertaa, huomaat, että vähitellen kyseinen asia tulee harvemmin ajatuksiisi.
    4. Opettele hylkäämään kriittiset ajatuksesi, jotka eivät ole totta. Kun syyllistävä ajatus nousee mieleesi, suuntaa huomiosi kohti sellaista tekemistä, josta sinulle tulee hyvä olo
    5. Kirjaa ylös ja tutki myös positiivisia ja energiaa tuovia uskomuksia ja ajattelumalleja. Aloittaessasi päivän myönteisellä itsepuhelulla, siirrät samalla vaativan egosi syrjään. Kun et anna muiden ihmisten tai identiteettiä määrittävien vanhojen uskomusten vaikuttaa sinuun, pystyt luomaan päivääsi keskittymisen tilan, jossa voit suunnata fokuksen itsellesi tärkeään.

 

Julkaistu alunperin Kollega verkkolehdessä 15.3.2023: Aloittelijan mieli on avain muutokseen – Kollega.fi

Pidin hiljattain kehittämispäivän hyvinvointialueuudistuksen myllerryksessä oleville esihenkilöille. Jo ensi kohtaamisessa aistin tämän esihenkilöporukan olleen todella kovilla ja päätin, että tässä kehittämispäivässä keskitymme vain tärkeimpään, eli esihenkilön omaan jaksamiseen.

 

Hyvinvointialueen uudistuksen ollessa vielä pahasti kesken olisikin tärkeintä muistaa, miten esihenkilöillä riittää resursseja ihmisten johtamiseen sekä kohtaamiseen. Tavoitehan on, että tuottavuuden takana on hyvinvoiva työntekijä.

 

Kehittämispäivä alussa keskustelimme siitä, mistä saadaan energiaa ja jaksamista tähän epäselvään ja hieman kaoottiseen loppuvuoteen. Keinovalikoimaan nousivat monet tutut aiheet kuten luonto, eläimet, liikunta, ystävät, kutominen, avantouinti, saunominen, musiikki ja lapsenlapset. Haastaessani sitä, mistä saada energiaa työpäivän aikana, nousi aluksi esille vain energiaa vieviä ja keskeneräisiä asioita. Pienen hiljaisuuden jälkeen keskusteluun nousi myös muita asioita, kuten kollegan tuki, potilaan merkityksellinen kohtaaminen ja arvostava palaute.

 

Monet meistä kipuilevat loppuvuonna samankaltaisessa tilanteessa kuin nämä tulevien hyvinvointialueiden 200 000 työntekijää. Ympärillämme on valtava tietotulva ja kaaos, jonka keskellä oleellinen taito on osata löytää mielen levollisuus ja fokus tässä vaatimusten viidakossa. Juuri nyt mieli voi poukkoilla ajatuksesta toiseen sekä takertua jatkuvasti keskeneräiseen ja kuormittavaan asiaan, ellemme opi tietoisesti suuntaamaan ajatteluamme.

 

Oman jaksamisen ja terveyden näkökulmasta tarvitsemme kipeästi joustavaa ajattelua. Mieli ja ajatuksemme vaikuttavat hermojärjestelmäämme erilaisten fysiologisten prosessien kautta. Jos ajatuksemme kiertävät median syöttämää kuormituksen ja pelon kehää, jaksamisemme on varmasti koetuksella. Moni saa apua jaksamiseen ja stressinhallintaan luonnosta, liikkeestä sekä ystävistä, mutta yhtä tärkeää on harjoittaa omia mielentaitoja, joilla lisäämme energiaa myös kuormittavien työpäivien aikana.

 

Voimana mielen joustavuus

 

Kyky kirkastaa ja selkeyttä ajatukset kaikesta hälinästä ja ympäristön informaatiosta huolimatta on taito, joka kehittyy pikkuhiljaa. Mielen ja ajattelun joustavuus on sellaista, mikä ei mene rikki, vaan muovautuu ja joustaa eri tilanteiden ja puristusvoimien vaikutuksesta. Kun opimme joustavuuteen, kykenemme näkemään ja ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Tällöin on myös helpompaa nähdä ratkaisukeskeisyys ja myönteisyys kaaoksen keskellä.

 

Voimme kaikki valita joustavuuden, jolla kohtaamme ympärillämme olevan muutoksen ja myllerryksen. Oman voiman äärelle pysähtyminen on kaiken taustalla. Kun harjoittelemme läsnäolevaa pysähtymistä omien ajatustemme ja tunteidemme äärellä, opimme myös joustavuutta ja tunteidensäätelyä. Miten hyvin sinä tunnet itsesi? Tiedostatko, miten toimit joustavan mielesi kanssa ja kuinka kehität omaa joustavuuttasi.

 

Palaan vielä hyvinvointialueen kehittämispäivään, jossa syntyi paljon hyviä oivalluksia. Saamassani palautteessa luki mm. seuraavaa: ”Saimme olla täysin oma itsemme, meitä kuultiin ja yhdessä pysähdyimme, siihen miten parannamme omaa ja yhteistä hyvinvointiamme.” Päivä oli täynnä monenlaisia tunteita ja kohtaamisia. Päivä oli monelle myös muistutus siitä, kuinka vahvuudet ja voimavarat lähtevät aina meistä itsestämme – eivät ulkopuolelta. Tämä on tärkeä pitää mielessä kaikissa kehittämishankkeissa sekä myös oman elämän haasteissa.

 

 

Toivon sydämestäni, että jokainen saa mahdollisuuden laskeutua joustavasti ja levollisesti joulun aikaan. Pysähdytään loppuvuoteen Eeva Kilven ajatuksin: ”Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.”

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Kollega -verkkolehdessä 7.12.2022.

Miten olla rauhallinen kriisien täyttämässä maailmassa ja vahvistaa omaa henkistä jaksamista, kun tuntuu, että toisinaan elämä on vain päivistä ja tilanteista selviytymistä? Henkinen suorituskykymme on ollut koetuksella viime vuosien aikana. Omissa valmennuksissani käsittelen viikoittain sitä, miten löytää henkistä jaksamista tämän hektisen paineen alla sekä miten valmistautua epävarmuutta täynnä oleviin, tuleviin vuodenaikoihin.

 

Vaikka tekisimmekin tietoista työtä tulevaan valmistautumisen sekä oman henkisen ja psyykkisen vahvuuden kehityksen eteen, tämä jää helposti pois päivittäisestä rutiinistamme. On hyvä tiedostaa, että psyykkisen vahvuuden rakentaminen on oppimisprosessi, jossa edetään pienin askelin – ja joka kannattaa aloittaa jo tänään.

 

Psyykkinen vahvuus on monen tekijän summa

 

Psyykkinen vahvuus lähtee itsetuntemuksen lisäksi psyykkisen säätelyn taidoista, vireystilan säätelystä, keho-mieli-malleista sekä rentouden tunteen löytymisestä. Itse havahduin henkisen suorituskyvyn tutkimiseen ja psyykkisen vahvuuden rakentamiseen vuonna 2007. Kokemani kriisit herättivät minut ja tiedostin, kuinka olin jo pitkään elänyt itseni ja kehoni kustannuksella. Olin hukannut keho-mieli-yhteyteni ja rentouden tunteen kokonaan, ja psyykkinen vahvuuteni oli alkanut murentua pala palalta. Vastoinkäymiset useimmiten lopulta vahvistavat meitä ja kriisien seurauksena muutamme asioita, kun ymmärryksemme ja havaintokykymme kirkastuvat. Näin kävi myös minulle ja samalla löysin oman elämäni merkityksen mielenvalmentajana.

 

Tällä uudella polulla lähdin tutkimaan ja opiskelemaan psyykkistä vahvuutta ajattelumallien, keho-mieli-yhteyden ja mielikuvaharjoittelun kautta. Opin pikkuhiljaa vaikuttamaan muun muassa omaan fysiologiaani, hermostooni, tunteideni säätelyyn sekä mieleni sisäiseen narratiiviin, joka oli varsin kriittinen sekä vaativa vielä 2000-luvulla. Psyykkisen vahvuuden kehittämisessä on tärkeää oppia ymmärtämään omia ajattelu- ja toimintamallejaan paremmin. Kun oppii ymmärtämään, minkälainen sisäinen ohjelma pyörittää omaa ajattelua, hermostoa, arjen rutiineja sekä valintoja, on mahdollista muuttaa ja rakentaa itselle uudenlaista tapaa olla. Kun tietää, mitä omassa mielessä on meneillään, on helpompi tehdä aidosti omia valintoja ja vahvistua sekä johtaa omaa energiaa tietoisemmin.

Viisi askelta psyykkisen vahvuuden kehittämiseen

 

Kun muuttaa oman energiansa, voi muuttaa oman tulevaisuutensa. Muutamalla päivittäisellä askeleella pääset hyvään alkuun psyykkisen vahvuuden kehittämisessä.

 

1. Luo väljyyttä aamuun – saat tärkeää aikaa itsellesi

Käynnistä tietoisesti päiväsi omaa energiaasi johtaen ennen kuin päästät ulkoisen maailman vaatimukset elämääsi. Älä avaa puhelinta, meilejä tai uutisia, vaan liiku, meditoi, hengitä ja lue tai kirjoita.

 

2. Opettele palautumaan ajoissa ­– vahvista hermostoasi

Aikatauluta tauot kalenteriisi sekä arvota ne itsellesi. Tee muutaman minuutin pituisista, rauhoittavista ja tietoisuutta lisäävistä harjoituksista osa päivän rutiinia. Esimerkkeinä neliöhengitys, rauhallinen palleahengitys, perhoshengitys ja mielikuvaharjoitus.

 

3. Muuta mielesi – muutat havaintojasi

Aloita tutkimalla havaintojasi ja sitä, miten suhtaudut maailmaan. Ota päivittäiseksi tavaksi vetäytyä hetkeksi rauhalliseen paikkaan, jossa voit rentouttaa kehosi, hengittää syvään ja harjoitella suuntamaan aistejasi myönteiseen.

 

4. Vahvista keho-mieli-yhteyttä – lisäät vahvuuttasi

Opettele pysähtymään ja kuuntelemaan kehoasi. Kun opit tiedostamaan kehosi jännitystiloja ja kireyksiä, opit paremmin kuulemaan myös kehon hienovaraisia signaaleja fyysisestä ja henkisestä tilasta. Tiedostaminen on ensimmäinen askel, joka auttaa päästämään irti turhasta kontrollista ja suorittamisesta kohti vahvempaa keho-mieli-yhteyttä.

 

5. Valmistaudu mielikuvaharjoittelulla – muutat odotuksiasi

Mielikuvaharjoittelulla voimme valmistautua tuleviin tapaamisiin ja vahvistaa näin itseämme uusiin haasteisiin. Mielikuvaharjoitelulla voimme myös vahvistaa voimavarojamme, rentoutua sekä aktivoida aivoissa uusia hermoverkkoja.

 

Rauha ei tarkoita myrskyttömyyttä, vaan sitä, että pysymme tyynenä myrskynkin keskellä. Kun maailmalla myrskyää, meidän on tärkeää vahvistaa omaa tyyneyttämme, jotta pärjäämme kaiken epävarmuuden keskellä.

 

”Se, mitä on takanamme, ja se, mitä on edessämme, ovat pikkuseikkoja verrattuna siihen, mitä on sisällämme.”
-Ralf Waldo Emerson

Voimatila-mielikuvaharjoitus

Luo itsellesi voimatila mielikuvaharjoituksella:

  • Hengitä muutama kerta rauhallisesti sisään ja ulos, ja pidennä uloshengitystä hieman.
  • Kuvittele sen jälkeen itsesi paikkaan, jossa tunnet olosi levolliseksi ja rennoksi.
    Paikka voi olla mikä tahansa sinulle tuttu, esimerkiksi mökkiranta, luonto, metsäpolku.
  • Sijoita itsesi kaikilla aisteilla valitsemaasi paikkaan.
  • Tunne paikan maa jalkojesi alla, kun kuljet paikassa.
  • Katsele mielikuvapaikassa ympärillesi. Huomioi, mitkä asiat rauhoittavat sinua ja lisäävät rentouttasi.
  • Huomioi ja tule tietoiseksi paikan erilaisista pinnoista ja äänistä.
  • Tiedosta, mitä kuulet ja mitkä äänet lisäävät sinulle hyvää tai rauhallista energiaa.
  • Katsele ympärillesi ja löydä paikka, johon voit istahtaa mukavasti.
  • Hengitä rauhallisesti sisään pysähtymistä, levollisuutta, tasapainoa, hellittämistä ja rentouden tunnetta. Hengitä ulos kuormitusta, stressiä tai mielen kielteisyyttä.
  • Voit hakeutua tähän paikkaa muutamaksi minuutiksi aina, kun tunnet tarvetta pieneen pysähtymiseen tai levolliseen hetkeen.

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Kollega – verkkolehdessä 12.10.2022

Kysein blogi on julkaistu ensimmäisen kerran kollega.fi verkkolehdessä 3.3.2021

 

Kulunut vuosi on koetellut meitä varsin eri tavoin ja poikkeusoloihin siirtyminen pysäytti meidät jälleen pohtimaan, miten selvitä tulevasta keväästä henkisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti. Lukiolaiset palasivat etäopetukseen, monet harrastuspaikat menivät kiinni ja mahdollisuus sosiaaliseen kohtaamiseen tipahti jälleen minimiin. Ilokseni sain kauempana lukiota käyvän tyttäreni kotiin pidemmäksi aikaa ja onnekseen hänkin nauttii etäopetuksesta. Vaikka kaikilla meillä on erilaiset tilanteet, jokaista auttaa pysähtyminen sekä oman sisäisen voiman ja henkisen suorituskyvyn vahvistaminen.

 

Selviytymiskyvykkyys on yksilön psyykkinen ominaisuus ja se muodostuu monesta tekijästä, joka juontaa juurensa jo lapsuudesta. Se on suhteessa yksilön henkisen suorituskyvyn elementteihin ja omiin voimavaroihin. Selviytymiskyky on sopeutumista, kuormitustilasta palautumista ja uuden oppimista.

 

Viime aikoina mieleeni on noussut vahvasti oman elämäni henkisesti kovin hetki, jolloin kahdessa viikossa elämästäni hävisivät terveys, puoliso ja koti. Suru, ahdistus ja riittämättömyys valtasivat minut silloin kokonaan ja näköalattomuus oli vahvasti läsnä. Silloisen kriisitilanteen hyväksyminen ja tilanteeseen sopeutuminen auttoivat minua näkemään oman voimani. Kun uskalsin pysähtyä kaikkien tunteideni äärelle ja tuntea myös suruni ja vihani, aukeni pikkuhiljaa toivonhorisontti ja sain energiaa rakentaa henkistä kapasiteettiani. Siitä lähtien henkisen kapasiteetin tutkiminen onkin ollut intohimoni.

 

Miten vahvistaa henkistä kapasiteettiaan

 

Näinä päivinä ilmassa leijuu monenlaisia tunteita, joita voi huomaamattakin imeä itseensä. Kun pettymyksen, ärtymyksen tai riittämättömyyden tunteet nousevat, voi olla vaikea löytää tarvittavaa energiaa myönteisyyteen.

 

Meitä kaikkia kuormittaa eniten takertuminen niihin asioihin, joihin emme pysty vaikuttamaan. Juuri nyt onkin ensiarvoisen tärkeää löytää sellaisia arjen keinoja, joilla voimme vahvistaa omaa henkistä suorituskykyämme. Voimme kirjata kalenteriin energiaa lataavia asioita nostamaan päivittäin voimavarojamme. Kun mietimme, mitkä asiat ovat omissa käsissämme ja mihin pystymme vaikuttamaan, epävarmuuden ja tunteiden käsittelykin helpottuu.

 

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on arvokasta myös tiedostaa ympäristöstä kumpuava negatiivinen vinouma ja vahvistaa tietoisesti myönteistä asennetta, johon sisältyy toiveikkuus paremmasta tulevaisuudesta ja itsevarmuus kyvystä vaikuttaa siihen (Fredrickson 2008).

 

Mennyt vuosi on todistanut sen, miten ihmismielen kyky sopeutua olosuhteisiin on huima. Sopeutumista on kuitenkin tapahtunut paljon henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. Vahvuuden ydin piilee myös herkkyydessä sekä keskeneräisyyden myöntämisessä. On vahvuutta sanoa ääneen, ettei jaksa ja tarvitsee tauon tai ystävän olkapäätä.

 

Juuri nyt jokainen meistä tarvitsee hetkeen pysähtymistä sekä henkisiä taukoja. Koska emme voi vaikuttaa ulkoisiin tapahtumiin, voimme kääntyä sisäänpäin, soittaa vaikka ystävälle ja vahvistaa omaa sisäistä vahvuuttamme.

 

”Oma mieli on ihmisen vallassa – ei se, mitä ympärillä tapahtuu.
Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden”
Marcus Aurelius

 

Muutamia työkaluja henkisiin taukoihin

 

1. Mielen kuorman purkaminen käy henkisestä tauosta.

Mielen kuorman purkaminen on mukailtu versio Stanley Blockin kehon ja mielen yhteys -harjoituksesta.

Anna mieleen nousta asia, tapahtuma, tilanne, joka kuormittaa mieltäsi. Kirjoita se ympyrän sisälle. Kirjaa sen jälkeen kaikki mieleen nousevat ajatukset, kehotuntemukset ja tunteet ympyrän ulkopuolelle.

Tee seuraavaksi muutaman minuutin aisteihin keskittyvä tietoisuusharjoitus. Hengitä rauhallisesti, sulje silmät ja pysähdy hetkeksi eri aistikokemuksiin, ja aina kun mieleesi tulee ajatuksia, siirrä huomio lempeästi aistihavaintoihin.

    • Mitä kuulet ympärilläsi, kehossasi?
    • Mitä värejä, kuvia näet silmäluomien alla?
    • Miltä tuntuu hengitys, istuinluut tuolia vasten, jalat maassa tai käsien vienti rintakehälle?

 

Tee sen jälkeen uudestaan ensimmäinen ympyräharjoitus. Mitä mielessä tapahtuu, onko mielesi selkeä vai levoton?  Muuttuiko tunne tai reaktio jollain tavalla? Eroaako se jotenkin ensimmäisestä?

 

2. Pidä pieniä henkisiä hengitystaukoja pitkin päivää.

Opettele tietoinen palleahengitys, jonka avulla voit rauhoittaa kehoa. Samalla on helpompi suunnata huomiota myönteisyyteen.

 

3. Varaa itsellesi tunnevartti, jonka aikana kohtaat kaikki tunteesi.

Anna itsesi tuntea myös energiaa vieviä tunteita, puhu niistä, kirjoita ne ylös tai jaa ne ystäviesi kanssa.

 

4. Luo turvapaikka kehoosi käyttämällä visualisointitekniikkaa.

Jokaisella meistä on kyky luoda mielikuva ajatuksissaan. Voimavara- tai turvapaikan kuvitteleminen kaikilla aisteilla rentoutuneessa tilassa, vaikkapa ennen nukahtamista, rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä vaikuttaa psyykkiseen säätelyyn.

 

 

Jaana Hautala on coach, NLP-kouluttaja, mentaalivalmentaja, puhuja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt työelämän kehittämisen parissa yli kymmenen vuotta. Hautalan intohimona ovat ajattelu- ja tunnetaidot, vuorovaikutus sekä henkinen suorituskyky. Hautala on kirjoittanut tietokirjat Rohkeiden aikuisten kirja, vapaudu uskomusten kahleista, joka julkaistiin marraskuussa 2019 sekä Selkäkipu ja mielen voima -kirjan, joka on julkaistu 2017.

 

Lue myös Hautalan aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega verkkolehdessä_ Muuta ja unelmoi sydämestä käsin, Millaisilla tunteilla otamme muuttuneen tulevaisuuden vastaan ja Löydä oma luontainen rytmisi.

 

Lisätietoja Hautalasta löydät osoitteesta https://oivaltamaan.fi/jaana-hautala/, https://www.facebook.com/oivaltamaan/, https://www.instagram.com/jaanahautala/ sekä https://twitter.com/jaanahautala@jaanahautala

Tietoisuus on opittava taito, joka edistää omaa hyvinvointia. Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin; innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen suoritukseen tarvitaan itsesäätelyä, tietoisuutta sekä metataitoja
 
Miksi kuitenkin helposti ajaudumme autopilottiohjaukselle? Käytämme tällöin energiamme rutiineihin, jotka ylläpitävät sekasortoista tilaa, jossa mieli suorittaa ja keho selviytyy. Tällöin elämä on toisinaan vain selviytymistä päivästä toiseen vauhdin keskellä.
 

Tietoisuus autopilotin tilalle

 
Olen tämän syksyn aikana kohdannut kymmenissä organisaatioissa asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat uupumisen keskellä. Toisaalta olen saanut valmentaa innostavia asiantuntijoita, jotka tietoisesti haluavat kehittää palautumisentaitoja, ajattelu- ja tunnetaitoja sekä muita metataitoja johtaakseen itseään paremmin. Tietoa on varmasti riittävästi, mutta miten tiedon keskellä voi varmistaa oman palautumisen sekä uudistumiskyvyn?
 
Kysymys on usein ympäröivän tilanteen tiedostamisesta sekä rohkeudesta ja kyvystä pysähtyä ja olla läsnä tässä ja nyt. Kun pysähtyy, tunnistaa helpommin omat tarpeensa ja tiedostaa omat toimintamallinsa. Metataidoissakin kyse on henkilökohtaisista taidoista, jotka auttavat voimaan paremmin, uudistumaan, pitämään omat rajat, ajattelemaan selkeämmin sekä kuuntelemaan omaa kehoa.
 

Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa mitään

 
Pysähtyminen antaa myös tilaa tarkastaa, tekeekö arjen vauhdissa oikeita asioita. Ilman tietoisuutta on vaikea muuttaa juuri mitään. Elämä kulkee huomaamattamme autopilotilla päivästä toiseen. Heräämme samaan aikaan, torkutamme kelloa, selaamme sängyssä kiiremeilit, juomme lennossa aamukahvit, hoidamme totuttuun tapaan aamurutiinit, siirrymme kotoa töihin selaamalla älypuhelinta, meilejä ja huomaamatta olemme työpaikan pihalla to do -lista täynnä tekemistä. Alamme juoksemaan paikasta tai tehtävästä toiseen – liian usein vain pyrkiäksemme selviytymään päivästä.
 
Aamun toimintamallien sekä rutiinien muuttaminen, voi olla iso askel kohti parempaa energian johtamista ja palautumista. Hyvinvoivia ja menestyviä ihmisiä tutkiessa, heiltä on löydetty paljon samankaltaisuutta aamurutiineista. Aamu asettaakin meille kaikille koko loppupäivän suunnan.
 

Viritätkö sinä itsesi mentaalisesti aamuisin päivään? Valitsetko millä tunnetilalla ja fokuksella menet töihin?

1) Anna itsellesi aamuisin aikaa olla tietoinen
 
Usein riittää, että herää 15 minuuttia aikaisemmin. Voisitko olla ensimmäisen tunnin ilman sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Jos avaa sähköpostin heti heräämisen jälkeen, etkö anna silloin kellosi hallinnan muille? Löydä sinulle sopiva tapa tai aamurutiini, jolla aloitat päivän tietoisesti, reuhoittuen ja virittäytyen.
 
2) Pysähtyminen ja uudistumiskyky
 
Onko sinulla lupa palautua päivittäin? Tiedämme, että mikrotauot sekä päivittäinen pysähtyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa. Oletko varannut kalenteriin aikaa pysähtymiselle entä onko teillä yhteiset pelisäännöt mikrotauoille?
 
3) Kohtaaminen aidosti ja arvostaen
 
Hyvinvoivat ihmiset ohjaavat tietoisesti omaa tunne-energiaansa kysymyksillä. Kysytkö itseltä aamuisin: Minkä tunnetilan vien tähän päivään? Pysähdytkö sinä aidosti kuuntelemaan vuorovaikutuksessa toista ilman oman mielen selittelyä?
 
Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoinnin takanakin on pysähtyminen tähän hetkeen sekä tietoisuus, joka tuo usein vastuuta omaan toimintaan.
 
Minun oma intohimoni on metataidot, henkinen suorituskyky, vuorovaikutus ja palautuminen. Tekemiseni ytimessä on saada ihmiset innostumaan omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja potentiaalista. Missioni on kehittää inhimillistä kilpailukykyä, jossa ihmisyys on keskiössä sekä tuoda rohkeutta ja näkemystä uudistumiseen.
 
Jos ajatukseni kiinnostavat, tutustu minuun lisää tai käydään juomassa kuppia kahvia ajatuksia jakaen.
 
Jaana Hautala, 050 34 06 2888 tai jaana.hautala@oivaltamaan.fi
 
Tämä blogi julkaistu alkuperäisenä Unelmien työpäivän yhteydessä syyskuussa 2018.
 

Palautuminen ja stressinhallinta – anna aivoille lepoa

Odotatko  jo kesälomaa tai seuraavaa vapaapäivääsi, jotta palautuisit työpäivien vauhdista ja kuormasta? Entä jos tämä onkin viesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainosta kehossasi? Palautuminen ja stressinhallinta ei kuitenkaan välttämättä vaadi isoja tekoja. Tiedämme, että päivittäinen tasapaino on mahdollista, mutta miksi toisinaan ajamme itsemme äärirajoille jaksamisen suhteen – enemmän-kovempaa ja paremmin, mutta mikä riittää?

Ehkä olet huomannut, kun vastaat kiireessä päivän sähköpostiisi, että hengityksesi muuttuu katkonaiseksi. Kun saat sähköpostit lähtemään, kehosi rentoutuu ja hengityksesi muuttuu pitkän huokauksen jälkeen takaisin normaaliksi.

Kehosi puhuu – opi tulkitsemaan sen viestejä

Liiallinen kiire, kuormittava stressi ja tilannekohtainen valppaus voivat saada hengityksen katkonaiseksi sekä pinnalliseksi. Tietokoneella istuessa tämä tulee helposti ilmi, kun kirjoitamme nopeaan tahtiin sähköpostiviestejä tai teemme muita kiireellisinä pitämiämme työtehtäviä. Arjen vauhdin keskellä saatamme myös vieraantua omasta kehostamme ja sen tuomista viesteistä, jolloin kuormittava stressi voi pikkuhiljaa hiipiä kehoonkin: tuntuu kankealta, päätä särkee ja unesta tulee katkonaista.

Mikrotauot saavat aikaan suuria muutoksia

Aivojen palautumisen unohtuessa keskittymisemme herpaantuu ja päätöksenteko hidastuu. Väsynyt mieli usein päätyy myös tekemään tuttuja ja turvallisia valintoja. Hyvät hyvinvoinnin ja palautumisen päätökset unohtuvat väsyneeltä mieleltä, koska se yrittää energiataloudellisesti selvitä päivästä.

Tarvitseeko koko ajan olla työpäivän aikana ajan tavoitettavissa ja vilkuilla sähköpostia nopeasti reakoiden? Mikrotauot ja palautuminen ilman älypuhelinta voivat yllättää positiivisesti.

Stressi voi olla niin hyväksi kuin haitaksikin

Stressi ei kuitenkaan ole kielteinen ja ahdistava ilmiö, vaan olennainen osa elämäämme, ja monelle meistä lyhytaikainen stressi on hyvälaatuista eu-stressiä ja se luo innostavaa energiaa. Kenties olet kaltaiseni viime hetken tekijä, joka saa parhaan boostin usein juuri viimeisten hetkien sattuessa päälle. Aivoihimme virtaa tällöin enemmän verta ja happea, mikä parantaa kykyämme ajatella nopeammin. Stressi voikin olla hyvää, kunhan se parantaa suoritusta.

Liika on liikaa

Tiedämme kaikki, että stressi käy elimistölle haitalliseksi jatkuessaan pidempään. Pitkään jatkuneena liiallinen fyysinen tai psyykkinen kuormittava stressi vaikuttaa huomattavasti vireyteen ja työkykyyn. Mutta tiesitkö, että tähän vaikuttaa myös, miten me töihin palatessa suhtaudumme stressiin ajatusten sekä tunteiden tasolla. Stressi on tutkitusti haitallisempaa, jos sen haitallisuuteen uskoo. Mitä sinä ajattelet stressistä?

Pienet toimintamallien muutokset

Parempi palautuminen ja stressinhallinta ei vaadi meiltä keneltäkään suurta elämäntapamuutosta, mutta sen tiedostamista ja arvokkaita päätöksiä. Kokemuksen muuttaminen vaatii taakseen ajattelutavan muuttamista,  toistoa ja kärsivällisyyttä. Entä jos kokeilisit kolme viikkoa tarkkailla hengitystä deadlinen paukkuessa tai sähköpostia kirjoittaessa. Pysähtyisit, tiedostaisit, miten hengität ja ottaisit syvään happea. Muutaman viikon toistojen jälkeen tästä voikin tulla mikrotaukorutiini, joka parantaa sen hetkistä keskittymistä.

Pidä huolta energiasta suunnittelemalla

Kyse paremmasta työpäivän palautumisen ja stressinhallinnasta on usein sitä, että kirkastaa omia työpäivän toimintamalleja: Poistaa arjessa pyöriviä energiasyöppöjä, kuten jatkuvaa sähköpostin tai puhelimen vilkuilua sekä muunlaisen multitaskingia. Lisää palautumisrutiineja, jotka ylläpitävät päivän vireystilaa, ja monotaskingin – eli yhteen tehtävään keskittymisen – opettelua päätöksentekoa ja luovuutta vaativissa asioissa. Kyse on usein päivittäisen tekemisen viisaasta suunnittelusta, jolla saamme käytössä olevan energiamme kasvamaan.

Kuinka paljon sinun ajastasi kuluu energiaa tuovan tai sitä vievän tekemisen parissa?

Ovatko aamusi niin lennokkaita, että lähdet kiire edellä töihin, jolloin kiire voi jäädä päälle koko loppupäiväksi? Vai tuskailetko täysiä työpäiviä, joista mikrotauot ovat täysin unohtuneet? Onko ehkä rentoutumisen tärkeä taito jäänyt jälkeen oravanpyörässä kulkiessa? Suosittelen tarkistamaan omat tavat toimia aamuissaan tai fokuksen, mikrotaukojen ja rentoutumisen kohdalla sekä rakentamaan uudet toimintamallit parempaan palautumiseen ja stressinhallintaan. Voisitko kenties poistaa “kiire”-sanan käytöstä kokonaan ja katsoa, miten se vaikuttaa päivittäiseen energiaasi?

Palautuminen ja virittäytyminen päivään on tärkeä aloittaa heti aamusta

Keskittymiskyky on kykyä suunnata energiaan tärkeisiin ja tavoitteille oikeisiin asioihin. Rauhoita aamuinen energiasi pysähtymällä harkiten aamutoimien äärelle ja fokusoi näin päivän tekemiset rauhassa heti aamulla. Mielikuvaharjoittelulla ohjaat onnistumista ja palautumista aivan aamusta alkaen.

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken työelämätaitoja

Milloin sinä pysähdyt tarkkailemaan ajatuksiasi ja kuuntelemaan kehoasi? Kun on vauhtisi on kovimillaan, pysähdy aistiesi äärelle hengittelemään. Tarkkaile itseäsi, kun seuraavan kerran vastaat sähköposteihisi. Kun on läsnä itselle, on helpompi olla läsnä muille – näin tulee myös sähköpostin kautta kohdatuksi paremmin.

Miten sinä johdat palautumisen ajattelu- ja tunne-energiaasi?

Se kasvaa missä mielen fokus on.  Kun ajattelet kiirettä ja stressiä, ne kasvavat ympärilläsi. Kun keskityt yhteen asiaan kerralla, ja minimoit muut häiriötekijät, keskittyminen lisääntyy ja ajattelusta tulee joustavampaa sekä näet useampia näkökulmia.

Toivottavasti olet jo löytänyt sinun tapasi palautua ja rentoutua, jottei päiväsi juoksuta sinua. Tauot ja oma aika ovat tärkeää allokoida: Hengittele, ota happihyppy, fokusoi itsesi tähän hetkeen, keskity aisteihisi, ota mikrounet tai kokeile lyhyttä tietoisen läsnäolon harjoitusta. Valinta on sinun ja vain sinä tiedät, miten palaudut tai rentoudut parhaiten.

Energia, ei aika, on tärkein valuuttamme.

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija / 050 34 06 288

Jos kaipaat lisää vinkkejä ja harjoituksia, säännöllistä palautumisen kehittämistä tai arvokkaan verkoston, jossa voit jakaa omia oivalluksia ja ajatuksia, ole kuulolla. Uudenlainen verkkovalmennus palautumiseen sekä tasapainoiseen energian johtamiseen ilmestyy kesän aikana.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: jaana.hautala@oivaltamaan.fi tai 050 3406 288

 

Metataitojen kehittäminen

Olen saanut viimeisen vuoden aikana kohdata ja valmentaa erilaisten start up -yritysten esimiehiä ja johtoryhmiä. Ilokseni olen kohdannut innovatiivisia nuoria, jotka haluavat lisätä tietoisuuttaan ja ovat kiinnostuneita omien metataitojensa kehittämisestä systemaattisesti. Valmennettavien huulilta on nousseet metataitojen kehittäminen valmennuksen suurimmat kysymykset: Miten kehittää omaa ajattelutaitoa sekä tunnekyvykkyyttä? Miten lisätä empaattisuutta ja säilyttää samalla omat rajansa? Miten huoltaa aivoja ja palautua? Miten luoda tiimiin luottamusta? Miten kohdata erilaisuutta? Monille näiden “uusien työelämätaitojen” eli metataitojen harjoittaminen on jo arkipäivää. Suomi on muuttumassa siis kohisten, ja henkilöstön kehittäminen arvotekijnää on tiedostettu edelläkävijä organisaatiossa.

Metataitojen kehittäminen tuo hyvinvointia ja tasapainoa

Kuitenkin, kun olen valmentanut näitä kyseisiä metataitoja lähes kymmenen vuotta, olen vuosien aikana useinkin hakannut päätäni seinään. Henkilöstön kehittäminen jää liian usein pikavoittojen metsästämiseen. Jatkuva tehokkuuden lisäys on usein ollut oletusarvo, kun kaikessa on täytynyt kasvaa nopeasti.. Minultakin on lukemattomia kertoja pyydetty luentoa, jolla tarjoan taikasauvaa muutokseen – oli kyse sitten hyvinvoinnista tai vuorovaikutuksen kehittämisestä. Oivalluttavia luentoja olenkin pitänyt satoja ja tulen toki jatkossakin innostamaan luennoillani ihmisiä. Aina, kun luennolla saan muutaman ihmisen reakoimaan tai hämmästymän, tiedän että jotain tapahtuu ja tietoisuus kasvaa sen ihmisen kohdalla. Tietoisuus jo sinänsä lisää vastuuta.

Työelämätaidot muuttuvat kaiken muun muuttuessa

Taikasauva kuitenkin tuo harvoin pysyvän muutoksen, vaan siihen tarvitaan pidempiä prosesseja. Entistä parempaa tulosta vähemmällä panostuksella harvoin saa, kun on kyse ihmisten hyvinvoinnista.

 

Oivaltaakseen uutta tulee voida hyvin, innostuakseen tulee olla tilaa uudelle. Tasapainoiseen huippusuoritukseen tarvitaan itsesäätelyä ja kontrollia. Päivän menetystekijä on yhdessä ajattelu, joka tarvitsee tilaa ja luottamusta ympärilleen.

 

Miten kehittää metataitoja – näitä arvokkaita työelämätaitoja? Metataidot auttavat meitä pysähtymään, lisäämään itsetuntemusta ja tietoisuutta, mukautumaan kiihtyvään muutokseen sekä lisäävät tärkeää yhdessä ajattelemisen ja ymmärtämisen taitoja.

Metataitojen kehittäminen – ydinasioita

1) Ajattelutaidot

Meidän kaikkien on tärkeää kehittää omia ajattelutaitoja ja ottaa mielen mahdollisuuksia sekä näkökulmia käyttöömme. Oletko sinä tietoinen minkälaisella tarinalla tai minkälaisilla uskomuksilla rakennat sinun elämääsi? Miten sinä kehität luovuutta ja rajoja rikkovaa ajattelua? Kun tiedostaa omaa ajattelua, on helpompaa lähteä rakentamaan yhdessä ajattelemisen taitoja.

 

2) Tunnetaidot 

Tunnetaidot ovat tämän päivän työelämässä arvokas vahvuustekijä. Omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen rakentavat pohjaa resilienssille eli muutosjoustavuudelle. Resilienssi liittyy oleellisesti myös stressinhallintaan, omien voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen. Hyvinvoivat ihmiset ohjaavatkin omaa tunne-energiaa kysymyksillä. Milloin sinä olet kysynyt: ”Mitä energiaa viet töihin?” taiMitä tarvitaan, että onnistumme päivän tiimipalaverissa mahdollisimman hyvin?”

 

3) Vuorovaikutustaidot

Yhdessä ajattelu vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa vaatii uudenlaisia taitoja. On ymmärrettävä omaa tapaa vuorovaikuttaa, ja sitä miten oma viestintä vaikuttaa toisiin ihmisiin. On tärkeä ymmärtää ihmisten erilaisuutta vastaanottaa viestintää ja osattava mennä toisen maailmaan. Paras vuorovaikutus tapahtuu usein toisen maailmassa, joten olisikin tärkeää muokata omaa viestintää vastaanottajan mukaan. Harva asiantuntija tai esimies luonnostaan osaa näitä taitoja vaan niitä on tärkeä harjoittaa. Miten sinä virität itsesi onnistuneeseen kohtaamiseen?

 

4) Pysähtyminen ja uudistumiskyky

Aivojen palautuminen sekä päivittäinen virittäytyminen auttavat sopeutumaan ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa.  Myös säännölliset tietoisuus- ja rentoutumisharjoitukset harjoittavat paineensietokykyä. Tiedämme toki niiden auttavan palautumiseen ja uudistumiseen, mutta onko sinulla lupa palautua? Miten sinä rakennat päivittäin palautumis- ja uudistumiskykyä?

 

Olen itse 10 vuotta ihmetellyt, opiskellut ja lukenut NLP: tä ja kouluttanut yli 5 vuotta tätä metataitoja kehittävää menetelmää ja asennetta sadoilla ihmisille. Mukana on ollut lukemattomia esimiehiä, HR-henkilöitä, yrittäjiä ja coacheja

NLP-tutkimuksia jo 48 vuotta

NLP on käytännöllistä ja toimivaa ja sitä hyödynnetään monissa työ-ja liike-elämän tilanteissa: esimiestyössä, vuorovaikutuksen parantamisessa tai tiimien motivoinnissa. Se auttaa meitä kehittämään potentiaalia, mentaaliresurssejasi ja metataitoja eli niitä tämän päivän hyvinvoinnin taitoja. Tämän päivän NLP hyödyntää uusinta neurotiedettä ja toisaalta neurotiede on todentanut sen, mitä NLP on tutkinut menestyksekkäästi jo 48 vuoden ajan.

 

-Jaana

 

Yritys- ja mentaalivalmentaja
NLP Trainer ja tietokirjailija

 

Tavoitat minut niin sähköisesti jaana.hautala@oivaltamaan.fi kuin  puhelimelle 050 34 06 288

 

Elämä haastaa nyt meitä sietämään epämukavuutta. Kohtaamme kaikenlaisia tunteita. Työelämän sekä ihmisten uskomukset ovat murtuneet rytinällä viime maaliskuusta alkaen. Tässä ajassa nousee esiin myös paljon pelkoa ja vihamielisyyttä.

 

Itse törmään kouluttajana siihen, miten armottomia me ihmiset voimme olla itseämme kohtaan. Toisaalta myös siihen, miten tuohtuneita olemme toisten käyttäytymistä kohtaan. Voi olla vaikeaa elää pintaan nousevien tunteiden kanssa, mutta juuri nyt olisi tärkeintä pysähtyä tuntemaan, mitä tuntee. Tunteminen ei tarkoita tunteiden laukaisemaa huonoa käytöstä. Tunteet ovat kykymme ja energiamme. Tunteet ovat mukana sekä päätöksenteossa että toiminnassa ja niiden takaa löytyy tarve.

 

Äskettäin koin vahvaa keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta koulutusryhmäni kanssa. Vaikka olen jo varsin tottunut etäkoulutuksien pitämiseen ja harjoituspäiviä on takana lukemattomia, tunnistin outoa hämmennystä. Mietin, miten ihmeessä onnistun luomaan turvallisen luottamuksen kehän koko ryhmälle, kun puolet koulutusryhmästäni oli livenä koulutuksessa ja puolet zoom-etäyhteyden kautta mukana?

 

Tilanteessa herännyt kysymys on mielestäni oleellinen tällä hetkellä kaikissa etäkohtaamisissa ja -koulutuksissa. Etäkohtaamisissa huomiomme on vahvasti ”Kuuluuko?”-kysymyksessä, kun sen pitäisi olla siinä, miten kohtaamme toisemme arvostavasti. Miten luomme luottamusta ja turvallisuutta sekä miten rakennamme yhdessä tunneyhteyttä? Kohtaamisen kulttuuri on muuttunut, mutta mitä viemme kohtaamisiin tällä hetkellä – pelkoa vai turvallisuutta?

 

Koulutusviikonlopun jälkeen kohtasin omat tunteeni. Tutkin riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, toivotin ne tervetulleeksi ja hyväksyin ne eli konkreettisesti tunsin ne. Tässä poikkeusajassa on erittäin haitallista sivuuttaa tunteet. Tiedämme toki analyyttisesti, miten tärkeää tietoa tunteet antavat meille, mutta onko meille rohkeutta pysähtyä tunteiden äärelle? Niin, ettemme enää piilottelisi, vaan oivaltaisimme. Tunteet yhdistävät meitä ihmisiä tässäkin tilanteessa. Tunteet herättävät meidät toimintaan, itsekritiikkiin sekä muutokseen. Aivan kuten koulutusviikonloppuna kohtaamani riittämättömyyden tunne. Se käynnisti oivalluksen, miten voin kehittyä kouluttajana tuleviin monimuotokoulutuksiin.

 

 

Tunteita ei kannata laittaa syrjään

Me suomalaiset olemme varsin sisukkaita, sinnikkäitä ja periksiantamattomia, se on voimavaramme. Sisu oli vahva selviämisen ehto jo sata vuotta sitten, kun taistelimme toisenlaisia myrskyjä vastaan. Siihen aikaan olikin ehkä tarpeen työntää tunteita syrjään, jotta selvisimme. Mutta työntäessämme tässä ajassa tunteita syrjään, se vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Niihin lapsiin, jotka nyt mallittavat tunnetaitoja meiltä aikuisilta. Koska huomattava osa tunnekäyttäytymistä on opittua, olisi juuri nyt oikea hetki kehittyä omien tunteiden kohtaamisessa.

 

Mitä tunnetta sinä sanoitat ääneen tänään? Puhutko juuri nyt kotona pelosta ja vihastut median mielipiteistä vai kuuluuko puheessa riittävyyden tunne sekä mahdollisuus- ja toiveajattelu? Pelko voi olla vaarallinen kuski, jollei sitä tiedosta. Se voi ajaa meidät juuri nyt henkisesti seinään, vaikka moni meistä kaipaa yhteisöllisyyttä ja toistemme apua. Voi tuntua häpeälliseltä sanoa ääneen, ettei pärjää tai tarvitsee apua. Silloin häpeä voi vieraannuttaa muista ja luoda lisää erillisyyttä. Häpeä on kuitenkin sosiaalinen tunne, josta puhuminen murtaa sitä ja jopa lisää yhteisöllisyyttä. Myös myötätunnon kokeminen itseä ja muita kohtaa, auttaa monia pääsemään paremmin häpeän tunteeseen kiinni, mikä voi olla myös voimavara.

 

Olen pohtinut paljon omien koulutusryhmieni kanssa, miten tärkeää myönteisten tunteiden esille nostamisesta on tullut. Myönteiset tunteet tuovat sekä toivoa että merkitystä tähän hetkeen. Ilon, rauhan ja rakkauden tunteet asuvat meissä kaikissa. Mutta annammeko niille tilaa tässä ajassa? Toisinaan ne löytyvät energiaa vievien tunteiden takaa ja ensimmäinen askel onkin oppia kohtaamaan kaikenlaisia tunteita.

 

”Kun ihminen paljastaa haavoittuvaisuutensa, hän ei ole enää haavoittuva.”
Peter Crone

 

 

Tervetuloa tunteet -harjoitus

Kokeile tervetuloa tunteet -harjoituksen vaikutusta arjessasi.

    • Ota mukava istuma-asento, hengittele hetki rauhassa ja anna itsesi huomata, miltä kehossasi tuntuu juuri nyt. Huomaa, mikä tunne sinulla on päällimmäisenä ja missä kohtaa se tuntuu. Se voi olla jokin tuttu tunne tai kenties jokin epämääräinen, jota et välttämättä edes osaa nimetä. Kun havainnoit, riittää, että huomaat tunteen ja tuntemuksen. Sinun ei tarvitse tietää, mistä se tulee, mikä se on tai miksi se tuntuu juuri nyt. Riittää, että huomaat sen.
    • Anna tunteelle lupa tulla. Voit sanoa sille mielessäsi: tervetuloa. Voi olla, että sinulle nousee mieleen jokin kuva, asia, henkilö tai tilanne. Voit antaa sen tulla ja sitten liukua pois. Keskity tunteen kokemukseen ja huomaa se ilman analyysia. On mielenkiintoista huomata, miten tunne ja tuntemus tulee, missä ja miltä se tuntuu.
    • Kun olet ottanut tunnetta vastaan sen verran, kun tällä kertaa voit ja haluat, anna sille lupa laimentua, liueta ja haihtua pois. Huomaa, mikä tunne tulee seuraavaksi tuon tunteen takaa. Se voi olla jokin tuttu tunne tai epämääräinen tuntemus. Voit nimetä sen, mutta sekään ei ole välttämätöntä.
    • Jatka tunteiden vastaanottamista niin kauan, kunnes tulee jokin sinulle myönteinen tunne. Yleensä sellainen on 3–5 tunteen päässä. Voit lopettaa siihen. Joskus tunteet tulevat ja menevät nopeasti, toisinaan harjoitukseen menee aikaa. Tärkeintä on, että teet harjoituksen kaikessa rauhassa ja kiirehtimättä.

 

 

Muita kollega.fi lehdessä julkaistuja kirjoituksia muun muassa Löydä oma luontainen rytmisi ja Loppuelämän ensimmäinen päivä.

 

Tämä blogi julkaistiin ensimmäisen kerran kollega.fi lehdessä 21.10.

Tämä Blogi julkaistiin kollega.fi verkkolehdessä 26.8.2020!

 

Mikä on sinun luontainen rytmi? Oletko parhaimmillasi aamulla, keskitytkö parhaiten alkuillasta vai käynnistyykö luovuutesi jopa iltamyöhään? Meillä kaikilla on luontainen rytmi, josta on suorituksen sekä hyvinvoinnin näkökulmasta hyvä olla tietoinen ja arvostaa sitä arjen vauhdissa. On tärkeää keskittää omat voimavarat oikeisiin asioihin, mutta myös oikeaan aikaan.

 

Tietoisuus, itsetuntemus ja kirkas sekä selkeä päämäärä auttavat itsensä johtamisessa. Jokainen meistä ajautuu helposti tuttuun ja turvalliseen automaattiohjaukseen lomien jälkeen. Vanhat – ja usein myös energiaa vievät – toimintamallit palaavat huomaamatta arkeemme. Mieli suorittaa ja keho selviytyy kyllä tiettyyn rajaan asti, vaikka emme kuuntelisikaan itseämme.

 

Ehkä lempeät kesäillat tai kauniit kesäaamut ovat sotkeneet luontaisen rytmimme ja huomaamme, että oman energian johtaminen takkuaa töiden alkaessa. Silloin on hyvä pysähtyä omaan luontaiseen rytmiin, arjen olemassa oleviin rutiineihin ja määrittää selkeä tavoite tulevaan syksyyn. Kun syksy näyttäytyy yhtä epävarmana kuin aamuinen sumu, tarvitsemme kaikki lempeää itsemme johtamista, ajatus- ja toimintamallien sekä energiaa syövien rutiinien haastamista. Uskon vahvasti, että haluamme kukoistaa ja käyttää olemassa olevaa potentiaaliamme.

 

 

Aamuvirkku vai yökukkuja

Ei ole niinkään väliä oletko luontaisesti aamuvirkku tai yön kukkuja. Arvokasta on tiedostaa oma luontainen rytmi ja hyödyntää sitä päivän suunnittelussa. Harvoin elämän normaali aikataulu huomioi meidän luontaisen rytmimme.

 

Olen itse aikainen aamuihminen, jonka huippusuoritus ajoittuu kukon laulun aikaan. Harvoin luento vai valmennuskeikka kuitenkaan alkaa aamukuudelta, joten olen vuosia sitten oppinut tekemään aamuisin kello 6 – 10 välillä vaikeimmat ja eniten keskittymistä vaativat tehtävät. Ehkä sinä kuulut siihen rytmiin, jossa moni yrittäjäystäväni elää. He ovat parhaimmillaan iltakuuden ja kymmenen välillä, jolloin heidän luovuutensa herää ja he innostuvat loihtimaan uusia asioita. Työelämän aikataulu ei tue kumpaakaan, mutta on lohdullista tietää, että valtaosa meistä sijoittuu kuitenkin näiden ääripäiden välille.

 

 

Luontaisen rytmin hyödyntäminen

Olipa luonnollinen rytmisi mikä tahansa, kysymys kuuluu, miten hyödynnät sen? James Hewitt kertoi vuoden 2018 Nordic Business Forumissa, kuinka omasta rytmistä voidaan erottaa selvästi kolme erillistä vaihetta: huippupiste, alin vaihe ja keskivaihe. Tämän tiedostaminen auttaa meitä johtamaan omaa suorituskykyä ja palautumista paremmin. Viedään tiukkaa keskittymistä vaativat hetken huippupisteeseen, rentoutumishetket alimpaan vaiheeseen sekä rutiininomaiset tehtävä keskipisteeseen.

 

Vai vaivaako meitä vieläkin turhan yleinen uskomus, että töissä pitäisi aina olla tehokas ja suorittaa? Mitähän muut ajattelevat, jos pysähdyn joka iltapäivä tekemään pienen hengitysharjoituksen? Jos suorittamiseen liittyvät uskomukset ovat yhä osa arkeasi, haasta ja uudista ajatteluasi. Kukaan muu ei pidä puolestasi niitä tärkeitä off-hetkiä päivittäin.

 

Tietoa meillä on valtavasti ja vuosien aivotutkimukset ovat todentaneet sen, että emme voi aina olla on-tilassa. Valmentajana törmään viikoittain siihen, miten vieläkin kipuilemme tämän kanssa. Kenellekään ei ole epäselvää, että nykytyö tarvitsee inhimillisyyttä, yhteistyötaitoja, ajattelun joustavuutta, tunteiden säätelyä sekä luovuutta. Näille taidoille tulee kuitenkin tilaa vasta, kun aivomme ovat levänneet ja keskittymiskykyiset. Kyse on suorituskyvyn optimoinnista ja toivon sydämestäni, että maksimoinnin ihannointi olisi työpaikoilla jo kokonaan kuopattu. Kun alamme tietoisemmin hyödyntää luontaista rytmiä kuormituksen ja levon välillä, päivämme täyttää keskittyminen, keveys ja joustavuus.

 

 

Hyvinvointirutiinit laadun tae

Miten sinun syksysi on käynnistynyt? Huomaatko sen käynnistyneen vanhoilla rutiineilla vai juoksetko jo aikataulujen perässä ja kesän levollinen vaikutus on pikkuhiljaa jäämässä taakse?

 

Älä anna syksyn stressin napata sinua, vaan rakenna tietoisesti selkeyttä tuleviin viikkoihin.  Katkaise vanha autopilotti, tutustu luontaiseen rytmiisi ja hyödynnä sen eri vaiheet. Elämä ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja ja uudistuminen tuhansia toistoja. Kun haluaa luoda uudenlaista hyvinvoivaa elämää, on luotava myös itseään uudelleen. Hyvinvointirutiinit auttavat meitä pysymään muutoksen tiellä ja selkeys auttaa meitä toistamaan hyvinvointirutiineja.

 

 

Vinkkejä rytmin löytämiseen

    • Varaa itsellesi omaa aikaa aamuisin. Rakenna pysähtymis- tai keskittymisharjoitus, jolla tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
    • Opi arvostamaan omaa rytmiäsi ja suunnittele päivää rytmiäsi kuunnellen. Aikatauluta keskittymistä vaativat työt ajankohtaan, jolloin luontainen suoritustasosi on korkeimmillaan. Kiinnitä huomiota siihen, milloin olet parhaimmillasi ja millaisessa ympäristössä työskentelet.
    • Huomio rytmisi alin vaihe ja löydä siihen sinulle sopivat palattavat tuokiot. Tauota päivääsi rytmin mukaan – ota happihyppyjä, meditoi, tee hengitysharjoituksia ja seurustele. Somepäivitykset voivat sopia toisilla tähän rytmin alimpaan hetkeen.
    • Kuuntele kehoa ja kuormituksen viestejä ja aseta selkeät rajat toiminnallesi. Jos puoliso elää eri rytmissä kuin sinä, kunnioita omaa rytmiäsi ja ottakaa asia kotona puheeksi. Riittävän unen merkitys kannattaa pitää tärkeässä arvossa.

 

Kirkkaalla fokuksella ja omaa rytmiä kunnioittaen voimme ylittää itsemme päivittäin.

 

”Energia – ei aika – on korkein valuuttamme”

 

Lue myös aiemmin julkaistut kirjoitukset Kollega.fi verkkolehdessä Loppuelämän ensimmäinen päivä ja Miten luoda hyvä päivä.

Miten luoda hyvä päivä | 1.4.2020 | Julkaistu alunperin: KOLLEGA.FI

 

Meidät on tiputettu viime viikkoina aivan uudenlaisen tilanteen ja elämän äärelle, jossa monenlaiset ajatukset sekä tunteet valtaavat mielen. Epävarmuuden keskellä stressi ja mielen kuormitus voivat huomaamatta täyttää päivämme. Mielen ja kehon hyvinvointi korostuvat ja nyt on erityisen tärkeää välttää liiallista kokonaiskuormitusta elämässä.

 

Miten sitten löytää lempeyttä ja armollisuutta päiviin? Elämän herkkyys, tämä arvokas hetki ja läsnäolo ovat täällä ja olivat täällä jo aikaisemminkin. Ehkä emme vain pysähtyneet, kun oli niin kova kiire juosta paikallaan. Nyt meidät pysäytettiin totaalisesti.

 

Epävarma tilanne on nostanut monenlaisia tunteita pintaan. Itse olen samassa tilanteessa monen muun yrittäjän kanssa. Parin päivän aikana kalenterini tyhjeni ja tuleva liikevaihto hävisi taivaan tuuliin. Meidät on pysäytetty miettimään elämän valintojamme, jolloin tunteiden sekä oman energian johtaminen korostuu. Miten kohdata yllättävän suuret muutokset myönteisesti ja miten kasvattaa omaa muutoskyvykkyyttä? Painetilanteessa tunteemme voivat olla kuin hiekkamyrsky. Juuri nyt onkin tärkeää kohdata kaikki tunteet, ne epämiellyttävätkin. Hyväksyä ja kuunnella. Toivottaa kaikki tunteet tervetulleeksi.

 

Olen jo vuosia tehnyt säännöllisesti aamuvirittäytymisen, joka on auttanut minua rauhoittumaan. Nytkin seuraan varsin levollisin mielin tilannetta ja lähinnä pohdin, mitä uutta voisin luoda, millaisia uusia tapoja voisin kehittää ja miten voisin olla avuksi sitä tarvitseville. Uudet tilanteet tarvitsevat uudenlaisia ajatuksia ja tapoja – sekä rohkeutta. Valmiiksi emme tule koskaan, mutta paremmaksi voimme tulla joka päivä. Nyt on aika luoda uutta. Itse pohdin paljon sydämentaitojen merkitystä tällä hetkellä. Liitän siihen inhimillisyyden, välittämisen sekä yhdessä luomisen.

 

 

Johda omaa energiaasi

Tiede on jo vuosia osoittanut, että mieli ja keho ovat yhtä. Kestävä kehon ja mielen tasapainottaminen on tärkeä tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Tilanne, jossa nyt elämme, voi ajaa meidät huomaamatta epätasapainoon, jolloin stressihormonit alkavat syödä hyvinvointia. Paras päätös, jonka voit nyt tehdä itsesi hyväksi, on pysähtyä tietoisesti johtamaan omaa energiaasi tasapainottamalla kehoa ja mieltä. Seuraavassa vinkkejä siihen.

    • Varaa itsellesi oma aamuhetki, sillä aivot ovat vastaanottavaisessa tilassa aamulla. Rakenna itsellesi luontainen pysähtymisharjoitus, jolloin tietoisesti virität sekä mielesi että kehosi tulevaan päivään. Päätä, mihin asioihin fokusoidut ja mitä tunne-energiaa viet päivään.
    • Älä avaa kännykkääsi heti herättyäsi. Jos ensimmäiseksi avaat uutiset tai sosiaalisen median, siirrät huomaamatta oman energian johtamisen muille.
    • Keho ja mieli kaipaavat tasapainoa, joten löydä sinulle sopivat tavat rentoutua pitkin päivää. Tauota etäpäivä – ota happihyppy, tee kotiaskareita, keskity aisteihin, tee hengitysharjoituksia tai kokeile mielikuvarentoutusta.
    • Kun epävarmuus ja levottomat tunteet nousevat pintaan, hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Aivoille on tärkeää lähettää viesti, että kaikki on hyvin.
    • Aivojen on mahdotonta erottaa mikä on kuviteltua ja mikä aidosti koettua. Säännöllinen mielikuvaharjoittelu onkin tehokas tapa luoda itselleen hyvää oloa.
    • Rauhoita itsesi ennen nukkumaan menoa. Mieti, mistä päivän aikana tapahtuneesta voit olla kiitollinen ja tunne kiitollisuutta koko kehossa. Kiitollisuus aktivoi hypotalamusta, joka säätelee muun muassa unta ja vaikuttaa stressitasapainoon. Kiitollisuus erittää myös dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta kehoomme.

 

Harjoitus: Luo kehoosi turvallisuuden tunne

Pysähdy, hengitä rauhassa sisään ja ulos muutaman kerran ja sulje silmäsi. Anna keholle lupa rauhoittua, jolloin mieli seuraa perässä. Siirry mielikuvissa paikkaan, jossa mielesi ja kehosi rentoutuvat. Keskity luomaasi mielikuvaan kaikille aisteilla. Mitä näet, kuulet ja tunnet tuossa ympäristössä. Kuvittele, että olet tuossa paikassa. Eläydy hetkeen kaikilla aisteilla ja nauti olostasi. Valitse yksi sana tai väri, joka kuvaa tunnelmaa. Sano sana mielessä muutaman kerran ja tai anna värin täyttää mielesi. Hengitä syvään pari kertaa ja anna mielesi rauhoittua tähän mielikuvaan.

Kun seuraavaan kerran koet olosi stressaavaksi tai epävarmaksi, voit palauttaa rauhan ja turvan kehoosi tämän mielikuvan avulla. Toistaessasi harjoitusta huomaat sen vaikutukset syvemmin.

 

Kirjoitan nykyään eri medioihin blogeja, joten suosittelen kurkkaamaan tätä ja muita oivalluttavia kirjoituksia esim. kollega.fi verkkolehdestä. Kollega.fi on työelämästä ja hyvinvoinnista kertova verkkolehti, joka avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen.

Tapasin tällä viikolla valmennusasiakkaani, joka odotti kovasti juhannuksesta alkavaa kesälomaansa. Lomaa odottaessa hän oli tehnyt itselleen to do- listaa siitä mitä kaikkea pitää ehtiä lomaviikkojen aikana tekemään. Hengästyin kuunnellessa asiakkaan pitkää lomalistaa, ja sain lopulta kysyttyä, että milloin ajattelit huilata, olla vain itsesi ja rakkaiden kanssa? Milloin päästät irti vauhdista sekä pysähdyt tähän hetkeen?

 

Olet kenties jo lomalla tai aloitat lomasi lähiaikoina. Millä mielellä sinä aiot lomalle lähteä ja miten aiot palautumisaikaasi hyödyntää?  Joskus huomaamatta täytämme arvokkaan loman ”pitää tehdä asioilla” liian täyteen. Tutkimustenkin mukaan ihminen palautuu kaikkein huonoimmin lauantaisin, kun täyden työviikon jälkeen lauantai täyttyy liikaa asioista, joita ”pitää suorittaa”. Lomalle voi käydä samalla tavalla, jos loma on liian täynnä. Entä jos pysähtyisit suunnittelemaan lomaa ajatukselle, että mitä on sinulle merkityksellistä ja sinun arvojesi mukaista? Lomallakaan maailmaa ei saada valmiiksi – kaikkia sukulaisia ei ehditä kiertämään eikä kaikki toivomia harrastuksia saada käyntiin. Tärkeää on saada keho ja mieli sekä aivot palautumaan ja siirtää fokus itselle merkitystä sekä hyvän olon tunnetta tuottaviin asioihin.

 

Muutamia vinkkejä tasapainoa ja palautumista lisäävään lomaan:

    • Palauttava loma alkaa jo ennen lomaa hyvällä suunnittelulla. Sopikaa töissä tarkat pelisäännöt, miten työt hoituvat loman aikana. Ole armollinen itsellesi ja luota että työkaverit pärjäävät myös ilman sinua. Joillekin meistä on tärkeää lukea meilejä loman aikana ja se toki riippuu työtehtävästä, mutta jatkuva sähköpostiin vilkuilu kuluttaa loman palautumista. Mielen näkökulmasta on tärkeää myös miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä. Miten jättää keskeneräiset asiat to do listalle odottamaan? Siirtää mielestä muistettavat työasiat sinulle sopivalla tavalla pois. On tärkeää lähteä lomalle mieli tyhjänä eikä mieli täynnä keskeneräisiä asioita. Aivojen on helpompaa silloin rentoutua ja kehon palautua
    • Miten sinä johdat lomaenergiaa – palaudutko vai suoritatko.Loma rakentuu päivittäisistä valinnoista ja onneksi niitä valintoja voi tehdä jokainen hetki uudelleen. Lomalla voi olla ihana nukkua pitkään, syödä hyvin sekä kenties nauttia muutamakin ruokaviini. Toiset meistä ovat tekijätyyppejä, ja heille voi olla tärkeää saada lomallakin kalenteri täyteen ja ”maailma valmiiksi”. Oman energian kannalta kuitenkin palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Voisiko lomalla harjoitella tietoisia valintoja omaan palautumisen? Silloin tasapainoa on helpompi myös viedä loman jälkeiseen aikaan. Aamupeili kertoo joka tapauksessa meidän energian sekä palautumisemme tilamme.
    • Löydä sinun tapasi rentoutua: Lomalla olemme luontaisesti rennommassa olotilassa ja meillä on aikaa itsellemme. Voisiko silloin harjoitella säännöllisesti rentoutumista lisääviä keinoja, jotka on helppo jalkauttaa myös loman jälkeiseen arkeen. Vain harjoitus tekee mestarin myös rentoutumisessa. Keskity hengitykseen, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai vaikka kokeile kehollista mielikuvarentoutusta
    • Heittäydy ja haasta mieltäsi. Aivot rakastavat haasteita myös lomalla. On luonnollista, että mieli palailee töihin loman aikana. Työ on monelle meistä tärkeä osa minäkuvaa ja toki työasioita voi miettiä. Mutta jos mieli jatkuvasti askartelee työasioilla, niin haasta ajatuksiasi ja harjoittele mielen tekniikoilla fokuksen siirtämistä. Kun huomaat mielen jämähtävän lomalla työasiaan, jota et voi ratkaista lomalta käsin tai huomaat muun kriittisen oman sisäisen puheen, niin kokeile hyväksyä nämä ajatukset ja sanoa mielessäsi mielenkiintoinen ajatus. Voit myös tietoisesti harjoitella pysäyttämään ajatuksia ja korvata omaa sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – uudella näkökulmalla tai positiivisella ajattelulla.  (älä kuitenkaan työnnä ajatusta pois tai sano mielessä, etten ajattele tänään esim. töitä, koska sillä on päinvastainen vaikutus)
    • Mielikuvaharjoittelu ja kiitollisuus: Mielen sekä kiitollisuuden voimaa on viime vuosina tutkittu paljon. Kiitollisuus mm. avaa meidän aivojen oman lääkekaapin erittämällä dopamiinia eli hyvän olon välittäjäainetta. Tasapainoa ja palautumista saat lisää lomaan pienellä 5 minuutin aamuharjoituksella. Kun lomalla saat harjoituksen uudeksi rutiiniksi, niin se on helpompaa siirtää myös työaamuihin tuomaan hyvää energiaa.
      • Valitse itsellesi häiriötön paikka, jossa voit olla seuraavan 5 minuutin ajan
      • Keskity hengitykseen muutaman minuutin ajaksi. Hengitä nenän kautta sisään ja kuvittele hengityksen kiertävän sydämen kautta ennen uloshengitystä.
      • Jatka tätä ”sydänhengitystä” ja mieti muutaman minuutin aikana mistä asioista sinä olet tänä aamuna kiitollinen. Voit visualisoida eli mielikuvitella kiitollisuuden asioita
      • Mieti harjoituksen lopuksi joku asia, toiminta tai tekeminen, jossa tulet kyseisenä päivänä tai viikkona onnistumaan tai joka tuo sinulle merkityksen ja hyvän olon tunnetta.
    • Palautumisen ja työn tasapaino lomalta palatessa. Palauttava loma laajentaa näkökulmiamme, kun aivot, mieli ja keho ovat levänneet. Arjen stressissä näkökulmat usein huomaamatta kapenevat. Lomalla voikin syntyä hyviäkin oivalluksia omaan elämään ja työhön, joita kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Loman loppuvaiheessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tulevaan työarkeen saa näitä uusia näkökulmia tai pieniä muutoksia, jotta arki ei kaadu heti päälle vaan tasapaino siirtyy myös loman jälkeen.

 

Palauttavaa ja rentoa lomaa sille kaikkein tärkeimmälle – Sinulle!

Kesäterveisin,

Jaana Hautala

Yritys- ja mentaalivalmentaja, NLP Trainer ja tietokirjailija

Oivaltamaan.fi

 

Vuosi 2018 on jo hyvässä vauhdissa. Monet meistä ovat tehneet erilaisia lupauksia itselleen sekä rakentaneet tavoitteita tähän vuoteen. Itse reilun kahden viikon tasapainolomallani annoin mielelleni aikaa tutkia vuotta 2017. Analysoin, mietin mitä otan sieltä mukaan tulevaan, mistä päästän irti ja siirsin pikkuhiljaa fokustani vuoteen 2018. Pari viikko menikin olemisentilan harjoittamisessa, jonka harjoittaminen jatkuu edelleen.

 

Olen tarkkaillut jumiutuneita ajattelumallejani, muokannut niitä, päästänyt irti toimimattomista rutiineista sekä pikkuaivojen automaattisista ohjelmista. Olen pysähtynyt, hämmästellyt, harjoitellut kiitollisuutta sekä luonut itselleni uudenlaisia rutiineja vuoteen 2018.

 

Me ajaudumme helposti autopilottiohjaukselle. Ensimmäinen askel uuden luomiseen sekä fokuksen kirkastamiseen on usein rutiinien rikkominen. Tuttua Albert Einsteinin fraasi, ettei eilisen ajattelulla rakenneta huomispäivän tuloksia tukee tätä. Oma tavoitteeni on rakentaa lisää tasapainoa vuoteen 2018 sekä kuunnella enemmän intuitiota yrittäjän urallani, joten uudistamista tarvitsen niin ajattelu-tunne kuin toimintamalleihini. Miten sinä olet kirkastanut vuoden 2018 tavoitteesi?

 

Elämä ja uudistuminen ovat täynnä tuhansia päivittäisiä valintoja sekä toistoja. Toisten fokus kiinnittyy luontaisemmin siihen mihin he ovat matkalla, kun taas toiset näkevät helpommin päivittäiset esteet tavoitteen edessä. Kun haluaa luoda uudenlaista elämää, on luotava jatkuvasti itseään uudelleen. Se voi olla yhtä aikaa mielenkiintoista, vaikeaa, innostavaa, hämmentävää sekä pelottavaakin. Mitä tietoisemmaksi ihminen tulee omasta itsestään, peloista ja haaveista, valosta ja varjosta, sitä helpompi on päästää irti myös esteistä sekä rajoittavista uskomuksistaan ja kuunnella sydämen ääntä. Toinen askel uuden luomiseen onkin mielen jatkuva treenaaminen.

 

Oivalsin lomallani, että vuonna 2017 elin muutamia kuukausia arvoristiriidassa itseni kanssa. Tietokirjan kirjoittaminen imaisi minut niin mukaansa, että hävitin hetkeksi oman hyvinvoivan tasapainoni ja hukkasin sen mitä koulutan. Itsensä uudistamisen perustana on meille tärkeät elämän syvämerkitykset eli arvot, jotka ohjaavat meidän toimintaa tiedostamattomalla tasolla. Toivottavasti olet ottanut jo tavaksi vuosittaisen arvopäivityksen. Se on mielestäni vastuun ottoa omasta elämästä. Uudistuminen tai tavoitteiden saavuttaminen ilman kirkastettuja ja sisäistettyjä arvoja on kuin opettaisi kilpikonnaa pikajuoksuun. Muutamalla kysymyksellä pääsee hyvin omaan arvopäivitykseen kiinni. Muutenkin kysymällä itseltä voimallisia ja avaavia kysymyksiä, parannamme tietoisuutta ja itsetuntemusta.

  • Mikä on sinulle erityisen tärkeää ihmisenä?
  • Mitä et voi sietää ihmisenä (vastakohta voi olla tärkeäkin arvo?)
  • Mikä saa sinut innostumaan ja mistä koet merkitystä?

 

Uudistumisen kolmannen askeleen eli arvopäivityksen yhteydessä on hyvä poistaa arvoristiriidat eli tarkistaa arjen toimintamallit. Hyvä päivityskysymys itselle on, että käyttääkö oman aikansa, rahansa ja energiansa arvojensa mukaiseen toimintaan?

 

Mieli toimii elämässä kuitenkin kuin navigaattori. Kun tarpeeksi selkeästi sekä usein kertoo navigaattorille haluamansa määränpään, se opastaa väsymättä sinut perille. Tällä hetkellä kirjoitetaan paljon henkilöbrandyn kirkastamisesta, ja itselläkin loistava Jarkko Kurvisen ja kumppaneiden Henkilöbrandy kirja on pöydällä. Kirja on auttanut pohtimaan paljon sitä, mihin kirkastan omaa fokustani ja miten tuotan lisää arvoa kohtaamisiin? Me harvoin kuljemme suorinta ja lyhyintä tietä kohti unelmaa, joten on oleellisen tärkeä kirkastaa ja pitää fokus, sekä tavoite kirkkaana mielessä. Neljäs askel uudistumiseen on varmistaa selkeys. Kirkkaalla fokuksella on mahdollista ylittää itsensä.

 

Itse käytän paljon toistettavia rutiineja uudistumiseen. Aamuiset mielikuvaharjoittelu hetket hampaan pesun sekä meditoinnin yhteydessä antavat aikaa ja tilaa kirkastaa päivittäiset valinnat. Samalla pystyn varmistamaan tunnetilan, jonka vien kohtaamisiin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa tarkistan, kuuntelinko sydäntäni ja veinkö haluamaani merkitystä päivään. Me kaikki löydämme pieniä aiheita, joista voi olla kiitollinen päivittäin. Se kasvaa, missä fokus on, toimii myös kiitollisuudessa. Kiitollisuus tutkitustikin lisää onnellisuutta. Viides askel uudistumiseen ovat oikealaiset rutiinit sekä valintojen toistettavuus.

 

Itse pohdin paljon vuodenvaihteessa, että olenko löytänyt intohimoni, ja elänkö aidosti unelmaani? Oma pohdintani liittyy paljon myös siihen, miten löydän paikkani mielen valmentajana ja kouluttajana sosiaalisessa mediassa. Intohimoni on innostaa, haastaa ja ravistaa ihmisiä uudistumaan kohti omaa tasapainoaan. Tätä työtä olenkin saanut tehdä kohdaten tuhansia ihmisiä vuosittain kasvotusten luennoilla, yritysvalmennuksissa sekä NLP koulutuksissa. Miten viedä oma osaamiseni sosiaaliseen mediaan aidosti kaikille jakoon. Kaikenlaista olen harjoitellut ja kokeillut, mutta hieman on fokus vielä hukassa. Mielenkiintoinen tavoite, jota rakennan vuoteen 2018. Tilaan tähän apua ja vinkkejä eli mentori/ sparraaja tai valmentaja olisi haussa vuoteen 2018– oletko se Sinä? Ota ihmeessä yhteyttä ja käydään lounaalla kirkastamassa yhteistyön mahdollisuutta.

 

Omat pelimerkit merkityksen ja uudistumisen vuoteen 2018

  • Riko vanhat rutiinit
  • Uudistu ja treenaa mieltäsi jatkuvasti
  • Tee arvopäivitys ja kirkasta arvojen syvätaso
  • Varmista fokuksen selkeys tavoitteissasi
  • Rakenna uudenlaiset sekä toimivat rutiinit päivääsi
  • Löydä intohimosi
  • Elä aidosti ja läsnä ollen
  • Jaa tietoa & löydä keinot, miten jaat vielä enemmän arvoa kohtaamissa

 

Näitä samoja asioita pohdimme usein, niin valmennuksissa kuin koulutuksissani.

 

Seuraavaan avoimeen NLP -koulutukseen, joka käynnistyy 25.5.2018 mahdut vielä mukaan. Laita viestiä, niin jutellaan lisää.

 

Jaana Hautala, yritys- ja mentaalivalmentaja, jonka ydinosaamista on henkinen suorituskyky – itsensä johtaminen alati muuttuvassa ympäristössä. Hänen läsnäoleva ja toiminnallinen ote käynnistää kuulijoissa oivalluksia toimintamallien uudistumiseen. Jaana on viimeisen 10 vuoden aikana hurahtanut metatataitoihin. Hän on tutkinut, opiskellut ja kouluttanut niitä meidän kaikkien ihmisillisiä taitoja kuten ajattelu- ja tunnetaidot, läsnäolo- ja kohtaamistaidot, paineensietotaito ja rentous sekä intuition käyttö. Jaana on myös aktiivinen tekijä monissa asiantuntijaverkostoissa parantamassa ja kehittämässä kokonaisvaltaista hyvinvointia tuoden rohkeutta, innovatiivisuutta ja uudenlaista näkemystä henkilöstön hyvinvointiin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

 Osa meistä käynnistää loman jälkeisen työviikon tällä viikolla, mutta millä energialla? Lähteekö arki juoksuttamaan sinua ensimmäisestä työpäivästä alkaen: kaappaavatko vanhat rutiinit mukaansa ja ajaudut arjen automaattiohjaukselle. Oravanpyörä voi olla valmis. Toivottavasti ei, vaan sinulla on mahdollisuus palata rauhassa ja lempeästi töihin, ja säilyttää loman palauttava vaikutus vielä pitkään. Kirjoitin ennen lomia siitä, miten mennä onnistuneesti lomalle. Myös lomalta töihin palaaminen kannattaa tehdä suunnitellusti. Osa kokeekin, että työn paluu kesäloman jälkeen on kuin uusi alku. Aivot levänneenä on helpompi aloittaa myös uusia rutiineja, joilla palautavan lomaenergian voi ylläpitää pidempään. 

 

Aivotyöläisinä tarvitsemme keskittymiskykyä, paineensietokykyä, luovuutta ja innovaatisuutta työelämässä. Kaikki taitoja, joita voimme säännöllisesti kehittää, mutta taitoja, jotka ei ole parhaimmillaan hallitsemattomassa kiireessä- varsinkaan jos mielen kovalevy täynnä. Väsyneenä aivot tuottavat helpommin laiskaa ja vanhaa ajattelua, joten mikset tarkastaisi loman jälkeisiä rutiinejasi. Tietoisuus omasta toiminnasta sekä toiminnan kehittäminen on nykypäivää. Kun tulee tietoiseksi, tulee myös vastuulliseksi. Uskon, että elämässä tarvitaan rohkeutta ajatella uudella tavalla. Se tarttuu ympäristöön ja välittyy positiivisena energiana. Minkälaista energiaa sinä viet töihin?

 

Muutamia vinkkejä lomalta paluuseen:

    • Palauttava töihin paluu alkaa hyvällä suunnittelulla. Mielen näkökulmasta olisi tärkeää miettiä töihin paluu jo ennen lomalle lähtöä, mutta jos se jäi tekemättä niin no hätä. Aloita työviikko heti hyvällä suunnittelulla. Organisointi on aivojen näkökulmasta tärkeää: Ota to do listat ja no to do listat käyttöön sekä sinulla sopiva ajankäytön ja mielen organisointimenetelmä. Mitä vähemmän mielessä on asioita, sitä helpompaa on keskittyä yhteen asiaan kerralla.
    • Keskity yhteen asiaa kerralla. Multitasking on vanhaa maailmaa, tehotonta sekä energiaa syövää. Tarkistakaa pelisäännöt töissä, miten jokainen saa itselleen sopivan työrauhan. Varmista ulkoisten häiriötekijöiden karsinta ja keskity yhteen asiaan kerralla. Kaikki tiedämme älylaitteiden piippausten haitallisuudesta keskittymiseen, mutta kuinka moni on tietoisesti poistanut näitä häiriöääniä?
    • Miten sinä johdat energiaa – palaudutko vai suoritatko.Oman energian kannalta palautumisen sekä tekemisen tasapaino on avainasemassa. Pidä lomaenergia yllä päivittäisillä mikrotauoilla ja huolla aivojasi heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Kalenteri täyttyy usein helposti ja tarvitsemat tauot unohtuvat, joten yksi vinkki on varata taukoajat kalenteriin ja pitää niistä kiinni. Vain sinä voit opetella sanomaan EI ja varmistaa mikrotauoilla oman energian tasapaino.
    • Löydä sinun tapasi tauottaa: Keskity hengitykseen, ota happihyppy, tuijottele kesäloman voimaannuttavia kuvia, harjoittele pysähtymistä aistien äärelle tai kokeile mielikuvaharjoitusta. Aivojen näkökulmasta tärkeintä on, että tauoista tulee päivittäisiä. Jos teillä on hiljainen huone tai sinulle on etätoimisto, kokeile rohkeasti 15 minuutin rentoutusharjoitusta tai minipäikkäreitä. Voit yllättyä sen jälkeisestä työtehosta.
    • Haasta ja avaa mieltäsi. Oma mielemme on usein keskittymisen sisäinen häiriötekijä. Mielentaitoja kannattaa harjoitella ja mielen voimaa hyödyntää. Jos huomaat kriittisen tai murehtivan sisäisen puheen, niin opettele tietoisesti hyväksymään ja pysäyttämään ajatuksia sekä korvaamaan energiaa vievää sisäistä puhetta toisenlaisella ajattelulla – vahvuusajattelulla tai uusilla näkökulmilla.
    • Keskity onnistumisiin. Kirjailija ja terapeutti Mira Kirshenbaumin mukaan todellinen onnistuminen työssä on sitä, mikä saa sinut tuntemaan aitoa iloa ja onnistumista, ei niinkään se mitä muuta sinulta odottavat. Töihin palatessa on hyvä pohtia, mistä sinä oikeasti saat työssäsi tyydytystä ja innostusta? Mikä on sinulle tärkeintä?
    • Keskity vahvuuksiin niin omiin kuin muiden. Omiin vahvuuksiin keskittyminen saa aikaa positiivisen kierteen ja lataa paljon hyvää energiaa, joka heijastuu myös ympäristöön. Oikein annettuna vahvistava palaute tai kiitos on myös nopea ja tehokas keino kasvattaa positiivista tunne-energiaa. Mieti miten sinä keskittyisi enemmän omiin vahvuuksiin sekä vahvistavaan palautteen tain kiitoksen antamiseeen.
    • Pidä kiinni tasapainosta. Kukaan muu ei ole sinua parempi asiantuntija, vaikka vinkkejä on maailma täynnä ja ylläkin muutama. Ei ole yhtä oikeaa reseptiä, miten työnsä pitäisi tehdä tai töihin palaa. Opettele kuuntelemaan itseäsi, tuntemaan itsesi, sillä elämä on tässä ja nyt. Elämäkin on elämistä, ei suorittamista, varten!

 

Uskon, että me kaikki haluamme voida hyvin, haluamme kukoistaa ja käyttää omaa potentiaalia sekä vahvuuksia. Olla tasapainossa. Tasapainon lähtökohtana on joskus pysähtyminen olemassa olevaan ja sen päivittäminen uusiin käytäntöihin.

 

Palauttavaa töihin paluuta – Sinulle!

 

Energia, ei aika, on korkein valuttamme!

Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan hyvinvoivalla ja menestyvällä yksilöllä sekä tiimillä on metataidot hallussa. Heille on tärkeää tietoisesti harjoittaa ajattelu- ja tunnetaitoja sekä kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja. Tietoisuustaidot sekä intuition käyttö ovat heille jokapäiväistä ja luontaista. Ärsyketulvaisessa ja muuttuvassa maailmassa NLP onkin loistava metodi lisätä näitä itsejohtamisen taitoja.

 

NLP on auttaa minua ja satoja asiakkaitani pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin, kehittämään tunneälykkyyttä sekä aistejani kohti parempaa ja tasapainoisempaa versiota itsestä sekä lisännyt ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta ja näin parantanut kohtaamistaitoja.

 

Mitäs se NLP oikein on? (neuro-linqvistinen-prosessointi) NLP on tietoisuuden kasvattamisen väline. Tehokas ja käytännöllinen menetelmä ja asenne, joka auttaa kehittämään omia resurssejasi. NLP on taitoa ja tekniikkaa, jolla voi tutkia ja tehostaa kommunikaatiota sekä muuttaa kaikkea omaa sisäistä toimintaa: ajattelua, tunnetiloja, reaktioita ja läsnäoloa. Itse uskon että meillä on huikea potentiaalia ja voimavarat, ne pitää vain vapauttaa käyttöön. NLP avaa tien mielen ja kehon mahdollisuuksiin: miten opimme, ajattelemme, tunnemme, viestimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme. NLP:ssä yhdistyvät mm. uusimmat aivotutkimukset, positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys, systeemiteoria sekä tietoisuustaidot.

 

Muutos on mahdollisuus ja pysyvä ilmiö tämän hetken työmaailmassa. Me kaikki tarvitsemme metataitoja, jotta voimme viedä muutosta eteenpäin epävarmoissa olosuhteissa – oli kyse sitten oman itsensä, valmennettavan tai organisaation johtamisesta. Jos kiinnostut ja haluat kehittää itseäsi, NLP-koulutus  voi olla juuri sinua varten!

 

Seuraava maksuton tutustumisilta NLP maailmaan on 14.11 klo 17.30-20.00.

Ilmoittaudu mukaan!

 

Iltoihin mahtuu mukaan rajallinen määrä osallistujia, joten varaathan paikkasi: jaana.hautala@oivaltamaan.fi

 

Äänittämäni NLP mielikuva harjoitus auttaa kenties sinua ohjaamaan päivän energiaa onnistumisiin. Kokeile ja kuuntele.

 

Seuraava sertifioitu 16 päivän koulutus käynnistyy tammikuussa 2018. Tiedustele lisää tai varmista paikkasi. / 050 34 06 288 !

 

Tarkkaile huolellisesti ajatuksiasi, sillä niistä tulee sanojasi. Hallitse ja kuuntele sanojasi, sillä niistä tulee tekojasi. Harkitse ja arvioi tekojasi, sillä niistä tulee tapojasi. Tunnusta ja tarkkaile tapojasi, koska niistä tulee arvosi. Ymmärrä ja omaksu arvosi, sillä niitä tulee kohtalosi.” -Mahatma Gandhi